Vaatekaappisi häpeäpilkku
Paljasta vaatekaappisi häpeäpilkku! Kyllä, juuri se vaatekappale tai asuste, jonka olemassaolo hävettää, mutta et oikein raaski hävittääkään.
Aloitan omalla tunnustuksellani: leopardihaalari
Kommentit (25)
Ei mua hävetä siellä mikään. Mulla on paljon leopardikuosiakin, mutta mä tykkään siitä.
Mökkihuppari. Toin pois mökiltä, kun mökki myytiin. Karsean huonossa kunnossa oleva jättihuppari 90-luvulta. Käytän kotona.
Melkein kaikki. Mulla on kaappi täynnä tavaraa, mutta ei mitään, mitä ilkeäisi päälle laittaa. No ehkä kamalin on vekkihame....apua, onneksi ette tunne minua.
Seurustelin ennen yhden ulkkarin kanssa. Hän toi minulle kotimaastaan sellaisen perinteisen juhlamekon. Silloin se oli hieno, nyt häpeän koko suhdetta ja samalla tuota mekkoa. Mekko on kuitenkin satojen eurojen arvoinen enkä siksi raaski heittää sitä pois.
Akryylineuleet. Olen niitä joskus teininä ostellut kiinatrikoosta yms. ja nyt reilu parikymppisenä mieltynyt (onneksi) luonnonkuituihin ja tajunnut tuon muovin ällöttävyyden. Jotenkin silti niitä neuleita tulee säilöttyä.
Kulahtanut sinapinsävyinen jättineule. Se vaan venyy venymistään, hihatkin on varmaan polviin. Ostin sen hätäpäissään jossain ulkomailla yli 20 vuotta sitten. En tiiä mitä kangasta toi oikeen on :) Se on mun flunssapusero.
Upea, tyköistuva, pitkä, tummanpunainen, silkkinen juhlapuku, jota en sitten päässytkään käyttämään ja johon en vuotta myöhemmin enää mahtunut. Olin hoikkana niin pitkä ja kurvikas eli puvun mittasuhteet ovat niin epätavalliset, että tuolle puvulle olisi hyvin hankala löytää uutta omistajaa. Uutta vaatetta siitä on vaikea tehdä, koska tyköistuvuus on saatu aikaan pitkittäiskappaleilla eli saumoja on joka puolella. Pois en raaski heittää, koska puku on niin kaunis ja kallis.
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikki. Mulla on kaappi täynnä tavaraa, mutta ei mitään, mitä ilkeäisi päälle laittaa. No ehkä kamalin on vekkihame....apua, onneksi ette tunne minua.
Mulla samanlainen tilanne vaatekaapin kanssa. Mulla oli teininä aika erilainen tyyli, ja nyt 20+ vuotiaana en oikein kehtaa enää pukea niitä vaatteita päälle, vaikka niitä olis kaappi tuolla täynnä. Vekkihameessa kylläkään ei mun mielestä ole mitään vikaa, vaikkei se juuri nyt taida muotia ollakaan. :D
Kaksi tuumakokoa liian pienet "tavoitefarkut". Pelkkä sanakin puistattaa :D josko vihdoin luopuisin niistä ja hyväksyisin kokoni...
Vihreä ylisuuri batiikkipaita nuoruuden leiriltä
No nolointa kaapissa on se, että joka hyllyn sisältö on "sekalaista vaatetta".
Legginssit. Käytän niitä vaan kotona.
Muotoilevat alusvaatteet. Käytössä päivittäin...
Valkoiset feikki-crocksit ja vaaleanpunainen one-piecehaalari, joka päällä näyttää siltä että takapuoleni roikkuu polvitaipeissa. MIeheni kutsuu sutä possuasuksi.
Varmaankin kaikki kulahtaneet pikkarit joilla yleensä nukun niiden mukavuuden vuoksi :D
Oon saanut miehen äidiltä "muotivaatteita" lahjaksi ja tuliaisiksi ulkomailta. Mikään niistä ei ole sellainen, että edes harkitsisin käyttöä.. :/
En tietenkään raaski antaa tai myydä eteenpäin.
Kahdet housut, jotka ovat jo revenneet haaroista. Reiät eivät vielä näy, kun housut ovat päällä (ainakin jos mieheeni on luottaminen). Pakko kuitenkin käyttää, kun en paljon housuja omista enkä saa ostetuksi uusia. Tällaiselle isoperseiselle ja lyhyelle ihmiselle sopivien housujen löytäminen on saavutus ja inhoan shoppailua :D
Vierailija kirjoitti:
Kahdet housut, jotka ovat jo revenneet haaroista. Reiät eivät vielä näy, kun housut ovat päällä (ainakin jos mieheeni on luottaminen). Pakko kuitenkin käyttää, kun en paljon housuja omista enkä saa ostetuksi uusia. Tällaiselle isoperseiselle ja lyhyelle ihmiselle sopivien housujen löytäminen on saavutus ja inhoan shoppailua :D
Olethan sinä kuullut siitä, että revenneet housut voi korjata?
Järkyttävän kulahtaneet pyjamanhousut.