Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten maapallolla riittää makeaa vettä?

Vierailija
16.09.2016 |

Luulisi, että se loppuu jossain vaiheessa kun kaikki eläimet juovat sitä.

Kommentit (49)

Vierailija
21/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Eikö sinun pätemistarpeesi ole vielä täyttynyt tältä päivältä? Mitä jos oikeasti kirjoittaisit jotain järkevää sen sijaan että vain trollailet typeriä?

Vierailija
22/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Eikö sinun pätemistarpeesi ole vielä täyttynyt tältä päivältä? Mitä jos oikeasti kirjoittaisit jotain järkevää sen sijaan että vain trollailet typeriä?

Mitä jos oikeasti tarkistaisit ne höyrystymislämmöt niin ymmärtäisit miksi veden tislaaminen samaan tapaan kuin ponun keitto ei ole kovin taloudellista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Käänteisosmoosilla tehdään vettä. Mitä lämpöä siinä tarvitaan? Vain kovaa painetta koska mennään vastavirtaan kalvon läpi.

Vierailija
24/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Vierailija
25/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Eli vesi lähtee myöhemmin ja kalliimmalla. Juomavettä tehdään käänteisosmoosilla ei tislaamalla.

Vierailija
26/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Eikö sinun pätemistarpeesi ole vielä täyttynyt tältä päivältä? Mitä jos oikeasti kirjoittaisit jotain järkevää sen sijaan että vain trollailet typeriä?

Mitä jos oikeasti tarkistaisit ne höyrystymislämmöt niin ymmärtäisit miksi veden tislaaminen samaan tapaan kuin ponun keitto ei ole kovin taloudellista.

Veden höyrystämiseen menee reilusti yli tuplat energiaa alkoholin tislaamiseen verrattuna. Mitä sitten? Onko se sinusta joku kynnyskysymys? Kumpaan teet mielummin makkarakeiton, pirtuun vai veteen? Yhden neliön auringonvalolla tislaan helposti litran vettä tunnissa, eli yhden ihmisen vedentarpeen (2-3 litraa vuorokaudessa) tyydyttäisi varsin pienellä aurinkotislaimella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Energia maksaa.

Vierailija
28/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Eikö sinun pätemistarpeesi ole vielä täyttynyt tältä päivältä? Mitä jos oikeasti kirjoittaisit jotain järkevää sen sijaan että vain trollailet typeriä?

Mitä jos oikeasti tarkistaisit ne höyrystymislämmöt niin ymmärtäisit miksi veden tislaaminen samaan tapaan kuin ponun keitto ei ole kovin taloudellista.

Veden höyrystämiseen menee reilusti yli tuplat energiaa alkoholin tislaamiseen verrattuna. Mitä sitten? Onko se sinusta joku kynnyskysymys? Kumpaan teet mielummin makkarakeiton, pirtuun vai veteen? Yhden neliön auringonvalolla tislaan helposti litran vettä tunnissa, eli yhden ihmisen vedentarpeen (2-3 litraa vuorokaudessa) tyydyttäisi varsin pienellä aurinkotislaimella.

Paitsi jos aurinko ei paista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Tarvii vain paljon virtaa. Sukellusveneet ydinreaktorilla (paljon virtaa) muuttaa merivettä hapeksi ja juotavaksi vedeksi. Tämä mahdollistaa kahden-kolmen kuukauden sukellukset. Prosessi sinänsä ei ole moni mutkainen.

Teknisesti merivesi voidaan muuttaa makeaksi vedeksi. Se on vain nykytekniikalla kallista. Tosin sehän on valinta tehdäänkö kalliita aseita vai veden käsittely laitoksia. Ihmisen luonteen perusteella luulen että "viisaat" johtajat laittaa rahat aseisiin.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Ei kauaa. Valitettavasti.

Vierailija
30/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hinaisivat jäävuoria Etelämantereelta tai Arktiselta alueelta tyydyttämään makean veden tarvettaan. Sen jäävuoren kun käärisi folioon, niin ei matkalla sulaisi juuri ollenkaan. Tuo on muuten teoriassa täysin mahdollinen toimenpide. Tosin, mitä vaikutukset jäävuorien hamstraamisella olisi luontoon, varsinkin napaseutujen luontoon, niin se onkin sitten toinen juttu.

Jäävuorta sulattaa lämmin merivesi enemmän kuin suora auringonpaiste ja lämmin ilma. Pidä sitten hallinnassa altapäin sulavaa jääkimpaletta, jonka tasapainopiste muuttuu koko ajan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Tarvii vain paljon virtaa. Sukellusveneet ydinreaktorilla (paljon virtaa) muuttaa merivettä hapeksi ja juotavaksi vedeksi. Tämä mahdollistaa kahden-kolmen kuukauden sukellukset. Prosessi sinänsä ei ole moni mutkainen.

Teknisesti merivesi voidaan muuttaa makeaksi vedeksi. Se on vain nykytekniikalla kallista. Tosin sehän on valinta tehdäänkö kalliita aseita vai veden käsittely laitoksia. Ihmisen luonteen perusteella luulen että "viisaat" johtajat laittaa rahat aseisiin.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Ei kauaa. Valitettavasti.

Siis makeavesi ole jäätiköllä.

Vierailija
32/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Energia maksaa.

Auringonvaloa on toistaiseksi saanut käyttää maksutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Tarvii vain paljon virtaa. Sukellusveneet ydinreaktorilla (paljon virtaa) muuttaa merivettä hapeksi ja juotavaksi vedeksi. Tämä mahdollistaa kahden-kolmen kuukauden sukellukset. Prosessi sinänsä ei ole moni mutkainen.

Teknisesti merivesi voidaan muuttaa makeaksi vedeksi. Se on vain nykytekniikalla kallista. Tosin sehän on valinta tehdäänkö kalliita aseita vai veden käsittely laitoksia. Ihmisen luonteen perusteella luulen että "viisaat" johtajat laittaa rahat aseisiin.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Ei kauaa. Valitettavasti.

Koska se jäätikkö nyt sitten sulaa? Viimeiset kymmenen vuotta jäätiköiden sulamiselle kokonaan on kuulemma 50/50 mahdollisuudet.

Vierailija
34/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Eikö sinun pätemistarpeesi ole vielä täyttynyt tältä päivältä? Mitä jos oikeasti kirjoittaisit jotain järkevää sen sijaan että vain trollailet typeriä?

Mitä jos oikeasti tarkistaisit ne höyrystymislämmöt niin ymmärtäisit miksi veden tislaaminen samaan tapaan kuin ponun keitto ei ole kovin taloudellista.

Veden höyrystämiseen menee reilusti yli tuplat energiaa alkoholin tislaamiseen verrattuna. Mitä sitten? Onko se sinusta joku kynnyskysymys? Kumpaan teet mielummin makkarakeiton, pirtuun vai veteen? Yhden neliön auringonvalolla tislaan helposti litran vettä tunnissa, eli yhden ihmisen vedentarpeen (2-3 litraa vuorokaudessa) tyydyttäisi varsin pienellä aurinkotislaimella.

Paitsi jos aurinko ei paista.

No jos mitoittaa laitteen niin että vettä jää aurikoisellä päivällä varastoon. Voi sitten sadepäivänän juoda varastoitua aurinkotislattua vettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Energia maksaa.

Auringonvaloa on toistaiseksi saanut käyttää maksutta.

Meinaatko että auringon energialla tislataan? Tietysti varaava akku ja aurinkoenergia  ja vakuumipumppu ja tulos huomattavasti halvempi.

Vierailija
36/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinaisivat jäävuoria Etelämantereelta tai Arktiselta alueelta tyydyttämään makean veden tarvettaan. Sen jäävuoren kun käärisi folioon, niin ei matkalla sulaisi juuri ollenkaan. Tuo on muuten teoriassa täysin mahdollinen toimenpide. Tosin, mitä vaikutukset jäävuorien hamstraamisella olisi luontoon, varsinkin napaseutujen luontoon, niin se onkin sitten toinen juttu.

Jäävuorta sulattaa lämmin merivesi enemmän kuin suora auringonpaiste ja lämmin ilma. Pidä sitten hallinnassa altapäin sulavaa jääkimpaletta, jonka tasapainopiste muuttuu koko ajan.

Pelkäätkö että se jääkimpale luiskahtaa pois merestä?

Vierailija
37/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Energia maksaa.

Auringonvaloa on toistaiseksi saanut käyttää maksutta.

Meinaatko että auringon energialla tislataan? Tietysti varaava akku ja aurinkoenergia  ja vakuumipumppu ja tulos huomattavasti halvempi.

Hä? Tietysti on paljon halvempaa, helpompaa ja tehokkaampaa tislata suoraan aurkingoenergialla kuin muuttaa energiaa välissä sähköksi ja käyttää kaikenlaisia koneita. Aurkinkotislaimessa ei tarvita yhtää mekaanisesti liikkuvaa osaa. Ja toisekseen se on ihan yks hailee miten laite on toteutettu, kyse on nyt kuitenkin siitä että merevedestä juomaveden tekeminen ei ole minkäänsortin ongelma jos siihen pitää ryhtyä.

Vierailija
38/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Tarvii vain paljon virtaa. Sukellusveneet ydinreaktorilla (paljon virtaa) muuttaa merivettä hapeksi ja juotavaksi vedeksi. Tämä mahdollistaa kahden-kolmen kuukauden sukellukset. Prosessi sinänsä ei ole moni mutkainen.

Teknisesti merivesi voidaan muuttaa makeaksi vedeksi. Se on vain nykytekniikalla kallista. Tosin sehän on valinta tehdäänkö kalliita aseita vai veden käsittely laitoksia. Ihmisen luonteen perusteella luulen että "viisaat" johtajat laittaa rahat aseisiin.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Koetas goolettaa jäätiköistä niin tiedät. Afrikassa oliko kilimanjaron ikijäät on jo lähteneet pienessä ajassa

Ei kauaa. Valitettavasti.

Koska se jäätikkö nyt sitten sulaa? Viimeiset kymmenen vuotta jäätiköiden sulamiselle kokonaan on kuulemma 50/50 mahdollisuudet.

Koetas goolettaa jäätiköistä niin tiedät. Afrikassa oliko kilimanjaron ikijäät on jo lähteneet pienessä ajassa. Samoin on käymässä pohjoisnavalla kiihtyvään tahtiin.

Vierailija
39/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Energia maksaa.

Auringonvaloa on toistaiseksi saanut käyttää maksutta.

Meinaatko että auringon energialla tislataan? Tietysti varaava akku ja aurinkoenergia  ja vakuumipumppu ja tulos huomattavasti halvempi.

Hä? Tietysti on paljon halvempaa, helpompaa ja tehokkaampaa tislata suoraan aurkingoenergialla kuin muuttaa energiaa välissä sähköksi ja käyttää kaikenlaisia koneita. Aurkinkotislaimessa ei tarvita yhtää mekaanisesti liikkuvaa osaa. Ja toisekseen se on ihan yks hailee miten laite on toteutettu, kyse on nyt kuitenkin siitä että merevedestä juomaveden tekeminen ei ole minkäänsortin ongelma jos siihen pitää ryhtyä.

kyllä se tuntuu olevan muuallakin kuin afrikassa. vettä pitää säästää vaiikka ei se maapallolta mihinkään katoa. On vain liian kallista suodattaa suola pois meriivedestä. onnistuuhan se mutta millä hinnalla.

Vierailija
40/49 |
16.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei merivettä muuteta juomakelpoiseksi kun se on nykyään täysin mahdollista?

Koska se on kallis ja monimutkainen prosessi.

Yli 90 prosenttia maapallon kaikesta makeasta vedestä on muuten jäätiköissä, pääasiassa Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköissä.

Samalla prosessilla, vaikkakin hieman alhaisemmilla lämpötiloilla valmistetaan pullotolkulla viinaa ja pontikkaa. Hieman monimutkaisemmalla todella paljon brandyjä, whiskyjä, konjakkeja, vodkaa ja monia muita juomia.

Toistaiseksi sitä ei enempää tehdä, kun makeaa juomavettä saa helpommin.

Vertaapa veden ja etanolin höyrystymislämpöjä.

Etanoli 78 astetta ja vesi 100 astetta. Mitä siitä?

Nuo ovat höyrystysmislämpöTILOJA. Puhuin höyrystymislämmöistä.

Omnaishöyrystymislämmöt: etanoli 904kJ/kg ja vesi 2256kJ/kg. Mitä siitä?

Energia maksaa.

Auringonvaloa on toistaiseksi saanut käyttää maksutta.

Se aurinkotislaamosi maksaa. Varsinkin kun se pitää mitoittaa niin suureksi että vettä riittää silloinkin kun arska ei paista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä neljä kahdeksan