vihaan mieheni lapsia!!
Kommentit (82)
Eikö isä yritä kasvattaa tai ojentaa lapsia? Etkä sinä? Jos koti, jossa riehutaan, on myös sinun kotisi, niin kai sinäkin voit sotkemiseen puuttua?
Ikävää, että inhoat lapsia asioista, jotka ei ole heidän syytään. Mutta ymmärrän kyllä sinuakin hyvin. Kyllä minuakin ärsyttää ihan omatkin lapset välillä. Vaikka kuinka yrittää kasvattaa, niin ei se aina maaliin mene joka kohdassa.
Älä vihaa niitä lapsia, vaan kohdista vihasi oikeaan kohteeseen eli lasten kasvattajiin. He eivät selvästikään ole tehneet kovin hyvää työtä. Ehkä voisit itse opettaa lapsille käytöstapoja, myötätuntoa ja muita hyviä arvoja. Opit eivät vaan välttämättä mene perille, sillä usein lapset matkivat käytöksensä vanhemmiltaan. Onko lasten äiti heikkohermoinen, itsekäs, kiukutteleva?
Vierailija kirjoitti:
Eikö isä yritä kasvattaa tai ojentaa lapsia? Etkä sinä? Jos koti, jossa riehutaan, on myös sinun kotisi, niin kai sinäkin voit sotkemiseen puuttua?
Ikävää, että inhoat lapsia asioista, jotka ei ole heidän syytään. Mutta ymmärrän kyllä sinuakin hyvin. Kyllä minuakin ärsyttää ihan omatkin lapset välillä. Vaikka kuinka yrittää kasvattaa, niin ei se aina maaliin mene joka kohdassa.
Kyllä meillä yhdessä tuumin vedetään rajoja, minä osallistun kurinpitoon ja kasvatukseen siinä missä isäkin.
Tiedän tunteen ap. Itse jouduin kestämään kurittomia penskoja joka ikinen päivä, koska eivät voineet olla edes viikonloppuja äidillään. Tuntuu, että minusta otettiin kaikki hyöty irti, mutta mitään sananvaltaa ei annettu. Tosi raskasta henkisesti myös olla teinipoikien jatkuvan dissauksen kohteena. Joka asiassa myös intettiin vastaan. Jos vaikka ulkona oli 25 c lämmintä ja sanoin, että onpa lämmin päivä niin eikö nämä intä, että ei oo lämmin päivä. Ja tää oli ihan joka asiassa. No, onnistuivat siinä mitä halusivat, eli savustivat minut ulos. Sielläpähän nyt siivoovat jälkensä ja hyppyyttäävät nysverö isukkiaan. Ei tuu ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Älä vihaa niitä lapsia, vaan kohdista vihasi oikeaan kohteeseen eli lasten kasvattajiin. He eivät selvästikään ole tehneet kovin hyvää työtä. Ehkä voisit itse opettaa lapsille käytöstapoja, myötätuntoa ja muita hyviä arvoja. Opit eivät vaan välttämättä mene perille, sillä usein lapset matkivat käytöksensä vanhemmiltaan. Onko lasten äiti heikkohermoinen, itsekäs, kiukutteleva?
Lasten äiti ei halua olla se "paha mutsi", eli antaa kaiken periksi ja antaa kakaroittensa tehdä mitä lystää, ja tämän olen nähnyt omin silmin.
Monet lapset ovat mulkkuja tai muuten inhottavia. Ei kenestäkään tarvitse pitää vain siksi, että hän sattuu olemaan alaikäinen. Jos eivät kemiat kohtaa, eipä sille mitään voi. Asialliset välit ja purnaaminen kaverille tai tuntemattomille netissä on ihan realistinen vaihtoehto monissa tilanteissa.
Minulle kynnyskysymys olisi se, että kotonani asuu lapsia. Siksi pitäisin oman asuntoni, vaikka lisääntyjän kanssa seurustelisinkin.
Se "äitipuolen" rooli on kyllä epäkiitollista hommaa. Olen seurannut sivusta erään hyvin suoriutuvan äitipuolen elämää jo aika monta vuotta.
Tuntuu, että vastuuta pitäisi ottaa, mutta mitään oikeuksia ei kuitenkaan ole. Ilmaisena lastenvahtina/kuskina/kokkina pitäisi olla, mutta mihinkään ei saisi puuttua. Onneksi tämä läheltä seuraamani äitipuoli on fiksu, rakastaa lasta kuin omaansa ja näin ollen sietää tilannetta varsin hyvin. Lapset kasvaa nopeasti ja tilanne helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Monet lapset ovat mulkkuja tai muuten inhottavia. Ei kenestäkään tarvitse pitää vain siksi, että hän sattuu olemaan alaikäinen. Jos eivät kemiat kohtaa, eipä sille mitään voi. Asialliset välit ja purnaaminen kaverille tai tuntemattomille netissä on ihan realistinen vaihtoehto monissa tilanteissa.
Minulle kynnyskysymys olisi se, että kotonani asuu lapsia. Siksi pitäisin oman asuntoni, vaikka lisääntyjän kanssa seurustelisinkin.
Oma asunto löytyy ja sinne välillä mennään vetämään happea. Meillä on molemmilla omat omistusasunnot, mutta asutaan miehen talossa, koska tämä on isompi mitä minun asuntoni.
Ainoana "ongelmana" vain on se, että vaikka en ole väliksi lapsista en silti kykene ikävältäni koko viikkoa omalla kämpällä olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä en todellakaan eroa lasteni isästä. Naisissa on niin paljon näitä häiriintyneitä tapauksia. Oma sairaus osataan peittää mieheltä mutta lapset kyllä näkee läpi. Naamiona terve mieli.
Mies kyllä tietää mitä ajattelen hänen lapsestaan, koska ollaan avoimesti asiasta puhuttu. Mies ei ole itsekään tätä lasta aidosti halunnut, mutta monen vuoden kinumisen jälkeen antoi periksi. Molemmat tiedämme vikamme ja puutemme tämän asian suhteen. Tuntuuhan se pahalta, että lapsi sanoo rakastavansa, eikä haluasi meiltä lähteä ja sitä naamiota ei voi laskea ja kertoa mitä todellisuudessa tunnemme. Lasta kun kuuluu rakastaa vaikka ei vaan jaksaisi.
Ymmärrän ap:ta. Minun mieheni lapset ovat ihan normaalisti käyttäytyjiä, eikä heissä mitään " vikaa" ole, mutta en silti halua elää lapsiperhe-elämää. Olen jo yhden sellaisen elänyt.
Siksi minä olen näille lapsille pelkkä aave. Vietän aikaa omassa huoneessa ja teen omia menojani. En viihdytä, hoida enkä siivoa.
En yhtään ymmärrä av-keskusteluita, joissa lapsia säälitään. En minä heitä huonosti kohtele, en vain osallistu heidän elämään. Eivät lapset minua ole tulleet tapaamaan alun alkaenkaan. Eivät he osaa kaivata minuun sen enempää turvallista-aikuis-sidettä kuin minun teini-ikäisiin poikiinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vihaa niitä lapsia, vaan kohdista vihasi oikeaan kohteeseen eli lasten kasvattajiin. He eivät selvästikään ole tehneet kovin hyvää työtä. Ehkä voisit itse opettaa lapsille käytöstapoja, myötätuntoa ja muita hyviä arvoja. Opit eivät vaan välttämättä mene perille, sillä usein lapset matkivat käytöksensä vanhemmiltaan. Onko lasten äiti heikkohermoinen, itsekäs, kiukutteleva?
Lasten äiti ei halua olla se "paha mutsi", eli antaa kaiken periksi ja antaa kakaroittensa tehdä mitä lystää, ja tämän olen nähnyt omin silmin.
Sinuna ottaisin yhteyttä johonkin perheneuvojaan vai mitä näitä on. Menette koko porukalla sinne ja tuo ammattilainen selittää mitä kasvatuksessa voisi tehdä toisin. Lasten äiti ja isä tarvitsevat interventiota. Ei lasten saaminen tee ihmisestä hyvää vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä en todellakaan eroa lasteni isästä. Naisissa on niin paljon näitä häiriintyneitä tapauksia. Oma sairaus osataan peittää mieheltä mutta lapset kyllä näkee läpi. Naamiona terve mieli.
Äideissä ja isissä ei näitä häiriintyneitä ei ole? Kaikki rakastavat ja välittävät lapistaan aidosti? Tuolla on tavaton määrä lapsia joilta puuttuu kodin hoiva ja turva kokonaan. Tuolla on myös tavaton määrä äitipuolia, jotka kantavat vastuuta ja huolta näistä lapsista, joiden äidit on kiireisiä sen oman uudeen elämän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vihaa niitä lapsia, vaan kohdista vihasi oikeaan kohteeseen eli lasten kasvattajiin. He eivät selvästikään ole tehneet kovin hyvää työtä. Ehkä voisit itse opettaa lapsille käytöstapoja, myötätuntoa ja muita hyviä arvoja. Opit eivät vaan välttämättä mene perille, sillä usein lapset matkivat käytöksensä vanhemmiltaan. Onko lasten äiti heikkohermoinen, itsekäs, kiukutteleva?
Lasten äiti ei halua olla se "paha mutsi", eli antaa kaiken periksi ja antaa kakaroittensa tehdä mitä lystää, ja tämän olen nähnyt omin silmin.
Sinuna ottaisin yhteyttä johonkin perheneuvojaan vai mitä näitä on. Menette koko porukalla sinne ja tuo ammattilainen selittää mitä kasvatuksessa voisi tehdä toisin. Lasten äiti ja isä tarvitsevat interventiota. Ei lasten saaminen tee ihmisestä hyvää vanhempaa.
Aloittajalla ei taida olla oikeutta perheneuvolanpalveluihin.
Ei äitipuoleksi ole mikään pakko ryhtyä. Eivät monet vanhemman kanssa seurustelevat miehetkään ryhdy isäpuoleksi. Lapsella on jo yksi tai useampi huoltaja. On ihan okei olla vain isän tai äidin kumppani ja lapselle turvallinen aikuinen, joka ei kuitenkaan ole kasvattaja, huolehtija tai rahoittaja.
Minusta viha on varsin voimakas ilmaisu, ehkä sinun kannattaisi harkita vielä uudestaan suhdetta mieheen, siinä kun tulee koko paketti. Älä ainakaan perusta uusperhettä ja tee yhteistä lasta miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vihaa niitä lapsia, vaan kohdista vihasi oikeaan kohteeseen eli lasten kasvattajiin. He eivät selvästikään ole tehneet kovin hyvää työtä. Ehkä voisit itse opettaa lapsille käytöstapoja, myötätuntoa ja muita hyviä arvoja. Opit eivät vaan välttämättä mene perille, sillä usein lapset matkivat käytöksensä vanhemmiltaan. Onko lasten äiti heikkohermoinen, itsekäs, kiukutteleva?
Lasten äiti ei halua olla se "paha mutsi", eli antaa kaiken periksi ja antaa kakaroittensa tehdä mitä lystää, ja tämän olen nähnyt omin silmin.
Sinuna ottaisin yhteyttä johonkin perheneuvojaan vai mitä näitä on. Menette koko porukalla sinne ja tuo ammattilainen selittää mitä kasvatuksessa voisi tehdä toisin. Lasten äiti ja isä tarvitsevat interventiota. Ei lasten saaminen tee ihmisestä hyvää vanhempaa.
Mä olen sun kanssa samaa mieltä tästä että apua tarvitaan! Samalla sitten varmaan voinkin valita tulevan arkkuni, sillä lasten äiti varmaan tappaisi meidät kun ei näe omassa kasvatustyylissään mitään vikaa.
Tästäkin ollaan kuule monet väännöt vedetty (isä ja äiti ja minä siinä sivussa), kun äiti raivoaa isälle pääpunaisena miten tämä ei mukamas ota vastuuta lapsista. Kerran minäkin sain paskamyrskyn niskaani ämmältä kun vein lapset sirkukseen o.O
Ja kukkahattutädeille huom! Vein heidät yksin ja ilolla tämän tein (sain itsekkin vähän hauskaa viihdettä 😂).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vihaa niitä lapsia, vaan kohdista vihasi oikeaan kohteeseen eli lasten kasvattajiin. He eivät selvästikään ole tehneet kovin hyvää työtä. Ehkä voisit itse opettaa lapsille käytöstapoja, myötätuntoa ja muita hyviä arvoja. Opit eivät vaan välttämättä mene perille, sillä usein lapset matkivat käytöksensä vanhemmiltaan. Onko lasten äiti heikkohermoinen, itsekäs, kiukutteleva?
Lasten äiti ei halua olla se "paha mutsi", eli antaa kaiken periksi ja antaa kakaroittensa tehdä mitä lystää, ja tämän olen nähnyt omin silmin.
Sinuna ottaisin yhteyttä johonkin perheneuvojaan vai mitä näitä on. Menette koko porukalla sinne ja tuo ammattilainen selittää mitä kasvatuksessa voisi tehdä toisin. Lasten äiti ja isä tarvitsevat interventiota. Ei lasten saaminen tee ihmisestä hyvää vanhempaa.
Aloittajalla ei taida olla oikeutta perheneuvolanpalveluihin.
Kai lapsen isällä on? Kyllä ap varmaan saa miehensä suostumaan tällaiseen käyntiin. Parempi yrittää tehdä jotain asialle kuin että kaikki kärsitte seuraavat 10+ vuotta. Eikö ne lapset siitä mitenkään kiltimmiksi muutu vaikka ap lähtisikin. Silloin lapsilla olisi hällä väliä-isä ja "en uskalla sanoa mihinkään ei"-äiti. Jos ei laiteta mitään rajoja niin millaisia teinejä näistä lapsista tulee? Kohta kokeilevat huumeita, rötöstelevät pitkin kaupunkia, harrastavat seksiä kenen tahansa kanssa tai muuten vain ajautuvat häiriköiksi eikä koulunkäynnistä tule enää mitään. Lapsia pitää haastaa ja kannustaa tavoittelemaan asioita ja opettelemaan kuinka ihmisten kanssa toimitaan
Siis ihanaa kun on viimeinkin paikka missä sanoa tämä ääneen, missään muualla ei voi!
En tiedä vihaanko miehen lapsia mutta ainakaan en ilahdu kun he meille ilmestyvät. Ehkä sanoisin inho, halveksunta, häpeä pentujen käytöksestä. Kuvotus tavoista/hygienian puutteesta. Yritän vaan pysyä sivussa / hajumatkan päässä.
Luulisi että koululaiset osaisi kiittää ja jonkinlaiset peruskäytöstavat mutta ei.... Suurin osa inhostani tulee siitä rumasta käytöksestä. Olen kuullut että lasten äiti on tiuskija joka ei turhia kiittele joten sieltähän se malli tulee. Perushygienia yms. ihan kaikki hakusessa. Joka v*tun vuosi täitä ja luoja ties mitä kun mutsi ei vaan osaa. Saatte arvata onko puhdasta vaatettakaan mukana tarpeeksi. Lapset kyllä riemastuu kun lämmitän heille saunan, äidin luona ei kuulemma koskaan saunota. Annoin isommalle kynsisakset käteen ja käskin leikata kynnet, alkoi itkeä ettei osaa. Ikää 10v. Mitäs sitä turhia kynsiä leikkaamaan.
En suosittele kellekään miestä jolla lapset valmiina. Joudut sietämään metsäläisiä joka toinen viikonloppu, lomilla viikkokausia.
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä en todellakaan eroa lasteni isästä. Naisissa on niin paljon näitä häiriintyneitä tapauksia. Oma sairaus osataan peittää mieheltä mutta lapset kyllä näkee läpi. Naamiona terve mieli.
Miksi sinun suhteesi olisi erikoisasemassa, että ero ei ole mahdollinen? Yksikään suhde ei ole siltä turvassa ja lapsillasi kohta olla joku parikymppinen äitipuoli ja sinä antamassa lapsia huostaan uuden onnensi tieltä. Naisissa, kun on niin paljon häiriintyineitä.
Ymmärrät varmaan että lasten isä on ihan yhtä "syyllinen" tähän käytökseen kuin heidän äitinsäkin.