Älykkyyden eri "lajit", humpuukia?
Nykyään älykkyyttäkin on sen verran montaa lajia, että jokainen voi kehua olevansa huippuälykäs JOSSAKIN.
Esimerkiksi tunneäly. Mikä ihme se sellainen on ja miten sitä mitataan? Onko kyseessä tilannetaju? Jos, mitä älyllistä siinä on?
Sitten on musikaalista ja kielellistä ja visuaalista ja mitä lie. Mä en vaan jaksa ymmärtää, miksi älykkyys on nykyään näin laaja-alainen ja vaikeasti mitattava asia.
Ja itse olen ihan tavallinen humanistitampio.
Älykkyydestä ei pitäisi tehdä kulttuurisidonnaista asiaa, mutta näin käy väistämättä, jos joku tunneäly on älykkyyden mittari. Mikä käy laatuun Moskovassa, ei välttämättä toimi Beirutissa.
Älykkyyttä pitäisi mitata vaan loogisen päättelyn, matemaattisen lahjakkuuden ja avaruudellisen hahmottamisen kautta. Toki näihinkin vaikuttavat kulttuuritekijät, mutta uskoakseni vähemmän kuin pehmeisiin älykkyyden lajeihin.
Ja lisäksi älykkyyttä tulisi mitata yleismaailmallisella mittaristolla, ja ainoastaan matematiikkassa ja tieteissä voi katsoa olevan jonkinlaista yleismaailmallista symbolikieltä.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nojaa kirjoitti:
Tiedän yhden matematiikkaneron joka olisi äö-testissä varmasti huippuälykäs.Kerran se oli tavannut baarissa jonkun hampuusin jolle pikku juttelun jälkeen antoi avaimet äitinsä asuntoon.Tyyppi oli varastanut tavaroita sieltä asunnosta.
Ei liity käsiteltävään asiaan, paitsi jos tämä toistui eikä tyyppi oppinut tapauksesta mitään.
Koska on oltu baarissa niin matikkanerolla on ikää sen verran, että jos hänellä olisi edellytyksiä oppia, niin hän olisi oppinut jo, eikä olisi niitä avaimia antanut ventovieraalla.
Loogista päättelyä :)
Tuota ei voi esimerkistä päätellä, koska matikkanero voi olla sen verran introvertti, että on tähän asti ollut aina baarissa yksin. Juuri tässä näkyy se loogisen päättelyn merkitys.
Kaikkien pitää saada kokea olevansa kauniita ja älykkäitä, ni. Se on voon niin et kaikki me ollaan jonkun mielestä kauniita ja älykkäitä. Eikä siitä sen enempää. Ni. Mielipide on ku persreikä, jokaisella omansa.
Looginen päättely on älykkyyden ensimmäin ja tärkein asia, koska loogista päättelyä tarvitaan joka päivä jokaisen elämässä.
Loogiseen päättelyyn littyy myös tunneäly. Ilman tunneälyä loogisen päättelyn loputulos on väärä.
Matikkaneron looginen päättely on yksipuolista, koska numerot käyttäytyvät ennustetavalla tavalla. Numero ei saa päähänsä pompata ties minne.
Mikä sitten on älykästä? Onko esimerkiksi töissä itsensä hengiltä stressaava älykäs, vai se sohvalla makaava hyväkuntoinen työtön? Tai onko maan asiat näin perseellään siksi, että korkeasti koulutetut virkamiehet ja poliitikot ovat tehneet päätöksiä? Voiko älykkyyden ihannointi johtaa Kanttilaiseen ajatukseen siitä, että nyt mitattava älykkyys onkin vain järjestelmän keino pitää kansa kurissa? Voiko olla niin älykkäitä, että he osaavat muita? Voiko olla, että on olemassa jokin hyperälykkäiden joukko, joka kehittelee erilaisia juonia siitä miten maailman asiat pitäisi mennä? Esimerkkinä uusiliberalismi vs. liberalismi. Tietämättömille pieni taulukko:
Uusliberalismi / Liberalismi
Avainkäsite Epäily / Luottamus, järjenmukainen elämä
Arvot Tehokkuus, kilpailu / Vapauys, tasa-arvo, autonomia, erilaisuuden kunnioitus
Oikedenmukaisuus Ei tärkeä, markkinat hoitavat / Ydinsisältö
Yksilön osa Asiakas, yrittäjä, määräytyy markkinoilla / Kansalainen, ihminen
Toiminnan motiivi Eloonjääminen, rikastuminen / Itsensä kehittäminen, hyvä ihminen
Koulutus Investointi, kilpailutekijä / Oleellinen osa hyvää elämää
Suomessa liberalismi on ajat sitten pantu romukoppaan ja täällä pärjää uusliberalistisilla arvoilla.
Vierailija kirjoitti:
No mä annan ihmisten olla tunneälykkäitä tai kehonrakennusälykkäitä, jos niin haluavat. Vähän sama juttu kuin erityislapsillekin sanotaan, että ovat yhtä arvokkaita. Turha aiheuttaa pahaa mieltä
Enemmän ne jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita, kehuskelevat sillä, kuinka se on "ainoa oikea" älykkyyden muoto, ihan pelletouhua. Moniälykkyysteorian huomioon ottaminen ei tarkoita sitä että niille, jotka eivät ole missään lahjakkaita, jaellaan jotain lohdutuspalkintoja vaan sitä, että ihminen voi olla älykäs "vain" yhdellä tai jopa useammalla älykkyyden eri osa-alueella. Mikä tässä simppelissä konseptissa on niin mahdottoman vaikeaa käsittää? Ja tiedän että joku tulee sanomaan että ne jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita, ovat hyviä muissakin asioissa mutta se ei ole automaattinen korrelaatio, vaan henkilön lahjakkuusprofiili voi olla hyvinkin epötasainen. Joku on hyvä matematiikassa, surkea taas kielissä ja jollakin toisella taas voi olla juuri päinvastoin eli on hyvä kielissä mutta ei matematiikassa. Tämäkin riippuu ihan ihmisestä, mutta näille pätemisen tarpeen omaaville wannabe Mensalaisille moniälykkyysteoria on sama asia kuin se että väitetään kaikkien, yli 7 miljardin ihmisen, olevan jossakin asiassa ihan poikkeuksellisen hyviä.
Tunneälykkäät käyneet miinustamassa AP:n aloituksen. Missä empatia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nojaa kirjoitti:
Tiedän yhden matematiikkaneron joka olisi äö-testissä varmasti huippuälykäs.Kerran se oli tavannut baarissa jonkun hampuusin jolle pikku juttelun jälkeen antoi avaimet äitinsä asuntoon.Tyyppi oli varastanut tavaroita sieltä asunnosta.
Ei liity käsiteltävään asiaan, paitsi jos tämä toistui eikä tyyppi oppinut tapauksesta mitään.
Koska on oltu baarissa niin matikkanerolla on ikää sen verran, että jos hänellä olisi edellytyksiä oppia, niin hän olisi oppinut jo, eikä olisi niitä avaimia antanut ventovieraalla.
Loogista päättelyä :)
Tuota ei voi esimerkistä päätellä, koska matikkanero voi olla sen verran introvertti, että on tähän asti ollut aina baarissa yksin. Juuri tässä näkyy se loogisen päättelyn merkitys.
Jos sinä väität pystyväsi hyvään tai keskinkertaiseen loogiseen päättelyyn, niin minä väitän olevani Kiinan keisari.
Voit olla matikkanero, ei siinä mitään.
Täällä moni ei selvästikään ymmärrä moniälyykkyysteoriaa laisinkaan mutta puhuvat asiasta ikäänkuin tietäisivät siitä jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni ei selvästikään ymmärrä moniälyykkyysteoriaa laisinkaan mutta puhuvat asiasta ikäänkuin tietäisivät siitä jotakin.
Tekstistäsi huokuu älykkyys.
Kiitos, toivottavasti saamme nauttia älykkydestäsi enemmänkin.
Minkäs lajin neroja sitä ollaan ?
Älykkyys on hyvin haluttu ominaisuus. Kukapa ei haluaisi olla älykäs. Toisaalta saattaa olla, että joku itseään älykkäänä pitävä haluaisi, että kuuluisi johonkin hyvin harvalukuiseen älykkäiden joukkoon. Esim. Mensa-älykäs voi haluta, että vain mensalaisten älykkyys on sitä oikeaa älykkyyttä. Aloittaja haluaa rajata älykkyyden määritelmää. Elämän kannalta on aika saman tekevää, mikä on älykkyyttä. Se on kuitenkin varmaa, että mikä tahansa taidokas suoriutuminen millä tahansa elämän alueella on arvokas asia. Se auttaa ko. henkilöä selviytymään elämässä ja se tuo myös yhteisölle ja laajemminkin maailmalle etuja. Älykkyysnipottaja voi tehdä rauhassa kuviopäättelytestejä kammiossaan, kun muut tekevät jotain järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hyvin haluttu ominaisuus. Kukapa ei haluaisi olla älykäs. Toisaalta saattaa olla, että joku itseään älykkäänä pitävä haluaisi, että kuuluisi johonkin hyvin harvalukuiseen älykkäiden joukkoon. Esim. Mensa-älykäs voi haluta, että vain mensalaisten älykkyys on sitä oikeaa älykkyyttä. Aloittaja haluaa rajata älykkyyden määritelmää. Elämän kannalta on aika saman tekevää, mikä on älykkyyttä. Se on kuitenkin varmaa, että mikä tahansa taidokas suoriutuminen millä tahansa elämän alueella on arvokas asia. Se auttaa ko. henkilöä selviytymään elämässä ja se tuo myös yhteisölle ja laajemminkin maailmalle etuja. Älykkyysnipottaja voi tehdä rauhassa kuviopäättelytestejä kammiossaan, kun muut tekevät jotain järkevää.
"Mensa-älykäs VOI HALUTA jne. blaablaablaa"
"Mensa-älykkyys" tarkoittaa oikeasti yleisälykkyyttä. Tiedätkö, mitä koko käsite edes tarkoittaa? Suurin osa virallisista älykkyystesteistä pyrkii mittaamaan g-tekijää, kuten Mensankin testi. Luuletko, että sitä ihan tuosta vaan ilman pätevyyttä pidetään parhaimpana tapana älykkyyden mittaamiseen? Usko tai älä, älykkyyttä ja testejä on tutkittu paljon. Voisitko mitenkään perehtyä aiheeseen ennen kuin tulet tänne kateuksissasi lyttäämään älykkyyttä ja älykkäitä?
Pidätkö vieläkin itseäsi pätevämpänä mutuiluinesi kuin oikeita älykkyyden tutkijoita?
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hyvin haluttu ominaisuus. Kukapa ei haluaisi olla älykäs. Toisaalta saattaa olla, että joku itseään älykkäänä pitävä haluaisi, että kuuluisi johonkin hyvin harvalukuiseen älykkäiden joukkoon. Esim. Mensa-älykäs voi haluta, että vain mensalaisten älykkyys on sitä oikeaa älykkyyttä. Aloittaja haluaa rajata älykkyyden määritelmää. Elämän kannalta on aika saman tekevää, mikä on älykkyyttä. Se on kuitenkin varmaa, että mikä tahansa taidokas suoriutuminen millä tahansa elämän alueella on arvokas asia. Se auttaa ko. henkilöä selviytymään elämässä ja se tuo myös yhteisölle ja laajemminkin maailmalle etuja. Älykkyysnipottaja voi tehdä rauhassa kuviopäättelytestejä kammiossaan, kun muut tekevät jotain järkevää.
Mielelläni antaisin älykkyysosamääräpointsejani pois, jos vaihtarina saisin seksiä edes kerran kuussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hyvin haluttu ominaisuus. Kukapa ei haluaisi olla älykäs. Toisaalta saattaa olla, että joku itseään älykkäänä pitävä haluaisi, että kuuluisi johonkin hyvin harvalukuiseen älykkäiden joukkoon. Esim. Mensa-älykäs voi haluta, että vain mensalaisten älykkyys on sitä oikeaa älykkyyttä. Aloittaja haluaa rajata älykkyyden määritelmää. Elämän kannalta on aika saman tekevää, mikä on älykkyyttä. Se on kuitenkin varmaa, että mikä tahansa taidokas suoriutuminen millä tahansa elämän alueella on arvokas asia. Se auttaa ko. henkilöä selviytymään elämässä ja se tuo myös yhteisölle ja laajemminkin maailmalle etuja. Älykkyysnipottaja voi tehdä rauhassa kuviopäättelytestejä kammiossaan, kun muut tekevät jotain järkevää.
Mielelläni antaisin älykkyysosamääräpointsejani pois, jos vaihtarina saisin seksiä edes kerran kuussa
Tässä olet asian ytimessä! Bimbo blondi nai miljardi kertaa enemmän kuin huippuälykäs brunetti! Erittäin viisas nainen osaa myös näytellä idioottia saadakseen munaskuukkelia.
Tunneälyllä varmaan tarkoitetaan useimmiten sitä, että on kykyä arvoida muiden ihmisten tunteita ja säädellä omaa käyttäytymistään sen mukaisesti. Ehkä se on enemmän kyky tai empatiataju, ei niinkään äly. Joskus älykkyydellä voidaan tarkoittaa vain tiettyä hyvin rationaalisen ajattelun kyvykkyyttä (matemaattis-looginen tai avaruudellinen/geometrinen hahmotuskyky), tämä on ehkä aika suppea näkemys älykkyydestä.
Eri aivopuoliskot ihmisellä on kehittyneet hieman eri tarkoituksiin. Toinen puolisko hallitsee matemaattis-loogiset jutut paremmin, toisessa on enemmän esim. kieleen ja musikaalisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Usein musikaaliset ihmiset ovat hyviä kielissä, ei varmasti ole sattumaa.
Mutta tietoisuuksia ihmisellä on aina kaksi kopiota, jos aivot toimivat normaalisti. Ihminen ei vain itse tajua sitä, koska tietoisuus synkronoituu kahden eri aivopuoliskon välillä. Jos aivopuoliskojen yhteys on katkennut (esim. onnettomuudessa) niin on havaittu että ihmisellä voi olla kaksi eri käsitystä todellisuudesta. Esim. vasen ja oikea käsi eivät pysty toimimaan yhdessä koska niitä ohjataan eri aivopuoliskoista käsin ja koska tietoa näistä ei yhdistetä niin näköaistin ja käsien toiminnan yhdistäminen toisiinsa ei välttämättä toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hyvin haluttu ominaisuus. Kukapa ei haluaisi olla älykäs. Toisaalta saattaa olla, että joku itseään älykkäänä pitävä haluaisi, että kuuluisi johonkin hyvin harvalukuiseen älykkäiden joukkoon. Esim. Mensa-älykäs voi haluta, että vain mensalaisten älykkyys on sitä oikeaa älykkyyttä. Aloittaja haluaa rajata älykkyyden määritelmää. Elämän kannalta on aika saman tekevää, mikä on älykkyyttä. Se on kuitenkin varmaa, että mikä tahansa taidokas suoriutuminen millä tahansa elämän alueella on arvokas asia. Se auttaa ko. henkilöä selviytymään elämässä ja se tuo myös yhteisölle ja laajemminkin maailmalle etuja. Älykkyysnipottaja voi tehdä rauhassa kuviopäättelytestejä kammiossaan, kun muut tekevät jotain järkevää.
"Mensa-älykäs VOI HALUTA jne. blaablaablaa"
"Mensa-älykkyys" tarkoittaa oikeasti yleisälykkyyttä. Tiedätkö, mitä koko käsite edes tarkoittaa? Suurin osa virallisista älykkyystesteistä pyrkii mittaamaan g-tekijää, kuten Mensankin testi. Luuletko, että sitä ihan tuosta vaan ilman pätevyyttä pidetään parhaimpana tapana älykkyyden mittaamiseen? Usko tai älä, älykkyyttä ja testejä on tutkittu paljon. Voisitko mitenkään perehtyä aiheeseen ennen kuin tulet tänne kateuksissasi lyttäämään älykkyyttä ja älykkäitä?
Pidätkö vieläkin itseäsi pätevämpänä mutuiluinesi kuin oikeita älykkyyden tutkijoita?
Viralliset älykkyystestitkin mittaavat pääasiassa vain ns. "länsimaista älykkyyttä". Vaikkapa jostain sademetsästä tai aavikolta löytynee omassa ympäristössään älykkäitä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan tottumattomuuttaan ja harjaantumattomuuttaan pärjäisi näissä perinteisissä älykkyystesteissä.
Vierailija kirjoitti:
Tunneälykkäät käyneet miinustamassa AP:n aloituksen. Missä empatia?
Lol. Sulla ei ainakaan oo minkäänlaisia älynlahjoja. Tunneäly ei tarkoita sitä, että tuntisi empatiaa kaikkia kohtaan. Tiedätkö edes mikä on empatia? Ihme autistisia urpoja täällä, jotka yrittävät lesota ainoalla oljenkorrellaan eli matemaattisilla kyvyillä (en edes sano "lahjoilla", koska usein nämä tyypit ovat vain opetelleet orjallisesti ulkoa matematiikan kaavoja ja käyttäneet aikaa asioiden jankkaamiseen).
Miten muuten onkin mahdollista, että yleensä autistiset/aspergerikot ovat hyviä matikassa ja teknillisissä asioissa? Noh, sosiaalisten tilanteiden ja tunteiden tulkinnan taidot heiltä ainakin puuttuvat usein. Jos älykkyyttä ja sen merkitystä mietitään evolutiivisesti, niin en tiedä onko kovin hyödyllistä, jos joku insinöörinörtti väsää kotonaan jotain kaavoja, mutta ei koskaan onnistu tuomaan yhteiskunnalle mitään aidosti hyödyllistä; ei pysty markkinoimaan omaa ideaansa, ei osaa luoda sosiaalisia suhteita eikä kykene edes lisääntymään, koska naiset lähes juoksevat pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hyvin haluttu ominaisuus. Kukapa ei haluaisi olla älykäs. Toisaalta saattaa olla, että joku itseään älykkäänä pitävä haluaisi, että kuuluisi johonkin hyvin harvalukuiseen älykkäiden joukkoon. Esim. Mensa-älykäs voi haluta, että vain mensalaisten älykkyys on sitä oikeaa älykkyyttä. Aloittaja haluaa rajata älykkyyden määritelmää. Elämän kannalta on aika saman tekevää, mikä on älykkyyttä. Se on kuitenkin varmaa, että mikä tahansa taidokas suoriutuminen millä tahansa elämän alueella on arvokas asia. Se auttaa ko. henkilöä selviytymään elämässä ja se tuo myös yhteisölle ja laajemminkin maailmalle etuja. Älykkyysnipottaja voi tehdä rauhassa kuviopäättelytestejä kammiossaan, kun muut tekevät jotain järkevää.
"Mensa-älykäs VOI HALUTA jne. blaablaablaa"
"Mensa-älykkyys" tarkoittaa oikeasti yleisälykkyyttä. Tiedätkö, mitä koko käsite edes tarkoittaa? Suurin osa virallisista älykkyystesteistä pyrkii mittaamaan g-tekijää, kuten Mensankin testi. Luuletko, että sitä ihan tuosta vaan ilman pätevyyttä pidetään parhaimpana tapana älykkyyden mittaamiseen? Usko tai älä, älykkyyttä ja testejä on tutkittu paljon. Voisitko mitenkään perehtyä aiheeseen ennen kuin tulet tänne kateuksissasi lyttäämään älykkyyttä ja älykkäitä?
Pidätkö vieläkin itseäsi pätevämpänä mutuiluinesi kuin oikeita älykkyyden tutkijoita?
Siis mitä yleislykky tarkoittaa? Se tarkoittaa varmaan sitä, että joko jollakin ihmisellä on onnea vähän kaikessa tai sitten sitä, että vaikkapa joku koululuokka onnistuu vaikkapa matikankokeessa tosi hyvin jollakin kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hyvin haluttu ominaisuus. Kukapa ei haluaisi olla älykäs. Toisaalta saattaa olla, että joku itseään älykkäänä pitävä haluaisi, että kuuluisi johonkin hyvin harvalukuiseen älykkäiden joukkoon. Esim. Mensa-älykäs voi haluta, että vain mensalaisten älykkyys on sitä oikeaa älykkyyttä. Aloittaja haluaa rajata älykkyyden määritelmää. Elämän kannalta on aika saman tekevää, mikä on älykkyyttä. Se on kuitenkin varmaa, että mikä tahansa taidokas suoriutuminen millä tahansa elämän alueella on arvokas asia. Se auttaa ko. henkilöä selviytymään elämässä ja se tuo myös yhteisölle ja laajemminkin maailmalle etuja. Älykkyysnipottaja voi tehdä rauhassa kuviopäättelytestejä kammiossaan, kun muut tekevät jotain järkevää.
"Mensa-älykäs VOI HALUTA jne. blaablaablaa"
"Mensa-älykkyys" tarkoittaa oikeasti yleisälykkyyttä. Tiedätkö, mitä koko käsite edes tarkoittaa? Suurin osa virallisista älykkyystesteistä pyrkii mittaamaan g-tekijää, kuten Mensankin testi. Luuletko, että sitä ihan tuosta vaan ilman pätevyyttä pidetään parhaimpana tapana älykkyyden mittaamiseen? Usko tai älä, älykkyyttä ja testejä on tutkittu paljon. Voisitko mitenkään perehtyä aiheeseen ennen kuin tulet tänne kateuksissasi lyttäämään älykkyyttä ja älykkäitä?
Pidätkö vieläkin itseäsi pätevämpänä mutuiluinesi kuin oikeita älykkyyden tutkijoita?
Teillä älykkyystestien puolesta puhujilla on vaikeuksia ymmärtää mitään sellaisia argumentteja, joissa kyseenalaistetaan kyseisten testien validisuus. Älykkyystestejä on tutkittu paljonkin, se on ihan totta mutta mielenkiintoista on se kuinka jätit kertomatta ne vähemmän miellyttävät, ei-niin kivat tutkimustulokset, joihin on päädytty mitä tulee näihin testeihin, kuten se että ne ovat todella vajavaisia ihan yleisestikin ottaen.
Totuushan on se että ihmisen todellista aivokapasiteettia on suoranaisen mahdotonta mitata. Joku Mensa on heikohko pintaraapaisu siitä mitä se ihmisen kokonaisvaltainen kapasiteetti kattaa, se on niin paljon muutakin kuin jotakin kuviopäättelyä, mutta menepä sanomaan tämä tietämättömille ja ignoranteille Mensalaisille, jotka haluavat elää siinä uskossa että ovat jotakin aivan erityistä.
Toisen, alternatiivisen vaihtoehdon harkitseminen on heille suoranaisen vastenmielistä, koska silloin katoaisi näiden testitulosten myötä tuoma oman egon pönkittäminen. Sitähän tämä on, ihan selvää kilpavarustelua siitä että kuka on paras missäkin.
Viralliset älykkyystestit mittaavat vain osan siitä, mitä siellä ihmisen aivoissa tapahtuu, jonka kaikkia mekanismejä eivät huipputason tutkijatkaan ymmärrä, edes vuosikymmenien pähkäilyn jälkeen.
Mutta nämä on niitä asioita, joista ei yleensä puhuta vaan se virallinen narratiivi hyväksytään ainoana ja oikeana totuutena.
Vierailija kirjoitti:
Meneppä lukemaan psykologiaa. Eri älykkyyden lajit ovat ihan yleisesti hyväksytty fakta.
Meinaatko tolla vikalla lauseella, ettei mitään testejä voitaisi siirtää kulttuurista toiseen? Tietysti voidaan, kunhan testataan testin toimivuus kunnolla.
Se, että sinä et ymmärrä jotakin, ei tarkoita, etteikö asia olisi totta.
No kyllä matemaattinen ja spatiaalinen ovatkin älykkyyden eri lajeja. Jos taas haluat sanoa, että esim. tunneälykkyys on, niin siinä olet väärässä. Älykkyystesti ei sitä mittaa edelleenkään enkä pidättäisi hengitystä tulevaisuudenkaan suhteen.
On sitten ihan eri asia auttavatko esim. sosiaalisuus ja ystävällinen luonne pärjäämään elämässä. Varmaankin auttavat. Niitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa älykkyyteen vaan ne ovat tietynlaisia lahjakkuuksia.
Koska on oltu baarissa niin matikkanerolla on ikää sen verran, että jos hänellä olisi edellytyksiä oppia, niin hän olisi oppinut jo, eikä olisi niitä avaimia antanut ventovieraalla.
Loogista päättelyä :)