Miksi ette adoptoi lasta jos ette saa biologista?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto.
Miten se liittyy tähän mitenkään????
Siten, että se on vaihtoehto adoptiolle.
Millä tavalla?
Adoptiolla saat oman perheen, jonka kanssa elää normaalia perhe-elämää.
Sijaisvanhemmuuteen ryhtyessä saat hetkellisesti lainaan toisen lapsen, lapsen vanhemmat ja valtavan liudan sosiaalihenkilöstöä.
En näe mitään yhtymäkohtia.
Yleensä kyllä paljon kauemmin kuin hetkellisesti. Vauvana sijoitettu on hyvin usein aikuisuuteen asti perheessä ja sen jälkeenkin perheenjäsen. Toki usein myös isompana sijoitetun kohdalla myös. Normaalia perhe- elämää tässä on vietetty ja vietetään. Yksi sos. tt. vaan on ja tapaamme noin kerran vuodessa.
sijaisäitiSijoitus on aina lähtökohtaisesti väliaikainen ja pyrkimys on palauttaa lapsi kotiinsa. Ja lapsihan ei ole millään tavalla oma. Häntä hoitaa työnä. Yhtä hyvin voisit kehottaa menemään iltikseen töihin.
Minä en kokisi normaaliksi tuollaista elämää. Minun normaalin elämään ei kuulu sosiaalityöntekijät mitenkään.
Voi ei noin. Lapseen kiintyy ja lapsi kiintyy. Kyllä lapsi on oma niin kauan kuin perheessä on. Ja useimmiten on perheessä pysyvästi. Pitää olla melko kylmä ihminen, jos pystyy ajattelemaan työnä tätä.
sijaisäitiHoitolapsiinkin kiintyy. Lapsi ei ole sinun. Adoptiolapsi on. Täytyy olla idiootti jod ei tajua eroa.
Jos lapsi elää kanssani koko lapsuutensa on kyse äidinrakkaudesta. Ei voisi olla omempaa lasta, vaikka virallisesti ei olisikaan.
sijaisäitiLapsi on silti toisen. Oma koirakin on oma.
Sillä ei ole merkitystä, kuka se virallinen huoltaja on tai kenen lapsi virallisesti on.
sijaisäiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto.
Miten se liittyy tähän mitenkään????
Siten, että se on vaihtoehto adoptiolle.
Millä tavalla?
Adoptiolla saat oman perheen, jonka kanssa elää normaalia perhe-elämää.
Sijaisvanhemmuuteen ryhtyessä saat hetkellisesti lainaan toisen lapsen, lapsen vanhemmat ja valtavan liudan sosiaalihenkilöstöä.
En näe mitään yhtymäkohtia.
Yleensä kyllä paljon kauemmin kuin hetkellisesti. Vauvana sijoitettu on hyvin usein aikuisuuteen asti perheessä ja sen jälkeenkin perheenjäsen. Toki usein myös isompana sijoitetun kohdalla myös. Normaalia perhe- elämää tässä on vietetty ja vietetään. Yksi sos. tt. vaan on ja tapaamme noin kerran vuodessa.
sijaisäitiSijoitus on aina lähtökohtaisesti väliaikainen ja pyrkimys on palauttaa lapsi kotiinsa. Ja lapsihan ei ole millään tavalla oma. Häntä hoitaa työnä. Yhtä hyvin voisit kehottaa menemään iltikseen töihin.
Minä en kokisi normaaliksi tuollaista elämää. Minun normaalin elämään ei kuulu sosiaalityöntekijät mitenkään.
Voi ei noin. Lapseen kiintyy ja lapsi kiintyy. Kyllä lapsi on oma niin kauan kuin perheessä on. Ja useimmiten on perheessä pysyvästi. Pitää olla melko kylmä ihminen, jos pystyy ajattelemaan työnä tätä.
sijaisäitiHoitolapsiinkin kiintyy. Lapsi ei ole sinun. Adoptiolapsi on. Täytyy olla idiootti jod ei tajua eroa.
Ei itse ymmärrä eroa hoitolapsen ja perheessä asuvan lapsen välillä. Hoitolapsiin voi kiintyä, mutta koko ajan hovassasi olevaan rakastuu. Kyllä lapsi on minun niissä rajoissa, kun nyt kukaan ylipäätään lasta omistaa.
sijaisäiti
Toisen lapsi on toisen lapsi. Adoptiolapsi ei ole toisen lapsi.
Mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto.
Miten se liittyy tähän mitenkään????
Siten, että se on vaihtoehto adoptiolle.
Millä tavalla?
Adoptiolla saat oman perheen, jonka kanssa elää normaalia perhe-elämää.
Sijaisvanhemmuuteen ryhtyessä saat hetkellisesti lainaan toisen lapsen, lapsen vanhemmat ja valtavan liudan sosiaalihenkilöstöä.
En näe mitään yhtymäkohtia.
Yleensä kyllä paljon kauemmin kuin hetkellisesti. Vauvana sijoitettu on hyvin usein aikuisuuteen asti perheessä ja sen jälkeenkin perheenjäsen. Toki usein myös isompana sijoitetun kohdalla myös. Normaalia perhe- elämää tässä on vietetty ja vietetään. Yksi sos. tt. vaan on ja tapaamme noin kerran vuodessa.
sijaisäitiSijoitus on aina lähtökohtaisesti väliaikainen ja pyrkimys on palauttaa lapsi kotiinsa. Ja lapsihan ei ole millään tavalla oma. Häntä hoitaa työnä. Yhtä hyvin voisit kehottaa menemään iltikseen töihin.
Minä en kokisi normaaliksi tuollaista elämää. Minun normaalin elämään ei kuulu sosiaalityöntekijät mitenkään.
Voi ei noin. Lapseen kiintyy ja lapsi kiintyy. Kyllä lapsi on oma niin kauan kuin perheessä on. Ja useimmiten on perheessä pysyvästi. Pitää olla melko kylmä ihminen, jos pystyy ajattelemaan työnä tätä.
sijaisäitiHoitolapsiinkin kiintyy. Lapsi ei ole sinun. Adoptiolapsi on. Täytyy olla idiootti jod ei tajua eroa.
Ei itse ymmärrä eroa hoitolapsen ja perheessä asuvan lapsen välillä. Hoitolapsiin voi kiintyä, mutta koko ajan hovassasi olevaan rakastuu. Kyllä lapsi on minun niissä rajoissa, kun nyt kukaan ylipäätään lasta omistaa.
sijaisäiti
Toisen lapsi on toisen lapsi. Adoptiolapsi ei ole toisen lapsi.
Kyllä adoptiolapsi on tietyssä mielessä myös biovanhempiensa lapsi. Adoptiovanhempien täytyy etsiä tietoa ja auttaa lasta etsimään tietoa alkuperästään.
Muhoksen perhekotisurmasta tuomitut olivat molemmat adoptiotaustaisia teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto.
Miten se liittyy tähän mitenkään????
Siten, että se on vaihtoehto adoptiolle.
Millä tavalla?
Adoptiolla saat oman perheen, jonka kanssa elää normaalia perhe-elämää.
Sijaisvanhemmuuteen ryhtyessä saat hetkellisesti lainaan toisen lapsen, lapsen vanhemmat ja valtavan liudan sosiaalihenkilöstöä.
En näe mitään yhtymäkohtia.
Yleensä kyllä paljon kauemmin kuin hetkellisesti. Vauvana sijoitettu on hyvin usein aikuisuuteen asti perheessä ja sen jälkeenkin perheenjäsen. Toki usein myös isompana sijoitetun kohdalla myös. Normaalia perhe- elämää tässä on vietetty ja vietetään. Yksi sos. tt. vaan on ja tapaamme noin kerran vuodessa.
sijaisäitiSijoitus on aina lähtökohtaisesti väliaikainen ja pyrkimys on palauttaa lapsi kotiinsa. Ja lapsihan ei ole millään tavalla oma. Häntä hoitaa työnä. Yhtä hyvin voisit kehottaa menemään iltikseen töihin.
Minä en kokisi normaaliksi tuollaista elämää. Minun normaalin elämään ei kuulu sosiaalityöntekijät mitenkään.
Voi ei noin. Lapseen kiintyy ja lapsi kiintyy. Kyllä lapsi on oma niin kauan kuin perheessä on. Ja useimmiten on perheessä pysyvästi. Pitää olla melko kylmä ihminen, jos pystyy ajattelemaan työnä tätä.
sijaisäitiHoitolapsiinkin kiintyy. Lapsi ei ole sinun. Adoptiolapsi on. Täytyy olla idiootti jod ei tajua eroa.
Ei itse ymmärrä eroa hoitolapsen ja perheessä asuvan lapsen välillä. Hoitolapsiin voi kiintyä, mutta koko ajan hovassasi olevaan rakastuu. Kyllä lapsi on minun niissä rajoissa, kun nyt kukaan ylipäätään lasta omistaa.
sijaisäiti
Toisen lapsi on toisen lapsi. Adoptiolapsi ei ole toisen lapsi.
Mitä sitten?
Sitä sitten että sijaisvanhemmuus on täysin eri asia kuin adoptiovanhemmuus.
Vierailija kirjoitti:
Muhoksen perhekotisurmasta tuomitut olivat molemmat adoptiotaustaisia teinejä.
Ja ne kymmenet tuhannet muut ongelmanuoret on ihan biotuotoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto.
Miten se liittyy tähän mitenkään????
Siten, että se on vaihtoehto adoptiolle.
Millä tavalla?
Adoptiolla saat oman perheen, jonka kanssa elää normaalia perhe-elämää.
Sijaisvanhemmuuteen ryhtyessä saat hetkellisesti lainaan toisen lapsen, lapsen vanhemmat ja valtavan liudan sosiaalihenkilöstöä.
En näe mitään yhtymäkohtia.
Yleensä kyllä paljon kauemmin kuin hetkellisesti. Vauvana sijoitettu on hyvin usein aikuisuuteen asti perheessä ja sen jälkeenkin perheenjäsen. Toki usein myös isompana sijoitetun kohdalla myös. Normaalia perhe- elämää tässä on vietetty ja vietetään. Yksi sos. tt. vaan on ja tapaamme noin kerran vuodessa.
sijaisäitiSijoitus on aina lähtökohtaisesti väliaikainen ja pyrkimys on palauttaa lapsi kotiinsa. Ja lapsihan ei ole millään tavalla oma. Häntä hoitaa työnä. Yhtä hyvin voisit kehottaa menemään iltikseen töihin.
Minä en kokisi normaaliksi tuollaista elämää. Minun normaalin elämään ei kuulu sosiaalityöntekijät mitenkään.
Voi ei noin. Lapseen kiintyy ja lapsi kiintyy. Kyllä lapsi on oma niin kauan kuin perheessä on. Ja useimmiten on perheessä pysyvästi. Pitää olla melko kylmä ihminen, jos pystyy ajattelemaan työnä tätä.
sijaisäitiHoitolapsiinkin kiintyy. Lapsi ei ole sinun. Adoptiolapsi on. Täytyy olla idiootti jod ei tajua eroa.
Ei itse ymmärrä eroa hoitolapsen ja perheessä asuvan lapsen välillä. Hoitolapsiin voi kiintyä, mutta koko ajan hovassasi olevaan rakastuu. Kyllä lapsi on minun niissä rajoissa, kun nyt kukaan ylipäätään lasta omistaa.
sijaisäiti
Toisen lapsi on toisen lapsi. Adoptiolapsi ei ole toisen lapsi.
Kyllä adoptiolapsi on tietyssä mielessä myös biovanhempiensa lapsi. Adoptiovanhempien täytyy etsiä tietoa ja auttaa lasta etsimään tietoa alkuperästään.
Ei muuten täydy, eikä tarvitse. Eikä he edes pysty, koska heillehän nimenomaan ei kerrota mitään. Tuo velvollisuus on sosiaalityöntekijöillä - jos sille yleensä edes pystyy tekemään. Se kuuluu ns jälkipalveluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto.
Miten se liittyy tähän mitenkään????
Siten, että se on vaihtoehto adoptiolle.
Millä tavalla?
Adoptiolla saat oman perheen, jonka kanssa elää normaalia perhe-elämää.
Sijaisvanhemmuuteen ryhtyessä saat hetkellisesti lainaan toisen lapsen, lapsen vanhemmat ja valtavan liudan sosiaalihenkilöstöä.
En näe mitään yhtymäkohtia.
Yleensä kyllä paljon kauemmin kuin hetkellisesti. Vauvana sijoitettu on hyvin usein aikuisuuteen asti perheessä ja sen jälkeenkin perheenjäsen. Toki usein myös isompana sijoitetun kohdalla myös. Normaalia perhe- elämää tässä on vietetty ja vietetään. Yksi sos. tt. vaan on ja tapaamme noin kerran vuodessa.
sijaisäitiSijoitus on aina lähtökohtaisesti väliaikainen ja pyrkimys on palauttaa lapsi kotiinsa. Ja lapsihan ei ole millään tavalla oma. Häntä hoitaa työnä. Yhtä hyvin voisit kehottaa menemään iltikseen töihin.
Minä en kokisi normaaliksi tuollaista elämää. Minun normaalin elämään ei kuulu sosiaalityöntekijät mitenkään.
Voi ei noin. Lapseen kiintyy ja lapsi kiintyy. Kyllä lapsi on oma niin kauan kuin perheessä on. Ja useimmiten on perheessä pysyvästi. Pitää olla melko kylmä ihminen, jos pystyy ajattelemaan työnä tätä.
sijaisäitiHoitolapsiinkin kiintyy. Lapsi ei ole sinun. Adoptiolapsi on. Täytyy olla idiootti jod ei tajua eroa.
Ei itse ymmärrä eroa hoitolapsen ja perheessä asuvan lapsen välillä. Hoitolapsiin voi kiintyä, mutta koko ajan hovassasi olevaan rakastuu. Kyllä lapsi on minun niissä rajoissa, kun nyt kukaan ylipäätään lasta omistaa.
sijaisäiti
Toisen lapsi on toisen lapsi. Adoptiolapsi ei ole toisen lapsi.
Mitä sitten?
Sitä sitten että sijaisvanhemmuus on täysin eri asia kuin adoptiovanhemmuus.
Kummassakin tapauksessa perhe saa lapsen ja lapsi perheen.
Abortin sijaan naisia pitäisi kannustaa synnyttämään lapsensa ja antamaan adoptioon. Naisille voisi maksaa synnyttämisestä.
Silloin ei äidin tarvitsisi tappaa omaa lastaan, vaan lapsi saisi lämpöä, rakkautta ja turvallisen kodin adoptiovanhempiensa luona.
Kaikki varmaankin haluaisivat mieluiten adoptoida suomalaisen lapsen, tummaihoisen sijaan
Kaikki varmaankin haluaisivat mieluiten adoptoida suomalaisen lapsen, tummaihoisen sijaan[/quote]
Usein menee pieleen kun luulottelee, että oma mielipide koskee kaikkia.
En tajua.
Ei ”ole varaa” adoptoida, kuinka on varaa ruokkia ja hoitaa oma lapsi?
Ahtaa, tietystikn yhteiskunnan eli toisten veronmaksajien rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 biologista lasta ja haaveilen adoptiosta. Kiina kiinnostaa. Niillä on ihana kieli, mielenkiintonen maa.. Tykkäisin ottaa meille lapseksi pienen lapsen toisesta maasta. Miestä vaan arveluttaa. Asian pitää olla tottakai miehellekin mieluinen joten asiasta keskustellaan.
Rahotuksen hankkisin pankista.
Mitä olen lukenu adoptioista niin vierailut maassa on 1-2 matkaa kesto muutamasta päivästä n. viikkoon. Musta on positiivista että tutustutaan edes hiukan lapsen maahan! En oo kuullukaan että yli kesäloman pitäisi jossain vieraassa maassa asua.
Käsittääkseni jossain Venäjälle, Viroon pitäis tehä pari lyhyttä matkaa, kauemmas yksi ja pitkälle kannattaa mennä pidemmäksi aikaa.Ymmärrän ettei adoptoi jos ei onnistu itse jakaantumaan. Kaiketi on vaan hyvä että adoptoi jos on halu adoptoida. Tehdä se lapsen takia, ei koska ei ole lasta.
Meille käsittääkseni valittaisiin lapsi jolla on ns. eritystarpeita koska on aiempaa kokemusta lapsista. Noi eritystarpeet vähän arveluttaa; miten rankkoja kokemuksia lapsella on. Toisaalta kun ajattelen asiaa enempi, sitä palavammin kiinnostaa adoptoida.
Venäjä ei anna adoptiolapsia enää Suomeen, eikä juuri Kiinakaan. Ja kyllä siellä kohdemaassa voi joutua olemaan yli kesäloman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortin sijaan naisia pitäisi kannustaa synnyttämään lapsensa ja antamaan adoptioon. Naisille voisi maksaa synnyttämisestä.
Silloin ei äidin tarvitsisi tappaa omaa lastaan, vaan lapsi saisi lämpöä, rakkautta ja turvallisen kodin adoptiovanhempiensa luona.
Kaikki varmaankin haluaisivat mieluiten adoptoida suomalaisen lapsen, tummaihoisen sijaan
joo mulla parikin tuttua perhettä joilla kaukomailta tullut adoptiolapsi. Kyllä äiti yrittää värjätä/kähertää tukkaansa ja meikata ihoaan jotta näyttäisi edes vähän samannäköiseltä kuin lapsi.
No onpaei outoa. Mun tuttavapiirissä ei ole ketään tämmöistä, ja tunnen kuitenkin paljon adoptioperheitä :-)
Hassu ajatuskin. Meidän lapsi on aina tiennyt perineensä aasialaiset piirteensä biovanhemmiltaan eikä mulla ole tarvetta esittää itseäni 30 senttiä lyhyempää mustatukkaista naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortin sijaan naisia pitäisi kannustaa synnyttämään lapsensa ja antamaan adoptioon. Naisille voisi maksaa synnyttämisestä.
Silloin ei äidin tarvitsisi tappaa omaa lastaan, vaan lapsi saisi lämpöä, rakkautta ja turvallisen kodin adoptiovanhempiensa luona.
Kaikki varmaankin haluaisivat mieluiten adoptoida suomalaisen lapsen, tummaihoisen sijaan
joo mulla parikin tuttua perhettä joilla kaukomailta tullut adoptiolapsi. Kyllä äiti yrittää värjätä/kähertää tukkaansa ja meikata ihoaan jotta näyttäisi edes vähän samannäköiseltä kuin lapsi.
Ilmoitin asiattomaksi.
Sinä varmaan oletkin siiderivalas jolla on ruma rasvainen pullea ruma lapsi, aivan näköisesi.
Vierailija kirjoitti:
En tajua.
Ei ”ole varaa” adoptoida, kuinka on varaa ruokkia ja hoitaa oma lapsi?
Ahtaa, tietystikn yhteiskunnan eli toisten veronmaksajien rahoilla.
Monet adoption kohdemaat edellyttävät selvitystä taloudellisesta tilanteesta ja omaisuudesta. Siellä päässä kun ei voida tosissaan kuvitella tämmöistä sosiaaliturvaa. Joten kyllä adoptiovanhemmiksi haluavilla täytyy talouden olla aika vakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto.
Miten se liittyy tähän mitenkään????
Siten, että se on vaihtoehto adoptiolle.
Millä tavalla?
Adoptiolla saat oman perheen, jonka kanssa elää normaalia perhe-elämää.
Sijaisvanhemmuuteen ryhtyessä saat hetkellisesti lainaan toisen lapsen, lapsen vanhemmat ja valtavan liudan sosiaalihenkilöstöä.
En näe mitään yhtymäkohtia.
Yleensä kyllä paljon kauemmin kuin hetkellisesti. Vauvana sijoitettu on hyvin usein aikuisuuteen asti perheessä ja sen jälkeenkin perheenjäsen. Toki usein myös isompana sijoitetun kohdalla myös. Normaalia perhe- elämää tässä on vietetty ja vietetään. Yksi sos. tt. vaan on ja tapaamme noin kerran vuodessa.
sijaisäitiSijoitus on aina lähtökohtaisesti väliaikainen ja pyrkimys on palauttaa lapsi kotiinsa. Ja lapsihan ei ole millään tavalla oma. Häntä hoitaa työnä. Yhtä hyvin voisit kehottaa menemään iltikseen töihin.
Minä en kokisi normaaliksi tuollaista elämää. Minun normaalin elämään ei kuulu sosiaalityöntekijät mitenkään.
Voi ei noin. Lapseen kiintyy ja lapsi kiintyy. Kyllä lapsi on oma niin kauan kuin perheessä on. Ja useimmiten on perheessä pysyvästi. Pitää olla melko kylmä ihminen, jos pystyy ajattelemaan työnä tätä.
sijaisäitiHoitolapsiinkin kiintyy. Lapsi ei ole sinun. Adoptiolapsi on. Täytyy olla idiootti jod ei tajua eroa.
Ei itse ymmärrä eroa hoitolapsen ja perheessä asuvan lapsen välillä. Hoitolapsiin voi kiintyä, mutta koko ajan hovassasi olevaan rakastuu. Kyllä lapsi on minun niissä rajoissa, kun nyt kukaan ylipäätään lasta omistaa.
sijaisäiti
Toisen lapsi on toisen lapsi. Adoptiolapsi ei ole toisen lapsi.
Kyllä adoptiolapsi on tietyssä mielessä myös biovanhempiensa lapsi. Adoptiovanhempien täytyy etsiä tietoa ja auttaa lasta etsimään tietoa alkuperästään.
Jos lapsi haluaa. Kaikki eivät halua ja sekin on ok.
Noh,
Talossa syttyy tulipalo. Voit pelastaa vain toisen lapsen, biologisesti omasi tai adoptin.
Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Noh,
Talossa syttyy tulipalo. Voit pelastaa vain toisen lapsen, biologisesti omasi tai adoptin.
Niinpä.
Sijaisvanhempana vastaan, vaikka minulta ei kysytty. Pelastaisin sen jonka pystyisin. Minä en tee eroa biologisten ja sijoitettujen välillä. Täsmälleen yhtä rakkaita ovat kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Noh,
Talossa syttyy tulipalo. Voit pelastaa vain toisen lapsen, biologisesti omasi tai adoptin.
Niinpä.
Onpa dramaattista. Sinun tapauksessasi kannattaa pelastaa se adoptoitu- tosin et edes saisi sellaista. Hänellä on jonkinlaiset elämisen mahdollisuudet. Koska on välttynyt geeneiltäsi.
Toisen lapsi on toisen lapsi. Adoptiolapsi ei ole toisen lapsi.