Onko sinulla väärän sukupolven nimi? Olet esim. 80-luvulla syntynyt Marja-Liisa tai 70-luvulla syntynyt Jessica?

Vierailija kirjoitti:

-80 luvun puolivälistä Helena täällä. Inhosin nimeäni lapsena, kun se oli just sellainen äitien ja vanhempien tätien nimi. Vrk:n mukaan mulla on kyllä paljonkin kaimoja -80-luvun ihmisissä, mutta monilla ei taida olla kutsumanimenä Helena. Nykyään tykkään nimestä ja olen tavannut yllättäen hyvinkin nuoria kaimoja parin vuoden sisällä.

Täällä Helena -77. Ei ole kaimoja tullut vastaan mutta tykkään nimestä, se on helppo ulkomaalaisillekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden yli 80-vuotiaan Päivin. Hänen kaimoistaan suuri osa taitaa olla syntynyt kuusikymmenluvulla.

Mutta niitä riittää siten sitäkin enemmän. Tosin kaikki tuntemani Päivit on vaihtaneet toisen nimensä käyttöön, osansa oli kai kun herkässä iässä huippu suosituksi kappaleeksi tuli Göstan Poika nimeltä Päivi.

Se lauluhan vain parantaa Päivi-nimen mainetta! Minun tuntemani Päivit ovat lähinnä kyrsiintyneet nimen mahdottomuudesta ulkomailla ja järjettömistä väännöksistä.

Tuttavani Päivi on Englannissa Pievi.

Juuri näin. Olen 80-luvun alussa syntynyt Päivi ja työkieleni on englanti. Ihan joka sortin väännöstä olen nimestäni nähnyt. Päivittäin tulee joku kummallinen versio. Siksi annoinkin omille lapsilleni kansainväliset nimet jotka taipuvat muidenkin kuin suomalaisten suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverini lapsi on Raija 20v. :-)

Veikkanpa, että kun tämä Raija on 40 v, niin hänellä on hyvin trendikäs nimi. Toiset vanhemmat antavat lapsilleen sellaisia nimiä, että lasta ei vain kiusattaisi nimensä takia, toiset taas haluavat antaa muista erottuvan nimen. Ja sitten on tietysti niitä, joille perinteet on tärkeitä. 

Itse tykkään sellaisista nimistä kuin Lahja, Voitto, Taisto, Helmi, Pentti (Benedict), Ilmari, Uolevi, Hillevi, Väinö, Päivikki, Säde, Pälvi. Kauheimpia ovat ns kansainväliset nimet, jotka on annettu siksi, että ulkomaalaisten olisi niitä helppo lausua. Ja samalla helppo unohtaa. Koomisinta se on silloin, kun Suomessa kastetaan Chloe ja USA:ssa Chloe muuttaa nimensä Khloeksi, jotta se olisi hianompi ja erottuvampi. ;D

Täällä 70-luvun alussa syntynyt Jonna. Lapsena luultiin aina, että on vain lempinimi Johannasta. Sitten Jonna Tervomaa lauloi "kappas vaan, Minttu sekä Ville..." ja yli 10 vuotta nuorempia kaimoja alkoi tulla. Nuorempana inhosin nimeäni, koska sen perusteella luultiin aina paljon nuoremmaksi, nyt olen ihan sinut nimen kanssa.

Tässä samalla kylällä on perhe, jonka kaikilla lapsilla on hauskat nimet kun on Sulo, Sisu, Vilja, Nuppu ja Maissi. Vanhimmat varmaan 20 ja nuorimmat alle kouluiän. Sääliksi käy suuressa maailmassa, vaikka nättejä nimiähän nuo on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin Sirpa ja Jorma tulee taas muotiin?

Kaikki nimet eivät välttämättä koskaan tule uudelleen muotiin. Vain tietyt raamatulliset ja perinteiset suomalaiset nimet tulevat varmasti uudelleen, mutta nekin usein muotoaan muuttaen: Johannes - Juhani - Jussi - Juuso - Johannes.

Sirpan etymologiasta ei ole tietoa, epäillään sen liittyvän sirpaleisiin, mikä ei ole ihanin mielleyhtymä. Jorma taas lienee Jeremian muotoja, joten se on helposti päivitettävissä Jereksi tsi Jerriksi.

Olisin itse veikannut, että Jorma on ruotsalaisittain lausutun Georgin tai sen lempinimen Jorin versio.

En tiedä onko nimeni Varpu ollut koskaan kovin suosittu, sain omani 60-luvulla. Nyt minusta tuntuu kuitenkin siltä, että Varpu on ollut viime vuosina pienessä nousussa. Olen kuullut pikkutyttöjä kutsuttavan Varpuksi ja hiljattain on ilmestynyt elokuva 'Tyttö nimeltä Varpu', joka varmaan saa nimen suosion rakettimaiseen nousuun :D. Miltäköhän tuntuisi viisikymppisenä tulla trendinimen kantajaksi..

Olen Maija ja syntynyt 1979.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla syntynyt Kirsi. Muut tuntemani Kirsit ovat selkeästi vanhempia. Kaimoja ei ollut koulussa, työelämässä kyllä.

Mä tiedän yhden -84 syntyneen Kirsin

Titta ja olen 26v. Kaikki muut Titat ovat neli, viisikymppisiä.

Kyllä vain ! Olen  89 syntynyt Senja ja  kyllä nolotti, kun yhdellä kaverilla oli Senja-mummo ja sitten kouluun tuli vanha sijaisopettaja nimeltä Senja! Märisin äidille, että miks mulla on mummonimi?

Nykyään arvostan nimeäni ja pidän sitä kauniina, on ilmeisesti myös  yleistynyt sillä olen kahdesti törmännyt  pieneen kaimaani :)

Äitini (-54) oli Hanna. Hän inhosi sitä nimeä nuorempana, kaikki aina kyselivät että onko lempinimi Johannasta (ei ollut).  Mulla (-82) on yhtenä nimenä Kyllikki. Ei varmaan tarvitse avata enempää... Kouluaikoina meillä oli luokalla Jarmo ja Päivi (en ole ikätovereistani löytänyt heille kaimoja). Nuoruusaikainen kaveri oli nimeltään Tarja (sama kuin edellä).

80-luvun Emma. Enpä olisi uskonut mikä suosio nimelleni tulee. Lapsena ihmeteltiin aina, kun kerroin nimeni.

Onpa hauska ketju :D Tää ei oo mitenkään räikee, mut mun äiti oli about 10-15 vuotta aikaansa edellä, oon 80-luvulla syntyny Ella ja siihen aikaan nimi tuntu olevan aika harvinainen, luokkakaverit aina ihmetteli etteivät oo ennen kuullukaan sellasta nimee. Sit  tosiaan tuon noin 10 vuoden päästä räjähti aivan käsiin.

Vierailija kirjoitti:

80-luvun Emma. Enpä olisi uskonut mikä suosio nimelleni tulee. Lapsena ihmeteltiin aina, kun kerroin nimeni.

Ai, meillä oli koulussa aika montakin Emmaa syntymävuodesta -87 eli pidettiin tuohon aikaan ihan tavallisena nimenä (savossa).

Vierailija kirjoitti:

Olen 3-kymppinen Pirkko. Ikätoverini ovat yleensä tyyliin Jenni, Niina, Laura, Tiina... Heidän äitinsä ovat samannimisiä kuin minä. Ei ollut hauskaa lapsena, mutta nyt olen tottunut nimeeni ja tämä on piristävän erilainen retronimi. Veljeni on muutes Reijo, pari vuotta nuorempi kuin minä. :)

Täällä tasan puolta vanhempi kaima 😊

Ihailin lapsena vuotta nuoremman Anne-serkkuni nimeä.

70-luvun Nina. Tosi originelli. Veljeni on vieläkin luovemmin Mika :)

Täällä Marja-Leena vm. -84. Yllättäen en käytä koko nimeäni työelämässä tai muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvun Emma. Enpä olisi uskonut mikä suosio nimelleni tulee. Lapsena ihmeteltiin aina, kun kerroin nimeni.

Ai, meillä oli koulussa aika montakin Emmaa syntymävuodesta -87 eli pidettiin tuohon aikaan ihan tavallisena nimenä (savossa).

Itse olen sieltä 80-luvun alusta. Ja silloin ainakaan Emma ei ollut sadan suosituimman tytönnimen joukossa, vaikka koulussasi näin olisikin ollut.

Emma

1990-luvun Marjut, saman ikäisiä kaimoja olen tavannut muutaman, vaikka suurin osa onkin syntynyt 70-luvulla.