Apua, hoitolapsi meinas tukehtua ja nyt yskii ja nieleksii!

Uhkaile lasta ettei kerro asiasta kotona sillä suorittamasi pahoinpitely johtaa ilmi tullessaan rangaistukseen. Minuutin ajan kestänyt nyrkeillä lyöminen ei mene enää vahinkona.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä luoja rauhoittukaa!

Miten ihmeessä kivikauden ihmisetkään selvisivät tästä elämästä, ei silloin ollut mitään lääkäreitä? Ihminen on erikoinen koneisto. Ei sitä noin vaan tukehduta. Jos kurkkuun jäi vielä leivänmurusia, kyllä ne sieltä alas mahalaukkuun menevät, huoli pois. Ihmisen elimistöllä on puolustusmekanisminsa. 

Kauhea haloo tälläsestäkin. APUA MITÄ MÄ TEEN MITÄ MÄ TEEN!! Popsi vaikka porkkanaa ja istu alas.

 

No pahimmassa tapauksessa sitä leipää on joutunut keuhkoon. Seurauksia voi lukea alta, jos kiinnostaa.

" Hengitysteiden vierasesineiden aiheuttamat rajut oireet vaimenevat usein nopeasti dramaattisen alun jälkeen: »Aluksi on yskä-ärsytys vahva, varsinkin, jos esine painaa tuntehikasta bifurkaatiokohtaa, taikka tukkii trakeaa tai suurempaa bronkusta. Mutta kun pahin ensi ärsytys on ohi, voivat symptomit rajoittua hyvinkin vähiin» (Meurman 1918). Raju tukehtumis- ja yskänkohtaus on ehdottomasti tärkein ja tarkin vierasesineeseen viittaava oire, ja merkittävä osa lapsista on sen jälkeen oireettomia. Klassinen vinkunan, yskän ja heikentyneiden hengitysäänten oireyhdistelmä todetaan vain joka kolmannella lapsella (Metrangelo ym. 1999, Zaytoun ym. 2000, Fleisher ym. 2006, Latifi ym. 2006). Jos vierasesine jää keuhkoputkeen pitkäksi aikaa, se voi aiheuttaa jatkuvia keuhkokuumeita (Zaytoun ym. 2000). Erotusdiagnostiikka ruokatorven vierasesineisiinkään nähden ei aina ole selkeää. Etenkin ruokatorven yläosan vierasesineeseen voi myös liittyä yskää ja kakomista. Toisaalta hengitysteiden vierasesine saattaa aiheuttaa oksentelua (Koivunen ym. 2000, Fleisher ym. 2006). Jos kuumeettomalla lapsella esiintyy äkillisesti alkaneita hengitystieoireita, myös rajusta yskänpuuskasta on muistettava kysyä.Bronkoskopia on tehtävä aina, kun epäillään vierasesinettä alahengitysteissä. Kokenut tekijä löytää ja poistaa esineen lähes poikkeuksetta (Gregori ym. 2005, Fleisher ym. 2006, Latifi ym. 2006). Kokematon saa tehdä tähystyksen yksin vain hätätilanteessa. Epäonnistunut tähystysyritys vaikeuttaa seuraavia tähystyksiä, ja komplikaatioriski lisääntyy toimenpiteen pitkittyessä (Zaytoun ym. 2000, Brkic ym. 2001).

Bronkoskopian komplikaatiot - etenkin vierasesineen oltua pitkään paikallaan - ovat vakavia. Niitä ovat sepsis, sydämenpysähdys, keuhkokuume, atelektaasi, hengitysvaikeudet, kurkunpään turvotus ja äkkikuolema (Metrangelo ym. 1999, Zaytoun ym. 2000). Bronkoskopia on päivystystoimenpide, joka on tehtävä heti, kun sen hallitseva henkilökunta saadaan paikalle (Metrangelo ym. 1999, Brkic ym. 2001). " duodecimlehti

Harvinaista, mutta ehkä kuitenkin kannattaa antaa ammattilaisten päättää toimenpiteistä, tai edes lapsen vanhempien, eikä kysyä palstalta hoitolapselle ohjeita ja vaieta asiasta.