Ikävät seuraukset aiheettomasta lastensuojeluilmoituksesta

Mieti Ap kuinka monta lastensuojeluilmoitusta Suomessa tehdään vuosittain? ja teidän perhe on yksi niistä.

Oikeasti ap, tarvitset apua jos noin vahvasti reagoit tuollaiseen asiaan.

Mene edes jollekin työterveypsykologille jos haluat jollekin vaitiolovelvolliselle jutella, mutta tuo reaktiosi ei tosiaankaan ole normaali!

Itse en todellakaan odottanut ”piinassa kuukausia” kun lapsesta tehtiin (mielestäni vielä aiheellisesti ulkopuolisen näkökulmasta ilmoitus). Odottelin että soittavat aikaa käynnille ja olin jo unohtanut koko jutun kun lopulta soittivat.

Mukavat ja hyvin ammatilliset työntekijät jotka tulivat ja totesivat saman kuin me kaikki jo tiesimmekin; lapsen sairaus tuottaa ulkopuolisen silmin pelottavia oireita ja onneksi meillä tällä hetkellä on erikoissairaanhoidon hoitokontakti.

Sun rekatiossa (psyk.hyvinvoinnissa) on nyt joku pahasti pielessä, ei siinä ilmoituksessa. Jos homma jatkuu noin sekopäisen ahdistuneena pidempään alkaa se oikeasti tuottaa lapsille hallaa. Hae apua!

Ap on saanut post-traumaattisen reaktion. Näkeehän tuon kirjoituksesta täysi maallikkokin.

Todella ikävä tilanne. Eikö oikeasti voi tehdä rikosilmoitusta kunnianloukkauksesta tms...jos noin käy?

Aika vahvoilla sitten nuo kiusaajat ovat. Tsemppiä, älkää antako noiden valittajien pilata teidän elämää (helpommin sanottu kuin tehty).

Ihme asioista jotkut järkyttyvät.

Itse nauraisin vaan jos joku tekisi meistä aiheettoman lasun. Enkä todellakaan nöyristelisi sosiaalitanttoja.

Usein lapsettomat mt-potilasnaiset tekee ilmoituksia. Ovat Eläkkeellä kun ei pärjää. Meillä on muutama porras ulko ovelle ja joudun laittamaan ulko oven Hakaan 30s että saan raskaat rattaat sisään. Oven suljen heti kun rattaat sisällä. Nainen syöksyy ovelle ja sanoo etten saa pitää ovea auki. Selitän tilanteen. Lapsi ei vielä seiso.

Viesti ei mennyt perille. Viikon päästä hän taas syöksyi ovelle ja syytti että saa kylmää kun pidin ovea auki. Olin niin uupunut että aloin itkeä. Nainen häipyi.

Yhtiökokouksessa hän sanoi että pidän ovea haassa ja vaunuista tuli kuraa. Pitää pestä pyörät ulkona.

Vanhempi tytar puhalsi kesällä voikukan hahtuvia. Sama nainen tuli huutamaan ettei saa puhaltaa. Voi tulla hiekalle voikukkia.

Tamppasin kerran mattoja 5 Min yli ajan. Tuli sanomaan ettei saa päiväunta.

Mieheni asuu työn takia Oulussa. Nainen oli udellut vanhemmalta lapselta miksi isi on Oulussa ja mitä siellä tekee. Lapset oli kipeenä ja itki ja hän kävi valittamassa.

Meistä oli soitettu Lasu. Oletan soittajan olevan tämä nainen. En osaa kuulemma hoitaa lapsia.

Ei kannata tehdä yhtään mitään kun joku voi pitää hulluna jos rupeaa vuonna 2020 selvittelemään vuoden 2016 asioita.

Vanha ketju!

ttthello kirjoitti:

Ap jatkaa: olen aiemmin ollut todella avoin ja ystävällinen, innokas tutustumaan ihmisiin, hyvin sosiaalinen. Olen muutaman kerran kutsunut koko naapuruston meille kylään, auttanut kovasti pihatöissä, lumitöissä naapurien vuorolla, tehnyt vapaaehtoistyötä ja hoitanut mielelläni muiden lapsia omieni lisäksi. Nyt kaikkeen tähän on tullut stoppi. En halua kertoa itsestäni mitään kenellekään tuntemattomalle, mietin jokaista pitempää katsetta, ja on olo, että perhettämme ja lapsiamme arvostellaan kaikkialla. Pelkäsin ihan hitosti nuorimmaisen neuvolaa ja päiväkodin va-su keskusteluja, vanhempainvartteja, jokaista viestiä opettajalta, odotan nyt koko ajan pahinta, että jos joku lapsistani tekee jotain joka jossain ihmisessä herättää "huolta" niin tuo aiempi ilmoitus kaivetaan esille ja joudumme johonkin tehotarkkailuun. Sydän oikeasti pamppailee kun mietin kaikkia asioita mitä tähän liittyy. Työpaikallakin olen hyvin eristäytynyt nykyisin, ja varsinkin uusia ihmisiä kohtaan. Noiden lastensuojeluilmoitusten jälkeen pitäisi tarjota jotain kriisiterapiaa kyllä. Suurin shokki mitä elämässäni olen kohdannut. 

Tajuat kai itsekin, että olet psyykkisen avun tarpeessa.

Tasapainoinen ihminen ei hajoa noin vähästä.

Ensin olit ylimiellyttäjä, nyt ihmisraunio.

Et olisi varmaan selvinnyt hengissä, jos olisit joskus oikeasti joutunut jatkuvan väärinkohtelun uhriksi.

Miksei muutto ole mahdollinen? Onko kyseessä omistusasunto? Ainut keino stressin poistamiseksi kokonaan on muutto tai vaihtoehtoisesti että saisit suostuteltua tämän naapurin muuttamaan. Molempiin tarvitaan rahaa.

Jos nyt vaikka aina kun alat stressata niin laitat ne ajatukset heti pois mielestä ja keskityt siihen miten saisit hankittua lisää rahaa. Et voi lastensuojelusysteemille juuri nyt mitään paitsi ehkä äänestämällä vaaleissa ihmisiä jotka näitä asioita päättävät. Yrittämällä hankkia lisää rahaa teet parhaasi turvataksesi sen että lapset saavat asua vanhempiensa kanssa. Toimeliaisuus auttaa muutenkin stressiin ja päässä pyöriviin huoliin.

Ja ole itsevarma, tee vaikka power pose harjoituksia, kehon itsevarmuus auttaa mieltä ja näkyy myös ulospäin. Tarvitset sitä itsevarmaa oloa kun olet tekemisissä viranomaisten kanssa.

Myös ajattelutapa että mitään ei elämässä voi kokonaan hallita voi tuoda sitä tarvittavaa rentoutta. Sinulla on lapsesi nyt ja viimeistään lähemmäs 20 ikävuotta he lähtevät omille teilleen. Jokainen päivä on arvokas siinä mitä voit heille antaa. Mitä tahansa tapahtuu, lapsesi ovat terveenä ja elossa, ehkä senkin ajattelu helpottaa.

Tsemppiä ja toivottavasti tilanne paranee.

Vierailija kirjoitti:

Te haukkujat taidatte niitä elämänkoululaisia olla.

Se merkintä jo voi aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia, joku tekee vaikka useamman ilmoituksen ja lapsella onkin vaikka oppimisvaikeuksia. Paperit ja merkinnät seuraa mukana, aiheuttavat ennakkoluuloja uusissa opettajissa jne.

En minä ainakaan pelkää että kukaan veisi lastani, leimaavat merkinnät ja ennakko-luulot inhottavat.

Tämä!

Opettaja kohtelee vanhempia ja lapsia hyvin eri tavalla kuin luokkakavereita ja heidän perheitään. Tämä merkintä voi merkitä syyttömille vanhemmille ja lapsille paljon ikävyyksiä ja ennakkoluuloja. Ihan normaaleja lapsen kehitykseen kuuluvia juttuja aletaan katsomaan koulussa suurennuslasilla ja se on lapsi, joka kärsii opettajan ennakkoluuloisista asenteista ja kyttäämisestä = lapsi aistii opettajien tunnelmia ja erilaista suhtautumista, josta aiheuttaa paljon stressiä. Yksi opettaja voi näin mustamaalata täysin viattoman lapsen ja perheen - surullinen kohtalo!

Vierailija kirjoitti:

No ei tuo nyt ole enää normaalia käytöstä aikuiselta ihmiseltä ettei uskalla enää tehdä mitään normaalia ja itkua väännetään paniikissa. Nyt taitaa olla oikeasti pian lasulle tilausta jos moiset vainoharhat jatkuu. Ota itseäsi niskasta kiinni ja palaa normaaliin elämään. Ja hae itsellesi ammattiapua sillä lapsi/lapset kärsii jos vanhemmat ovat kuin säikkyjä pupuja.

Tämä on vanha ketju mutta aihe on tätäpäivää. Ylläolevan kommentin kirjoittajan lailla ajatteleva ei tajua, millaisia psyykkisiä ja pysyviä traumoja sosiaalityö tuottaa niin lapsille kuin vanhemmillekin ja te tyhjän kyttääjät, perättömien valheiden levittelijät, teistä minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa. Oma elämäni ja mielenterveyteni on mennyttä työkyvyn ohella lopuksi ikää sairaiden valheiden ja mustamaalaamisen vuoksi. Ilman lapsiani olisin tap pa nut itseni. Te turhat ilmoittelijat ette tajua mikä helvetti voi tavallisella vanhemmalla olla edessään vain siksi että teille ' heräsi huoli'! Ottaisitte edes siitä selvää, mistä koko kieroutunut huoli käsitteen viljely on saanut alkunsa, mutta ei, teillä ei älykkyysosamäärä siihen taivu.

Vierailija kirjoitti:

asdfasdfasdfasdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meistä tehtiin lasu, kun asunnosta kuului äänekästä seksiä. Lienee turhaa sanoa, että yhtäkään lasta ei noina hetkinä ollut paikalla.

Oltiin muutettu uuteen asuntoon ja ei ihan oikeasti tiedetty, että seinät ovat ohuita kuin pahvi.

Naapuri ei koskaan tullut valittamaan tai jättänyt edes heippalappua.

Lastensuojelusta soittivat ja järkättiin kotikäynti. Kertoivat, että öisin kuuluu huutoa ja itkua (?!) ajoittain. Olipa tosi kiva siinä sitten kalenterit esiin kaivettua todeta, että juu lapset oli muualla mutta ääniä yöllä kuului muista syistä..

Kuinkakohan monella teillä on tavallaan ihan aiheesta tehty ilmoitus.

Mietin vain sunkin naapuria, se on varmasti oikeasti pelästynyt jotain uikutus/itku seksiääniä, koska luuli, että se oli teidän lapsi (eli ei tienneet ettei lapset ole kotona).

Säkin varmaan tekisit huolestuneena samassa tilanteessa saman, varsinkin eerika tapauksen jälkeen.

Vähän tarkkuuta termien kanssa, ei tuo olisi silti aiheesta tehty. Voisi ehkä kysyä, että onko kyseessä ollut ylireagointi, ei kiusanteko? Aihettahan tuossa ei ollut ollenkaan. Eerika keissin jälkeen varmasti vastaavat ylireagoinnit ovat lisääntyneet. Surullistahan on, että ne oikeat tapaukset hukkuvat näihin turhiin, eivätkä jää ns haaviin. 

Onhan se tavallaan aiheesta tehty, sen naapurin näkökulmasta aiheesta.

Se ei voinut tietää todellista tilannetta, mutta toimi sen mukaan, että kuuluu jotain itkuseksiääniä ja lapsia löytyy.

Eikä tuolle perheelle tullut mitään seuraamuksia, niin kuin ei pitäisikään, silti naapurin näkökulmasta ihan aiheellinen ilmoitus. 

Ilmotus EI todellakaan ole ollut aiheesta, vaan huoliharhaisen kyyllänaapurin omasta sairaasta mielikuvituksesta revitty. Miksi ei ole aiemmin tehnyt ilmoitusta jos on ollut niin kova hätä lapsista joiden perhettä ei lainkaan tunne?! Takana ilmoituksessa on todennäköisesti vain katkeran vanhanpiian kosto selsittömästä elämästään ja vanhemmat saavat siitä hyvästä ikuiset vslheelliset merkinnät gestapoviranomaisten asiakirjoihin, joita ei koskaan poisteta ja näin valhe leviää ja siirtyy sukupolvelta ja rekisterinpitäjältä toiselle. Kyseisiä merkintöjä voidaan nimittäin milloin tahansa ilkeän viranomaisen niin halutessa käyttää uudelleen ' huolen' perusteluna. Ihanaa, eikö vain?

Asia on hyvin helppo hoitaa, edellyttäen että tiedät 100 varmasti syyllisen. Alatte elämään taas ihan normaalisti, ollen hyvin ystävällinen ja asiallinen kaikkia (muita) naapureita kohtaan. Hankkiudu juttusille niiden kanssa. Sopivissa tilanteissa lipsautat hankalasta naapurista jotain pahennusta herättävää, ts. käännät koko taloyhtiön pikkuhiljaa tätä naapuria vastaan.

Huomaat, että naapurit alkavat loppujenlopuksi itse heittämään sinulle juttuja tästä häiriköstä. Ei mitään kunnianloukkausjuttuja. Kaikkea pientä tiputtelet pikkuhiljaa. Vetää wc:tä klo 4 yöllä kymmeniä kertoja peräkkäin. Soitti uskonnollista musiikkia useamman alkuyön putkeen. Tuli kylpytakissa rapussa vastaan, eikä tunnistanut. Asunnosta kantautuu voimakas pilaantuneen haju. Vain mielikuvitus on rajana.

Mielenterveysongelmaisena hän on jo poissa raiteiltaan, ja sitä tilannetta on hyvin helppo ruokkia. Koko taloyhtiö alkaa pikkuhiljaa katselemaan tätä henkilöä alta kulmien ja supisemaan keskenään.

Lopputuloksena henkilö muuttaa itse tai saa häädön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu aika paljon sosiaalityöntekijästä miten hoitaa tilanteen. Meillä aiheeton lasu aiheutti kuitenkin sen että kaikki terveystietoni tongittiin, tiedot lähetettiin lapsen häiriintyneelle, kiusaavalle isälle joka ei edes pidä lapseen yhteyttä (koska pitäähän huoltajan tietää, sama vaikkei olekaan elämässä mukana mitenkään), kouluun otettiin yhteys, kotiimme saapasteltiin sossusta ilman ennakkoilmoitusta, järkyttyneitä lapsia tutkittiin ja kuulusteltiin ilman että olen mukana. Naapurit näkivät myös että tädit kaartavat kaupungin autolla pihaamme ja kyselivät mitä on tapahtunut.

Tulos: ei asiakkuutta. Mutta ei myöskään minkäänlaista pahoittelua kaikesta harmista mitä selvittelystä koitui. Ei mitään. Jäätiin kuin nalli kalliolle häpäistynä, nöyryytettynä ja usean tahon silmätikuksi. Ollaan muuttamassa nyt kauas pois kauniista kodistamme, lapset vaihtavat koulua ja kaverit jäävät. Pelko jäi että sama toistuu vielä joskus, pelko siitä että ovikello soi mihin kellon aikaan vain ja tätejä marssii sisälle. En ole koskaan ollut näin ahdistunut. Tuntuu kuin olisi tehnyt jonkin rikoksen, kohtelu oli samanlaista.

Älä nyt viitsi. Jos ei ole asiakkuutta ei taatusti tapahdu tuollaista. Sinun terveystietoihisi sossuilla ei ole pääsyä eikä kouluun ilmoiteta yhtikäs mitään. Ilmoittamatta ei tulla paikalle.

Kyllä todellakin tullaan ilmoittamatta paikalle ja sosiaaliakat ihan itsekkin näitä perättömiä ja voimakkaasti väritettyjä ilmoituksia tehtailevat. Meitä on mm. seurattu, asuntomme ulkopuolella on käyty kyylämässä, kaikki potilasasiakirjamme on levitelty ympäri useita eri rekisterinpitäjiä, niitä ovat lukeneet sadat ja taas sadat eri ihmiset, tietoja jotka meille lakisääteisesti tapahtumien kulusta kuuluisivat ei suostuta luovuttamaan, selvityspyyntöihin ei vastata, lokirekistereitä on toteennäytettävästi manipuloitu kuin myös muita asiakirjoja jne. Nykyään ihmiset vaihtavat työpaikkojaan ja omituisesti "katoavat" kuin pieru saharaan aivan kuten todistusaineistokin,joka minulle kuuluisi luovuttaa joutuessaan asiamme kanssa tekemisiin ja rikosoikeudellisen vastuun eteen. Perättömiä ilmoituksia, kiusantekoa,häirintää,ihan puhdasta vainoa jatkui yli kymmenen vuotta. Vasta lakimiehen ja terapeutin avustuksella nämä kieroutuneet ämmät perääntyivät hiukan ja lopulta epävirallisesti myönsivät, että kohdallamme on tehty niin monia eri rikoksia, että se on jotain aivan uskomatonta, mutta edesvastuuseen on hyvin vaikeaa ja raskaan prosessin takana saada enää ketään. Joutuivat kuitenkin päästäämään meidät pois täysin perusteettomasta ja valheisiin pohjaavasta asiakkudesta - esikoisen huostaanottoa eivät kuitenkaan suostu purkamaan enkä sitä enää näiden vuosien jälkeen ole odottanutkaan. Minulta ja lapsiltani vietiin perhe, läheiset ihmissuhteet, mielenterveys,normaali elämä ja niitä ei millään saa..nan perhetyöllä takaisin saa! Jokainen sosiaalityöntekijä joka täällä silmät kirkkaina väittää toimivansa vain lapsen edun mukaisesti ja lakia noudattaen, on pelkkä valehtelija!!! Te ette kykene määrittelemään edes sitä,mitä on se "huoli" ja kuuluisa "lapsen etu" joita käytätte lyömäaseina puolustuskyvyttömiä vanhempia vastaan-sellaisia määritelmiä kun ei lakikirjoissa ole ja kaikki päätökset ainakin meidän kohdallamme tehtiin aikaisempien valheellisten kirjausten ja väärien tietojen sekä sosiaaliämmien mielivaltaisen kiusantekotarpeen ja panettelunhalun pohjalta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa perusteettomia, tekaistuja ilmoituksia. Jos jollain herää huoli lapsesta, ilmoitus pitää tehdä. Iso osa ei päädy asiakkuuteen ja hyvä niin, mutta yksikin lapsi joka jää avun saannin ulottumattomiin, koska ilmoituksia ei uskalleta, kehdata tms. tehdä on tragedia.

Ei ole tragedia vaan perusoletus. Näin on aina käynyt osalle lapsista ja on aina käyvä. Mitä enemmän Vilja-Eerikoita pelätään, sitä enemmän tapahtuu näitä tragedioita, joissa normaali hyvinvoiva perhe käpertyy ehkä pysyvästi. Joku nimesi masennukseksi, mutta kyllä tuo on ptsd.

Jos ihmisten elämää saa kuka tahansa hullu sorkkia vapaasti ilman minkäänlaista esitarkastusta, ollaan tilanteessa, jossa on annettu apinalle ase ja sitten sattuu ja tapahtuu. Suo siellä, vetelä täällä. Voi olla, että tämän tarinan täysin samoin reagoineet vanhemmat ovat olleet muita herkempiä ja vähemmän kovapintaisia, mutta se ei tarkoita, että heissä olisi vikaa. Silloin vika on järjestelmässä, joka ei ymmärrä minkä kaliiberin aseella operoidaan, tai ei piittaa siitä, että uhreja tulee. Ei nimittäin ole synti eikä rikos hankkia lapsia, jos olet itse hyväuskoinen, luottavainen ja herkkä. Eli elänyt suojattua elämää.

Sitä paitsi. Vaikka joku kovis ei reagoisi noin näkyvästi ja rajusti, se ei tarkoita etteikö hänenkin lastensa elämään tällä lisävastoinkäymisellä olisi negatiivista merkitystä.

Onko kumminkin paikkakuntakohtaistakin, että millaiset ihmiset ovat päässeet siellä hommiin? Jos muuttaisi toiseen kuntaan selvittäen ensin puskaradiolla, missä on asiallinen meininki. Tämä myös esim. mielenterveyspalveluja ajatellen. Kyllä lapset varmaan yhden koulunvaihdon kestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei tuo juunyt ole enää normaalia käytöstä aikuiselta ihmiseltä ettei uskalla enää tehdä mitään normaalia ja itkua väännetään paniikissa. Nyt taitaa olla oikeasti pian lasulle tilausta jos moiset vainoharhat jatkuu. Ota itseäsi niskasta kiinni ja palaa normaaliin elämään. Ja hae itsellesi ammattiapua sillä lapsi/lapset kärsii jos vanhemmat ovat kuin säikkyjä pupuja.

Tämä on vanha ketju mutta aihe on tätäpäivää. Ylläolevan kommentin kirjoittajan lailla ajatteleva ei tajua, millaisia psyykkisiä ja pysyviä traumoja sosiaalityö tuottaa niin lapsille kuin vanhemmillekin ja te tyhjän kyttääjät, perättömien valheiden levittelijät, teistä minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa. Oma elämäni ja mielenterveyteni on mennyttä työkyvyn ohella lopuksi ikää sairaiden valheiden ja mustamaalaamisen vuoksi. Ilman lapsiani olisin tap pa nut itseni. Te turhat ilmoittelijat ette tajua mikä helvetti voi tavallisella vanhemmalla olla edessään vain siksi että teille ' heräsi huoli'! Ottaisitte edes siitä selvää, mistä koko kieroutunut huoli käsitteen viljely on saanut alkunsa, mutta ei, teillä ei älykkyysosamäärä siihen taivu.

Tätä ei ehkä kannattaisi sanoa ääneen, mutta entäpä jos asia onkin toisin päin? Joku tekee perättömän lasun äidistä joka sattuu olemaan opettaja?

Seurauksena on, että kaikki kärsivät. Opettajan ura, hänen lapset ja luultavasti opetettavatkin lapset. Jos yrittää hakea uusia töitä, siellä se lasu seuraa.

.

Kun itse tietää, että ilmoitus aiheeton, ei pitäisi ottaa stressiä. Tutkimukset tehdään, kuuluu asiaan , ja se siitä.

Miksi pelkäät jotain kotikäyntiä, jos kerran kaikki ok? Jotain hämärää tässä keississä on, et taida kertoa ihan kaikkea. Itse koin synnytyksen jälkeisen masennuksen ja neuvolalääkäri teki ilmoituksen, kun olin totaalisen uupunut ja meille tuli kotikäynti ja saatiin apua ja olen todella kiitollinen. Siitä nyt jo useampi vuosi.