Lue keskustelun säännöt.
Olen niin väsynyt että pelkään että saatan sanoa pahasti anopille....
11.09.2016 |
Tällä hetkellä vähän vaikea tilanne perheessä.
Mies osallistuu ja auttaa kyllä paljon, mutta kun olen kotona on vain pelkkää äitiäitiäiti-meininki.
Jos saankin nukkua pidempään jos sattuu olemaan vapaa viikonloppu niin lapset ei oo suostunut mitään syömäänkään vaan odottavat että minä herään.
Vanhimmalla kamala uhma, ollaan saamassa apua, menossa perheneuvolaan.
Keskimmäinen alkaa olla haastava.
Muualla käyttäytyvät hyvin, kotona ovat kuin eri lapset.
Nuorin on toistaiseksi leppoisa kaveri, vaikka kiipeileekin kaikkialle heti kun silmä välttää.
Osasyy esikoisen ja toisen käytökseen saattaa olla että en ole pitkään aikaan oikein jaksanut mitään.
Työt ja pakolliset kotityöt, iltaisin lapsille satu
ja halit.
Pyrin kyl halimaan paljon päivälläkin, kerron kyllä päivittäin että ovat rakkaita.
On vain jo niin pitkään sattunut enemmän tai
vähemmän koko ajan. Töissä jaksan jotenkuten, enhän minä voi olla jatkuvastu saikulla kun lepokaan ei auta.
Epäillään endometrioosia ja reumaa, endoa aletaan nyt hoitamaan. Jos sitten piristyisin enkä olisi niin väsynyt ja pääsisin edes joistain kivuista eroon.
Miten anoppi tähän liittyy?
Se on jo naurettavaa, tiedän sen, mutta näin väsyneenä on vaikeaa olla olematta lapsellinen ja kiukutteleva.
Ottivat taas kaksi vanhempaa lasta hoitoon. Kyllähän se vägän helpottaa, mutta rehellisesti.. Jos on yksi kotona niin kaikki voisivat olla. Täytyy kuitenkin laittaa ruokaa ja herätä aikaisin kun lapsi herää jne.
Kun tuovat lapset takaisin niin ovat vielä uhmakkaampia, koska mieheni vanhemmat antavat kaikessa periksi.
Onneksi olen töissä tänään kun tuovat lapset kotiin, koska vaikka pidän mieheni vanhemmista eikä ole.ennen ollut.mitään ongelmia niin tuntuu että saatan sanoa jotaon typerää kuten todeta että ei tartte niitä isompiakaan ottaa hoitoon jos nuorin ei mahdu mukaan. Saavat tulla tänne tapaamaan lapsia silloin kun meille sopii.
Saatais ehkä lapset paremmin kuriin jos isovanhemmat ei hae tasaisin välein hemmottelulomalle. Iovanhemmat siis aina välillä ilmoittavat että nyt voisivat hakea.kahta vanhempaa, nuorin saa jäädä kotiin.
Olenko ihan paska jos sanon että ei tartte enää hakea hoitoon, tänne voivat tulla tapaamaan lapsia niin nuorinkin saa tutustua isovanhempiinsa paremmin?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää, että sun pärjääminen on lastesi kurittamisesta kiinni. Et ole hyvä vanhempi, sääliksi käy lapsiasi.
Ai että lasten pitää jotonakin saada tehdä mitä tahansa, jätskiä ottaa pakastimesta ennen ruokaa ja tikkaria ottaa kaapista ruuan jälkeen ja saada päättää milloin mennään ulos jne jne jne?
Kyllä minä kotona asetan rajat.
Voisiko käydä ihan asiallisen keskustelun anopin ja appiukon kanssa aiheesta? Isovanhempien luona ei tarvitse olla ihan samanlaista kuin kotona, mutta säännöt kyllä voisivat olla about samat. Ehkä isovanhemmat eivät jostain syystä uskalla tai halua kieltää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites sun omat vanhemmat? Eivätkö voi auttaa?
Äitini tekee myös vuorotyötä, ja jotenkin veljeni onnistuvat aina pyytämään apua ennen kuin minä kerkeen, ja kun minä pyydän hänen pitää saada levätäkin välillä.
Isä ja vaimonsa eivät hoida lapsia.Kuulostaa että ap elää jossain patriarkaatissa missä vain naispuolisten sukulaisten tehtävä on hoitaa lapsia... asutko Suomessa?
Asun Suomessa missä on jopa jokseenkin normaalia että viina on tärkeämpää kuin sukulaiset.
En nyt puhu isästäsi vaan siitä ettet odota näemmä keltään miespuoliselta sukulaiselta - edes kunnolla mieheltäsi - lastenhoitoapua, vaan se on se anoppi ja ehkä oma äiti jolta sitä odotat. Mutta kun heillä ei ole sitä velvollisuutta auttaa ollenkaan. Pistä hyvä nainen nyt se miehesi hoitamaam kunnolla ne lapset niin asia järjestyy. Hän se velvollisuus on.
Kyllähän mieheni osallistuu ja tekee paljon.
Eikä anoppikaan yksin ole lasten kanssa, appiukko häärää niitten kanssa melkein enemmänkin mutta anoppi se aina on joka ilmoittaa milloin ja ketä hakevat.
En oikein ymmärrä tätä viestiäsi.
Olen suht. epätoivoinen, niin epätoivoinen että pyydän joskus äidiltä apua, mutta isältä en voi sitä pyytää.Etkö tajua että se mies ei ole mikään apupoika vaan sen pitää pystyä ottamaan vaikka koko vastuu perheestä jos sinä et pysty? Anoppi on ihan sivuroolissa siinä, mutta sinä kiukuttelet hänelle etkä miehelle, joka on tässä se heikoin lenkki.
Mieheni ei ole mikään apupoika, mutta ei hänekään pidä toimia kuin yh täällä vain sen takia että minulla on nyt vaikeaa.
Anoppi ja appi itse haluavat hakea lapset hoitoon, ja kiukuttelen nyt siitä että se ei helpota arkea yhtään, päinvastoin.
Kaikki muu tässä ketjussa on ihan ylimääräistä analysointia ja spekulaatiota, enkä voi enkä aio avata koko elämääni enää tässä.
Kun nimenomaan sen miehen pitää toimia kun yh jos sinä et pysty kivuiltasi tai väsymykseltäsi perhettä hoitamaan. Silloin vetovastuu siirtyy sille terveelle, oli se mies tai nainen. Sairas palaa remmiin kun kykenee. Anoppi ja appi auttaa sen minkä auttavat, mitään velvollisuutta heillä ei siihen ole. Mutta miehelläsi on. Eli kiukuttele miehelle, älä appivanhemmille.
Et voi sanoa sillä olet niin väsynyt ja se ei ole anopin vika. Auttaa teitä mutta et näe sitä.
Sano että voisiko ottaa nuoremmankin että olet todella väsynyt ja haluaisit nukkua.