Miksi ette adoptoi lasta jos ette saa biologista?
Kommentit (97)
Muutaman vuoden säästää, niin pienemmilläkin palkoilla saa adoptiorahat kokoon. Siis jos _oikeasti_ haluaa.
Tuon sopeutumisjutun tavallaan ymmärrän, tavallaan en. Mun pojan päiväkodissa on niin paljon kaiken näköisiä lapsia, myös adoptoituja, etten usko niiden lasten aikuistuttua Suomen olevan enää ollenkaan sellainen maa, mitä se nyt on. Suomalaiset on pohjimmiltaan kuitenkin sellaista sopeutuvaista, live-and-let-live -tyyppistä kansaa.
En ap, mutta wanna be -adoptiovanhempi.
vain heterot voi Suomessa adoptoida. Tai sitten pitää olla suoperhyvä valehtelemaan ja esittämään heteroa.
yhtäkkiä sitä huomaakin , että on liian vanha eikä enää saakaan mistään maasta adoptiolasta.
vaikka jos aattelette jostain thaimaasta niin johan sinne maksaa pelkät matkat jo aika paljon ja kun siellä pitää kuitenkin 5 viikkoa olla toisen vanhemmista niin ykllä se aika paljon maksaa pelkästään jo sekin.
kuin myös se että joku kääntää kaiken materiaalin mitä sinne pitää lähettää ja sitten vielä ne muut kulut on jotain 4000-5000 euroa... kelahan avustaa kyllä jollain summalla mikä ei vissiin kovin pieni ole mutta ei sitä ihan näillä minun palkoilla adoptoitas lasta jos kk tulot on 1100¿ käteen ja miehellä pikkasen enemmän. kyllä siinä aika kauan saa säästää että sellaset summat saa kokoon.
Onko ap:lla mitään käsitystä mitä se adptio maksaa?
lapsen henkinen ja ruumillinenkin terveys. Ruumiillista ehkä testataan kyllä, mutta lapsi on kasvanut ties kenen äidin kohdussa. Äiti voi olla vaikka alkoholin, sopimattomien lääkkeiden tai huumeiden käyttäjä. On voinut sairastaa vaarallisia tauteja raskausaikana. Kaikki ei tule testeissä ilmi.
Lapsi on ehkä kokenut henkistä julmuutta lapsena tai hylätyksitulemisen tunnetta. Lasta ei ehkä ole hoivattu juuri ollenkaan. Vain ihan välttämättömin. Kaikkea ei ehkä voi korjata. Lapsen henkinen kehitys on ehkä iäksi mennyttä.
Nämä asiat pelottavat.
Adoption kokonaiskustannukset ovat yleensä 4 700 - 16 400 euroa. Kustannukset vaihtelevat maittain adoptioprosessin pituudesta sekä hoito- ja hallintomaksuista riippuen. Kokonaiskustannuksiin on laskettu mukaan matkakulut ja adoptiokustannukset (esimerkiksi asiakirjojen käännättäminen ja laillistaminen, asianajajan ja yhteyshenkilön palkkiot sekä lapsen hoitomaksut ja hallintomaksut). Lisäksi niihin sisältyvät Interpedian asiakasmaksut.
Jotkut maat edellyttävät, että adoptiovanhemmat ovat paikan päällä koko sen ajan, jolloin adoptiota käsitellään tuomioistuimessa (4-8 viikkoa). Näissä tapauksissa suurin osa kustannuksista muodostuu matkasta ja oleskelusta. Adoptiotoiminnasta ei jää voittoa yhdellekään osapuolelle.
T:7
Ja adoptointiakin rajoitetaan mm. ikärajoituksin, joskin ulkomailta adoptoitaessa nuo määräykset ovat hiukan lievemmät.
varsinkin kun saa nykyisin sitä adoptioavustusta, MUTTA vaikka sinulla olisikin nuo rahat säästettynä niin päästääkseen adoptiovanhemmaksi pitää olla säännölliset, riittävät tulot sekä esim. tarpeeksi iso asunto (lapselle oma huone).
En tiedä millaisia tuloja vaativat, mutta epäilen, ettei esim. minun 1000 ¿:n nettopalkka riitä.
Jos adoptoi yksin niin pitää nimetä muistaakseni 4 toisen sukupuolen edustajaa, jotka toimivat lapselle toisen sukupuolen roolimalleina. Kaikilla yksinhakijoilla ei välttämättä ole neljää vastakkaisen sukupuolen henkilöä, jotka voisi nimetä. Esim. jos ei ole yhtään veljeä eikä muutenkaan paljon miestuttuja.
Adoptionhakijan ei tarvitse olla rikas. Työttömyys, opiskelu tai velat eivät ole este adoptiolle. Toimeentulon täytyy kuitenkin olla turvattu ja taloudellisin tilanteen vakaa. Jokaisen hakijan tilanne katsotaan tapauskohtaisesti.
Kuka voi adoptoida?
Suomen adoptiolainsäädännön mukaan adoption muodolliset vaatimukset ovat:
# Hakijoiden tulee olla vähintään 25-vuotiaita.
# Ainoastaan avioparit voivat adoptoida yhdessä. (Avoparit eivät siis voi adoptoida.)
# Yksinhakijat voivat adoptoida.
Suomen lainsäädännössä esitettyjen muodollisten vaatimusten lisäksi sekä Suomen adoptiolautakunnalla että ulkomaisilla viranomaisilla on omat periaatteensa koskien mm. vanhempien ikää, avioliiton kestoa sekä taloudellista tilannetta. Myös näkemykset siitä, voiko jommallakummalla tai molemmilla hakijoilla olla avioero takanaan, ja voiko perheessä olla lapsia ennestään vaihtelevat eri maissa ja eri kontakteissa. Mutta käytännössä adoptiovanhemmat ovat ihan tavallisia suomalaisia ihmisiä ja perheitä. Ei tarvitse olla mikään superhyvä ihminen voidakseen adoptoida.
Adoptiotuki
Ulkomailta lapsen adoptoivat voivat saada Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.
Adoptiosta aiheutuvat kustannukset vaihtelevat lapsen kotimaasta riippuen. Kustannuksia tulee virallisten asiakirjojen kääntämisestä, matka- ja asumiskuluista, palvelunantajalle suoritettavista maksuista, paikallisen asiamiehen palkoista sekä erinäisistä maakohtaisista hallintokuluista. Adoptiotuen tarkoitus on korvata vanhemmille osa näistä kuluista.
Adoptiotuki on kertaluonteinen ja veroton. Tuen suuruus on lapsen kotimaasta riippuen seuraava:
Viro
1 900 euroa
Kiina ja Kolumbia
4 500 euroa
Muut maat
3 000 euroa
me säästettiin 5000 euroa muutamassa kuukaudessa (joka kuu pistettiin yli 1500 säästöön). Eli jos on pariskunta, ja tienestit on keskivertotasoa, kyllä muutamassa vuodessa pitäisi pystyä sen adoption verran säästämään. Alleviivaan taas sitä _halua_. Ei kukaan ole sanonut, että adoptio mikään helppo juttu on, mutta useimmille lapsettomille se lapsettomuus on kuitenkin aika maata kaatava suru. Luulisi että sen surun muuttamiseen iloksi olisi valmis näkemään jonkun verran vaivaakin.
4
joista 700-800 menee laskuihin. Eli käyttörahaa jää sellaiset n. 250¿ kuussa. Eipä niillä adoptioon säästetä! En tajua miten vaikeaa joidenkin on ymmärtää, ETTEI KAIKILLA OLE MAHDOLLISUUTTA ADOPTIOON, vaikka halua olisikin.
Vierailija:
me säästettiin 5000 euroa muutamassa kuukaudessa (joka kuu pistettiin yli 1500 säästöön). Eli jos on pariskunta, ja tienestit on keskivertotasoa, kyllä muutamassa vuodessa pitäisi pystyä sen adoption verran säästämään. Alleviivaan taas sitä _halua_. Ei kukaan ole sanonut, että adoptio mikään helppo juttu on, mutta useimmille lapsettomille se lapsettomuus on kuitenkin aika maata kaatava suru. Luulisi että sen surun muuttamiseen iloksi olisi valmis näkemään jonkun verran vaivaakin.4
meidän lapsella on neljä ulkomailta adoptoitua serkkua (kahdessa eri perheessä, kahdesta eri maasta). Kaikki ovat tasapainoisia ja iloisia lapsia!
Usein haastatteluissa adoptiolapset lisäksi sanovat, että vaikka adoptiovanhemmat olisivat olleet kuinka hyviä, niin eivät he biologisia vanhempia korvaa. Että aina heillä on ollut sellainen tunne, etteivät kuulu joukkoon, niin erilainen luonne, temperamentti ja ulkonäkö.
ajatellaan että sais kuussa vaikka 300¿ säästöön, vuodessa se tekee 3600¿ 5 vuodessa 18 000¿... että 5 vuotta pitäs säästää ja sitten vielä odottaa toinen 5 vuotta...
ja toi 300¿ saattaa olla jo paljon jos ajatellaan ihmisiä joilla on tulot tonnin kuussa...
niin ei riitä pelkästään se, että on ne rahat säästettynä adoptiota varten vaan pitää olla myös tarpeeksi iso asunto, jossa on lapselle oma huone. Sillä ei väliä onko vuokralla vai ei, mutta tosiaan tähänkin menee rahaa jos joutuu pienemmästä vaihtamaan isompaan.
Meillä on 2 biologista lasta ja haaveilen adoptiosta. Kiina kiinnostaa. Niillä on ihana kieli, mielenkiintonen maa.. Tykkäisin ottaa meille lapseksi pienen lapsen toisesta maasta. Miestä vaan arveluttaa. Asian pitää olla tottakai miehellekin mieluinen joten asiasta keskustellaan.
Rahotuksen hankkisin pankista.
Mitä olen lukenu adoptioista niin vierailut maassa on 1-2 matkaa kesto muutamasta päivästä n. viikkoon. Musta on positiivista että tutustutaan edes hiukan lapsen maahan! En oo kuullukaan että yli kesäloman pitäisi jossain vieraassa maassa asua.
Käsittääkseni jossain Venäjälle, Viroon pitäis tehä pari lyhyttä matkaa, kauemmas yksi ja pitkälle kannattaa mennä pidemmäksi aikaa.
Ymmärrän ettei adoptoi jos ei onnistu itse jakaantumaan. Kaiketi on vaan hyvä että adoptoi jos on halu adoptoida. Tehdä se lapsen takia, ei koska ei ole lasta.
Meille käsittääkseni valittaisiin lapsi jolla on ns. eritystarpeita koska on aiempaa kokemusta lapsista. Noi eritystarpeet vähän arveluttaa; miten rankkoja kokemuksia lapsella on. Toisaalta kun ajattelen asiaa enempi, sitä palavammin kiinnostaa adoptoida.
Tässä muutaman viikon päästä kyllä. Nyt meillä kuitenkin on yksi biologinen lapsi ja toinen tulossa. Adoptio on silti haaveissa, kunhan tässä mennään joku vuosi eteenpäin.
Miettinyt monesti aivan samaa. On se toki ikävää jos ei pysty itse lasta saamaan, mutta vanhemmaksi voi silti tulla. Ei nuo hedelmöityshoidotkaan ilmaisia ole.
Adoptoin ensisijaisesti, kuten moni muukin. Ei adoptiolapsi ole sellainen johon päädytään jos ei parrmpaa saa.
ottamista voisin ehkä harkita.