Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Eläköön suuret ikäluokat!

Vierailija
09.09.2016 |

Luin Osku Pajamäen kirjan "Ahne sukupolvi" ja silmäni avautuivat. Tämä sukupolvi on ahneudessaan kupannut heitä edeltävän, meidän ja vielä lastenlastensakin rahat. Tulevasta eläkepommista tiedettiin jo vuosikymmeniä sitten mutta he eivät varutuneet siihen mitenkään, päinvastoin maksoivat palkoistaan ennätyksellisen pieniä eläkemaksuja.
Nyt sitten köllöttelevät isojen eläkkeidensä varassa ja pistävät nuoremmat maksumiehiksi. Kärsijöiksi joutuvat jopa heidän omat lapsenlapsensa. Esimerkiksi omien lasteni koulussa opettajat ja koulunkäyntiavustajat lomautetaan säästöjen nimissä ja tämä vaikuttaa suoraan lasten elämään.
On taantuma joo mutta on asioita joihin olisi voinut vaikuttaa jo kauan sitten sensijaan että tehtiin lyhytnäköistä ja itsekästä politiikkaa ja valintoja!

Kommentit (98)

Vierailija
41/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palataan suurten ikäluokkien lapsuuteen eli kotirouvien, ulkovessojen ja kerran viikossa saunaan -ajanjaksolle. koska nähtävästi silloin keksittiin kaikki se kadehdittava, mikä nyt on. Eiköhän tuollainen elämä ilman tofua, avocadoa, soijaa ja lattea muovaisi kansakunnan uuteen nousuun, jos se 70 vuotta sitten sai aikaan ikäluokan, jonka vaikutus edelleen on äärettömän vahva.

Vierailija
42/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin kun lapseni koulussa säästetään kaikesta ja tällä viikolla tuli tieto opettajien lomautuksista. Suuret ikäluokat aikanaan realiso valtion omaisuutta ettei heidän tarvitsisi tinkiä saavutetuista eduistaan. Nyt ei sitten ole mitä realisoida kun pahat päivät ovat täällä.

ET-lehti julistaa että lapsenlapsia ei tarvitse hoitaa eikä perintöä jättää. Hyvin nämä ahneet ovat tämän ajattelutavan omaksuneet kun ystävien kokemuksia kuuntelee ja keskustelupalstoja lukee. Käänteisten asuntolainojen suosio on kasvussa - mitäpä sitä korkean verotuksen kourissa kamppailevalle pätkätyö sukupolvelle mitään jättämään! Ihan oma vika kun eivät vakivirkoja

saa!

Lapsesi ei sentään tarvitse neljännestä luokasta lähtien(oppikoulu) maksaa lukukausimaksuja ja ostaa kirjoja ja maksaa matkoja sinne kouluun eikä tarvitse olla yli 40 oppilaan luokissa.

Mutta toivon tosiaan, että tähän päädytään, niin saa toisetkin maistaa suurten ikäluokkien ihanuuta.

Suurten ikäluokkien lapset ovat käyneet pääasiassa peruskoulun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

huoh ihan itse äänestitte heitä vuodesta toiseen. ei niille kukaan sitä valtaa antanut, vaan he ottivat sen ja pitivät siitä kiinni.

Ihan itse äänestivät itseään suurella joukkovoimalla, jota pienemmällä sukupolvella ei ole.

Onhan se kiva kun ollaan itse päättämässä ja itse luodaan lait ja säännöt. Omaisuudet kahmitaan itselleen ja mistään ei olla valmiita luopumaan vastapainona sille, että lapsenlapset heidät elättäisivät. Ei ei.. kaikki pitää tulla kuin Manulle illallinen.

Jep, olemme 49-syntynyt pariskunta ja lapset ovat pitkälle kolutettuja, ja hyvissä työpaikoissa, mutta silti joudumme heitä koko ajan auttamaan ja myös lapsenlapsiamme ja ihmettelen, että meidän n. 1200 nettoeläke riittää meille ja heille ja heidän lapsilleen.

En aina ymmärrä mihin heidän 4-8000 kk/tulonsa uppoavat.

Ovat kuitenkin saaneet kunnon kasvatuksen, mutta rahankäyttö vaan mättää.

Vierailija
44/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Palataan suurten ikäluokkien lapsuuteen eli kotirouvien, ulkovessojen ja kerran viikossa saunaan -ajanjaksolle. koska nähtävästi silloin keksittiin kaikki se kadehdittava, mikä nyt on. Eiköhän tuollainen elämä ilman tofua, avocadoa, soijaa ja lattea muovaisi kansakunnan uuteen nousuun, jos se 70 vuotta sitten sai aikaan ikäluokan, jonka vaikutus edelleen on äärettömän vahva.

Voi kuule, se nousu ei ollut teidän ansiotanne sitten ollenkaan, vaan sen, että maailma nyt vaan oli yleisessä nousukaudessa. Vasta kun te pääsitte vallankahvaan alkoivat asiat mennä päin vittuja.

Vierailija
45/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

huoh ihan itse äänestitte heitä vuodesta toiseen. ei niille kukaan sitä valtaa antanut, vaan he ottivat sen ja pitivät siitä kiinni.

Ihan itse äänestivät itseään suurella joukkovoimalla, jota pienemmällä sukupolvella ei ole.

Onhan se kiva kun ollaan itse päättämässä ja itse luodaan lait ja säännöt. Omaisuudet kahmitaan itselleen ja mistään ei olla valmiita luopumaan vastapainona sille, että lapsenlapset heidät elättäisivät. Ei ei.. kaikki pitää tulla kuin Manulle illallinen.

Jep, olemme 49-syntynyt pariskunta ja lapset ovat pitkälle kolutettuja, ja hyvissä työpaikoissa, mutta silti joudumme heitä koko ajan auttamaan ja myös lapsenlapsiamme ja ihmettelen, että meidän n. 1200 nettoeläke riittää meille ja heille ja heidän lapsilleen.

En aina ymmärrä mihin heidän 4-8000 kk/tulonsa uppoavat.

Ovat kuitenkin saaneet kunnon kasvatuksen, mutta rahankäyttö vaan mättää.

Jos olisivat saaneet ei rahankäyttö mättäisi :) Se on se tärkein asia mikä kotona opitaan käytöstapojen lisäksi. Pullamössösukupolvelle on ollut tärkeämpää tärkeillä turhissa yhdistyksissä ja leikkiä tärkeää kehitysvammaisen osaamistasoa vaativissa suojatyöpaikoissa kuin kasvattaa lapsiaan.

Vierailija
46/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen niin kyllästynyt tähän keskusteluun. Suurten ikäluokkien lapsuus ja nuoruus ei ollut samanlaista pullamössöä kuin nykyisillä. Kouluruokakin koostui lähinnä vellistä ja hernekeitosta ja alun perin annettiin vain todistetusti köyhille köyhäinapuna. Oppikouluun pyrittiin 11v ja se maksoi, samoin kirjat. Monilla ei ollut siihen varaa esim. isäni perheellä. Työelämään sysättiin heti kansakoulun päätyttyä eli 15v. Kun ei löytynyt työpaikkaa eikä asuntoa eikä opiskelupaikkaa, niin oli pakko lähteä Ruotsiin töitä hakemaan. Nykyään itketään, kun joudutaan ajamaan töihin 80 km päähän ja otetaan mieluummin se työttömyyskorvaus.

Tässä teille vähän faktaa siitä, miten paljon yhteiskunta on käyttänyt rahaa teihin ja miten paljon aiempiin sukupolviin. Vaikka tilasto alkaa 60-luvusta eikä suurista ikäluokista, niin fakta on, että 40-luvun lapsiin ei käytetty takuulla enemmän kuin 60-luvun lapsiin vaan kaikin tavoin vähemmän. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle

Eli 1960 syntyneeseen on yhteiskunta käyttänyt noin 120 000 euroa ja hän taas puolestaan on maksanut veroina yli 400 000 ja päästäkseen plussan puolelle eli saamispuolelle, pitäisi hänen elää ylil 87-vuotiaaksi, mikä tilastollisesti on melko pienen joukon oikeus. Suuriin ikäluokkiin ei ole käytetty noin paljon mutta varmasti ovat maksaneet yhteiskunnalle lähes saman verran. Kuinka moni suurista ikäluokista elää yli 90-vuotiaaksi? Kyllä taitaa olla niin, että yhteiskunta on näistä enemmän hyötynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kyllästynyt tähän keskusteluun. Suurten ikäluokkien lapsuus ja nuoruus ei ollut samanlaista pullamössöä kuin nykyisillä. Kouluruokakin koostui lähinnä vellistä ja hernekeitosta ja alun perin annettiin vain todistetusti köyhille köyhäinapuna. Oppikouluun pyrittiin 11v ja se maksoi, samoin kirjat. Monilla ei ollut siihen varaa esim. isäni perheellä. Työelämään sysättiin heti kansakoulun päätyttyä eli 15v. Kun ei löytynyt työpaikkaa eikä asuntoa eikä opiskelupaikkaa, niin oli pakko lähteä Ruotsiin töitä hakemaan. Nykyään itketään, kun joudutaan ajamaan töihin 80 km päähän ja otetaan mieluummin se työttömyyskorvaus.

Tässä teille vähän faktaa siitä, miten paljon yhteiskunta on käyttänyt rahaa teihin ja miten paljon aiempiin sukupolviin. Vaikka tilasto alkaa 60-luvusta eikä suurista ikäluokista, niin fakta on, että 40-luvun lapsiin ei käytetty takuulla enemmän kuin 60-luvun lapsiin vaan kaikin tavoin vähemmän. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle

Eli 1960 syntyneeseen on yhteiskunta käyttänyt noin 120 000 euroa ja hän taas puolestaan on maksanut veroina yli 400 000 ja päästäkseen plussan puolelle eli saamispuolelle, pitäisi hänen elää ylil 87-vuotiaaksi, mikä tilastollisesti on melko pienen joukon oikeus. Suuriin ikäluokkiin ei ole käytetty noin paljon mutta varmasti ovat maksaneet yhteiskunnalle lähes saman verran. Kuinka moni suurista ikäluokista elää yli 90-vuotiaaksi? Kyllä taitaa olla niin, että yhteiskunta on näistä enemmän hyötynyt.

Koulun maksoivat suurten ikäluokkien vanhemmat. Töihin pääsi sen kuin käveli sisään, melkoinen etuoikeus. Ruotsiin meno se vasta etu olikin, kouluttamaton maalaisjuntti pääsi käsiksi todella suuriin rahoihin Suomen mittakaavassa. Ei meillä nykynuorilla ole moista mahdollisuutta. Todelliset tämän maan rakentajat olivat suurten ikäluokkien vanhemmat, suuret ikäluokat vain keskittyivät kahmimaan lisää rahaa ja valtaa itselleen. Todelliset pullamössöt.

Vierailija
48/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palataan suurten ikäluokkien lapsuuteen eli kotirouvien, ulkovessojen ja kerran viikossa saunaan -ajanjaksolle. koska nähtävästi silloin keksittiin kaikki se kadehdittava, mikä nyt on. Eiköhän tuollainen elämä ilman tofua, avocadoa, soijaa ja lattea muovaisi kansakunnan uuteen nousuun, jos se 70 vuotta sitten sai aikaan ikäluokan, jonka vaikutus edelleen on äärettömän vahva.

Voi kuule, se nousu ei ollut teidän ansiotanne sitten ollenkaan, vaan sen, että maailma nyt vaan oli yleisessä nousukaudessa. Vasta kun te pääsitte vallankahvaan alkoivat asiat mennä päin vittuja.

Ahaa - heillä ei siis ollut mitään tekemistä nousukauden kanssa, mutta heissä on kaikki vika siitä, mitä tapahtui sen jälkeen, vaikka suuret ikäluokat olivat vallassa noin 15 vuotta sitten ja sen jälkeen valta on ollut huomattavasti nuoremmilla sukupolvilla.

Nuoret esimerkiksi päättivät, että huolimatta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, kotihoidontuesta ja pitkistä perhevapaista he eivät halua kuin muutaman lapsen, vaikka 70-luvulla syntyneen ikäpolven olisi pitänyt turvata tulevaisuutensa tekemällä 5-6 lasta/perhe. Niin ne suuret ikäluokatkin tehtiin: tulevaisuutta turvaamaan ja sen asian he täyttivät hyvin, vanhempansa pääsivät sairaaloihin ja vanhainkoteihin ja lastensa lapset voivat viettää käytännössä koko lapsuutensa muiden kuin vanhempiensa kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kyllästynyt tähän keskusteluun. Suurten ikäluokkien lapsuus ja nuoruus ei ollut samanlaista pullamössöä kuin nykyisillä. Kouluruokakin koostui lähinnä vellistä ja hernekeitosta ja alun perin annettiin vain todistetusti köyhille köyhäinapuna. Oppikouluun pyrittiin 11v ja se maksoi, samoin kirjat. Monilla ei ollut siihen varaa esim. isäni perheellä. Työelämään sysättiin heti kansakoulun päätyttyä eli 15v. Kun ei löytynyt työpaikkaa eikä asuntoa eikä opiskelupaikkaa, niin oli pakko lähteä Ruotsiin töitä hakemaan. Nykyään itketään, kun joudutaan ajamaan töihin 80 km päähän ja otetaan mieluummin se työttömyyskorvaus.

Tässä teille vähän faktaa siitä, miten paljon yhteiskunta on käyttänyt rahaa teihin ja miten paljon aiempiin sukupolviin. Vaikka tilasto alkaa 60-luvusta eikä suurista ikäluokista, niin fakta on, että 40-luvun lapsiin ei käytetty takuulla enemmän kuin 60-luvun lapsiin vaan kaikin tavoin vähemmän. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle

Eli 1960 syntyneeseen on yhteiskunta käyttänyt noin 120 000 euroa ja hän taas puolestaan on maksanut veroina yli 400 000 ja päästäkseen plussan puolelle eli saamispuolelle, pitäisi hänen elää ylil 87-vuotiaaksi, mikä tilastollisesti on melko pienen joukon oikeus. Suuriin ikäluokkiin ei ole käytetty noin paljon mutta varmasti ovat maksaneet yhteiskunnalle lähes saman verran. Kuinka moni suurista ikäluokista elää yli 90-vuotiaaksi? Kyllä taitaa olla niin, että yhteiskunta on näistä enemmän hyötynyt.

Koulun maksoivat suurten ikäluokkien vanhemmat. Töihin pääsi sen kuin käveli sisään, melkoinen etuoikeus. Ruotsiin meno se vasta etu olikin, kouluttamaton maalaisjuntti pääsi käsiksi todella suuriin rahoihin Suomen mittakaavassa. Ei meillä nykynuorilla ole moista mahdollisuutta. Todelliset tämän maan rakentajat olivat suurten ikäluokkien vanhemmat, suuret ikäluokat vain keskittyivät kahmimaan lisää rahaa ja valtaa itselleen. Todelliset pullamössöt.

Miksi sitten nuoremmat ikäluokat eivät ole suostuneet 20 vuoteen tekemään mitään, kun ovat olleet vallassa? Ainoa aikaansaatu asia on hillitön vaihtotaseenvaje, joka koostuu pitkälti siitä, että enää ei kelpaa kotimainen ruoka tai tuotanto. Suuret ikäluokat reissasi paljon vähemmän kuin lapsensa ja piti kunnia-asianaan ostaa kotimaista.

Ehkä reppureissaamisen sijaan 80-luvun sukupolvi olisi voinut vaikka tehdä vähä töitä?

Vierailija
50/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saavutetuista matuista emme luovu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palataan suurten ikäluokkien lapsuuteen eli kotirouvien, ulkovessojen ja kerran viikossa saunaan -ajanjaksolle. koska nähtävästi silloin keksittiin kaikki se kadehdittava, mikä nyt on. Eiköhän tuollainen elämä ilman tofua, avocadoa, soijaa ja lattea muovaisi kansakunnan uuteen nousuun, jos se 70 vuotta sitten sai aikaan ikäluokan, jonka vaikutus edelleen on äärettömän vahva.

Voi kuule, se nousu ei ollut teidän ansiotanne sitten ollenkaan, vaan sen, että maailma nyt vaan oli yleisessä nousukaudessa. Vasta kun te pääsitte vallankahvaan alkoivat asiat mennä päin vittuja.

Ahaa - heillä ei siis ollut mitään tekemistä nousukauden kanssa, mutta heissä on kaikki vika siitä, mitä tapahtui sen jälkeen, vaikka suuret ikäluokat olivat vallassa noin 15 vuotta sitten ja sen jälkeen valta on ollut huomattavasti nuoremmilla sukupolvilla.

Nuoret esimerkiksi päättivät, että huolimatta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, kotihoidontuesta ja pitkistä perhevapaista he eivät halua kuin muutaman lapsen, vaikka 70-luvulla syntyneen ikäpolven olisi pitänyt turvata tulevaisuutensa tekemällä 5-6 lasta/perhe. Niin ne suuret ikäluokatkin tehtiin: tulevaisuutta turvaamaan ja sen asian he täyttivät hyvin, vanhempansa pääsivät sairaaloihin ja vanhainkoteihin ja lastensa lapset voivat viettää käytännössä koko lapsuutensa muiden kuin vanhempiensa kanssa.

Suuret ikäluokat tekivät vähemmän lapsia kuin nuoremmat polvet. Syntyvyys oli alhaisin 60-70-luvuilla.

Vierailija
52/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kyllästynyt tähän keskusteluun. Suurten ikäluokkien lapsuus ja nuoruus ei ollut samanlaista pullamössöä kuin nykyisillä. Kouluruokakin koostui lähinnä vellistä ja hernekeitosta ja alun perin annettiin vain todistetusti köyhille köyhäinapuna. Oppikouluun pyrittiin 11v ja se maksoi, samoin kirjat. Monilla ei ollut siihen varaa esim. isäni perheellä. Työelämään sysättiin heti kansakoulun päätyttyä eli 15v. Kun ei löytynyt työpaikkaa eikä asuntoa eikä opiskelupaikkaa, niin oli pakko lähteä Ruotsiin töitä hakemaan. Nykyään itketään, kun joudutaan ajamaan töihin 80 km päähän ja otetaan mieluummin se työttömyyskorvaus.

Tässä teille vähän faktaa siitä, miten paljon yhteiskunta on käyttänyt rahaa teihin ja miten paljon aiempiin sukupolviin. Vaikka tilasto alkaa 60-luvusta eikä suurista ikäluokista, niin fakta on, että 40-luvun lapsiin ei käytetty takuulla enemmän kuin 60-luvun lapsiin vaan kaikin tavoin vähemmän. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle

Eli 1960 syntyneeseen on yhteiskunta käyttänyt noin 120 000 euroa ja hän taas puolestaan on maksanut veroina yli 400 000 ja päästäkseen plussan puolelle eli saamispuolelle, pitäisi hänen elää ylil 87-vuotiaaksi, mikä tilastollisesti on melko pienen joukon oikeus. Suuriin ikäluokkiin ei ole käytetty noin paljon mutta varmasti ovat maksaneet yhteiskunnalle lähes saman verran. Kuinka moni suurista ikäluokista elää yli 90-vuotiaaksi? Kyllä taitaa olla niin, että yhteiskunta on näistä enemmän hyötynyt.

Koulun maksoivat suurten ikäluokkien vanhemmat. Töihin pääsi sen kuin käveli sisään, melkoinen etuoikeus. Ruotsiin meno se vasta etu olikin, kouluttamaton maalaisjuntti pääsi käsiksi todella suuriin rahoihin Suomen mittakaavassa. Ei meillä nykynuorilla ole moista mahdollisuutta. Todelliset tämän maan rakentajat olivat suurten ikäluokkien vanhemmat, suuret ikäluokat vain keskittyivät kahmimaan lisää rahaa ja valtaa itselleen. Todelliset pullamössöt.

Kyllä nykynuorillakin olisi tilaisuus lähteä ruotsiin ja Norjaan töihin. Jopa ihan duunarikoulutuksella. Ruotsin kieli ei vaan onnistu eikä muutenkaan motivaatiota ole, vaikka länsinaapuriin lähtö olisi kyllä ihan järkevä ja hyvä vaihtoehto nykyisessä työtilanteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palataan suurten ikäluokkien lapsuuteen eli kotirouvien, ulkovessojen ja kerran viikossa saunaan -ajanjaksolle. koska nähtävästi silloin keksittiin kaikki se kadehdittava, mikä nyt on. Eiköhän tuollainen elämä ilman tofua, avocadoa, soijaa ja lattea muovaisi kansakunnan uuteen nousuun, jos se 70 vuotta sitten sai aikaan ikäluokan, jonka vaikutus edelleen on äärettömän vahva.

Voi kuule, se nousu ei ollut teidän ansiotanne sitten ollenkaan, vaan sen, että maailma nyt vaan oli yleisessä nousukaudessa. Vasta kun te pääsitte vallankahvaan alkoivat asiat mennä päin vittuja.

Ahaa - heillä ei siis ollut mitään tekemistä nousukauden kanssa, mutta heissä on kaikki vika siitä, mitä tapahtui sen jälkeen, vaikka suuret ikäluokat olivat vallassa noin 15 vuotta sitten ja sen jälkeen valta on ollut huomattavasti nuoremmilla sukupolvilla.

Nuoret esimerkiksi päättivät, että huolimatta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, kotihoidontuesta ja pitkistä perhevapaista he eivät halua kuin muutaman lapsen, vaikka 70-luvulla syntyneen ikäpolven olisi pitänyt turvata tulevaisuutensa tekemällä 5-6 lasta/perhe. Niin ne suuret ikäluokatkin tehtiin: tulevaisuutta turvaamaan ja sen asian he täyttivät hyvin, vanhempansa pääsivät sairaaloihin ja vanhainkoteihin ja lastensa lapset voivat viettää käytännössä koko lapsuutensa muiden kuin vanhempiensa kanssa.

Suuret ikäluokat tekivät vähemmän lapsia kuin nuoremmat polvet. Syntyvyys oli alhaisin 60-70-luvuilla.

Ja abortteja tehtiin yli 2 kertaa enemmän

Vierailija
54/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin kyllästynyt tähän keskusteluun. Suurten ikäluokkien lapsuus ja nuoruus ei ollut samanlaista pullamössöä kuin nykyisillä. Kouluruokakin koostui lähinnä vellistä ja hernekeitosta ja alun perin annettiin vain todistetusti köyhille köyhäinapuna. Oppikouluun pyrittiin 11v ja se maksoi, samoin kirjat. Monilla ei ollut siihen varaa esim. isäni perheellä. Työelämään sysättiin heti kansakoulun päätyttyä eli 15v. Kun ei löytynyt työpaikkaa eikä asuntoa eikä opiskelupaikkaa, niin oli pakko lähteä Ruotsiin töitä hakemaan. Nykyään itketään, kun joudutaan ajamaan töihin 80 km päähän ja otetaan mieluummin se työttömyyskorvaus.

Tässä teille vähän faktaa siitä, miten paljon yhteiskunta on käyttänyt rahaa teihin ja miten paljon aiempiin sukupolviin. Vaikka tilasto alkaa 60-luvusta eikä suurista ikäluokista, niin fakta on, että 40-luvun lapsiin ei käytetty takuulla enemmän kuin 60-luvun lapsiin vaan kaikin tavoin vähemmän. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle

Eli 1960 syntyneeseen on yhteiskunta käyttänyt noin 120 000 euroa ja hän taas puolestaan on maksanut veroina yli 400 000 ja päästäkseen plussan puolelle eli saamispuolelle, pitäisi hänen elää ylil 87-vuotiaaksi, mikä tilastollisesti on melko pienen joukon oikeus. Suuriin ikäluokkiin ei ole käytetty noin paljon mutta varmasti ovat maksaneet yhteiskunnalle lähes saman verran. Kuinka moni suurista ikäluokista elää yli 90-vuotiaaksi? Kyllä taitaa olla niin, että yhteiskunta on näistä enemmän hyötynyt.

Koulun maksoivat suurten ikäluokkien vanhemmat. Töihin pääsi sen kuin käveli sisään, melkoinen etuoikeus. Ruotsiin meno se vasta etu olikin, kouluttamaton maalaisjuntti pääsi käsiksi todella suuriin rahoihin Suomen mittakaavassa. Ei meillä nykynuorilla ole moista mahdollisuutta. Todelliset tämän maan rakentajat olivat suurten ikäluokkien vanhemmat, suuret ikäluokat vain keskittyivät kahmimaan lisää rahaa ja valtaa itselleen. Todelliset pullamössöt.

Kyllä nykynuorillakin olisi tilaisuus lähteä ruotsiin ja Norjaan töihin. Jopa ihan duunarikoulutuksella. Ruotsin kieli ei vaan onnistu eikä muutenkaan motivaatiota ole, vaikka länsinaapuriin lähtö olisi kyllä ihan järkevä ja hyvä vaihtoehto nykyisessä työtilanteessa.

Ei todellakaan ole samanlaista mahdollisuutta. Ei Pohjoismaissa todellakaan ole enää ylitarjontaa matalan koulutusasteen töistä ja palkkaus on Ruotsissa sama kuin Suomessa nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahinta on se, että eläkeläisiä on kohta 1,5 miljoonaa ja lisää tulee joka vuosi. Tosiaan he maksoivat hyvin vähän eläkemaksuja suhteessa siihen, mitä nykyisin maksetaan. 2005 eläkeuudistuksessa olikin pakko pidentää meidän nuorten ihmisten eläkeikiä ja ottaa elinaikakerroin käyttöön, mikä leikkaa meidän eläkkeitä todella rajusti. Syynä se, että muuten me emme pystyisi maksamaan näitä nykyeläkeläisten eläkkeitä. Meidän maksamat eläkerahat menevät käytännössä kokonaan nykyisin eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun ja vuodesta 2013 lähtien nämäkään rahat eivät ole riittäneet vaan rahaa on jouduttu ottamaan rahastoista. Lisäksi valtion eläkkeistä suuri osa maksetaan valtion budjetista (valtiolla töissä olleille + takuueläkkeet), joten tämä on syy miksi valtion rahat ei riitä enää mihinkään. 

Eli me maksamme enemmän, olemme pidempään työelämässä saadaksemme edes tuon nykyisen keskieläkkeen ja tällä menolla sitäkään ei kohta ole meille maksaa. 

Eläkkeet toki pitää maksaa, mutta jotakin sympatiaa nämä nykyeläkeläiset kyllä voisivat tuntea niitä kohtaan, jotka maksavat heidän eläkkeensä. 

Vierailija
56/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on se, että eläkeläisiä on kohta 1,5 miljoonaa ja lisää tulee joka vuosi. Tosiaan he maksoivat hyvin vähän eläkemaksuja suhteessa siihen, mitä nykyisin maksetaan. 2005 eläkeuudistuksessa olikin pakko pidentää meidän nuorten ihmisten eläkeikiä ja ottaa elinaikakerroin käyttöön, mikä leikkaa meidän eläkkeitä todella rajusti. Syynä se, että muuten me emme pystyisi maksamaan näitä nykyeläkeläisten eläkkeitä. Meidän maksamat eläkerahat menevät käytännössä kokonaan nykyisin eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun ja vuodesta 2013 lähtien nämäkään rahat eivät ole riittäneet vaan rahaa on jouduttu ottamaan rahastoista. Lisäksi valtion eläkkeistä suuri osa maksetaan valtion budjetista (valtiolla töissä olleille + takuueläkkeet), joten tämä on syy miksi valtion rahat ei riitä enää mihinkään. 

Eli me maksamme enemmän, olemme pidempään työelämässä saadaksemme edes tuon nykyisen keskieläkkeen ja tällä menolla sitäkään ei kohta ole meille maksaa. 

Eläkkeet toki pitää maksaa, mutta jotakin sympatiaa nämä nykyeläkeläiset kyllä voisivat tuntea niitä kohtaan, jotka maksavat heidän eläkkeensä. 

Me olemme työelämässä pitempään sen takia, että elinikäodotteemme on pitempi.

Tunteeko sylkykuppi sympatiaa sylkijöitänsä kohtaan?

Vierailija
57/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luin Osku Pajamäen kirjan "Ahne sukupolvi" ja silmäni avautuivat. Tämä sukupolvi on ahneudessaan kupannut heitä edeltävän, meidän ja vielä lastenlastensakin rahat. Tulevasta eläkepommista tiedettiin jo vuosikymmeniä sitten mutta he eivät varutuneet siihen mitenkään, päinvastoin maksoivat palkoistaan ennätyksellisen pieniä eläkemaksuja.

Nyt sitten köllöttelevät isojen eläkkeidensä varassa ja pistävät nuoremmat maksumiehiksi. Kärsijöiksi joutuvat jopa heidän omat lapsenlapsensa. Esimerkiksi omien lasteni koulussa opettajat ja koulunkäyntiavustajat lomautetaan säästöjen nimissä ja tämä vaikuttaa suoraan lasten elämään.

On taantuma joo mutta on asioita joihin olisi voinut vaikuttaa jo kauan sitten sensijaan että tehtiin lyhytnäköistä ja itsekästä politiikkaa ja valintoja!

Hahaa. Meinaatko tosiaan, että suuret ikäluokat saivat itse päättää, kuinka paljon eläkemaksuja maksoivat? Minun ymmärtääkseni nämä asiat päätetään hallituksessa, joten suuntaat vihasi, taas kerran väärään osoitteeseen.

Ja missä ne suuret eläkkeet ovat?   Vain 4% eläkeläisistä saa eläkettä, joka on yli 4000€/kk.  60% eläkeläisistä saa alle 1400€/kk ja jos katsotaan kokonaisuutta , 90% saa eläkettä alle 2500€/kk.

100 000 eläkeläistä saa vain takuueläkkeen, n. 760€/kk.

Linkin takana on eläkkeensaajien kokonaisjakauma, kun liuutat alaspäin.

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot…

Oletko sitä mieltä, että 1400€/kk on liikaa? 

 

Vierailija
58/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika jännä, kuinka täällä vouhkataan noista eläkkeistä.

Jos haluat säilyttää sen eläkkeen tason, jonka olisit ansainnut eläkeiän mukaisesti ilman elinaikakerrointa, sinun on työskenneltävä pidempään. Elinaikakerrointa ei siis voi poistaa, mutta sen vaikutusta voi lieventää. ​

Elinaikakerroin lasketaan jokaiselle ikäluokalle erikseen

Elinaikakerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Alkava vanhuuseläke kerrotaan elinaikakertoimella riippumatta siitä, missä iässä siirryt vanhuuseläkkeelle. Kerroin pysyy samana koko eläkkeelläoloajan.

Sinulla saattaa olla oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle 62 vuotta alemmassa iässä. Jos jäät vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, sovelletaan vanhuuseläkkeeseesi sen alkamisvuodelle vahvistettua kerrointa. Tämä kerroin ei muutu enää 62 vuoden iässä.

Koskeeko elinaikakerroin minua?

Ensimmäistä kertaa elinaikakerroin vaikutti eläkkeisiin vuonna 2010, ja se koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä.

Sama systeemi on käytössä muissakin maissa ja se perustuu nimenomaan kasvaneeseen elinikään.

Eläkkeensaajien toimeentulo on puhuttanut paljon tämänkin vuoden aikana. Kansallisena häpeäpilkkuna on nähty eurooppalaisittain korkea ikäihmisten köyhyys.

Uusimman tulonjakotilaston mukaan eläkeläisten pienituloisuus on 15 prosenttia, toisin sanoen joka kuudes eläkeläinen on tuloköyhä.  Tämä on hieman enemmän kuin väestössä keskimäärin. 

Vierailija
59/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin Osku Pajamäen kirjan "Ahne sukupolvi" ja silmäni avautuivat. Tämä sukupolvi on ahneudessaan kupannut heitä edeltävän, meidän ja vielä lastenlastensakin rahat. Tulevasta eläkepommista tiedettiin jo vuosikymmeniä sitten mutta he eivät varutuneet siihen mitenkään, päinvastoin maksoivat palkoistaan ennätyksellisen pieniä eläkemaksuja.

Nyt sitten köllöttelevät isojen eläkkeidensä varassa ja pistävät nuoremmat maksumiehiksi. Kärsijöiksi joutuvat jopa heidän omat lapsenlapsensa. Esimerkiksi omien lasteni koulussa opettajat ja koulunkäyntiavustajat lomautetaan säästöjen nimissä ja tämä vaikuttaa suoraan lasten elämään.

On taantuma joo mutta on asioita joihin olisi voinut vaikuttaa jo kauan sitten sensijaan että tehtiin lyhytnäköistä ja itsekästä politiikkaa ja valintoja!

Hahaa. Meinaatko tosiaan, että suuret ikäluokat saivat itse päättää, kuinka paljon eläkemaksuja maksoivat? Minun ymmärtääkseni nämä asiat päätetään hallituksessa, joten suuntaat vihasi, taas kerran väärään osoitteeseen.

Ja missä ne suuret eläkkeet ovat?   Vain 4% eläkeläisistä saa eläkettä, joka on yli 4000€/kk.  60% eläkeläisistä saa alle 1400€/kk ja jos katsotaan kokonaisuutta , 90% saa eläkettä alle 2500€/kk.

100 000 eläkeläistä saa vain takuueläkkeen, n. 760€/kk.

Linkin takana on eläkkeensaajien kokonaisjakauma, kun liuutat alaspäin.

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot…

Oletko sitä mieltä, että 1400€/kk on liikaa? 

 

Siis..... Saako nykyeläkeläiset jopa 1400e kuussa?! Lähteekö siitä vielä verot, mitä saa nettona??

Minä sain juuri vähän aikaa sitten elämäni ensimmäistä kertaa yli 1200e kuukausipalkan. Olen 24v. En ole koskaan ollut kokoaikatyössä ja vakiduunissa vain kerran, mutta se ei siis ollut kokoaikainen vaan soppari 20h/vk. Tutkintoja on, ihan maisterin tutkintokin. Työtä aloin tekemään 15-vuotiaana.

Ja sinä sanot, että jotkut eläkeläiset saavat yli tonnin kuussa rahaa?? Miksi on puhuttu aina köyhästä eläkeläisestä, joka kituuttelee muutamalla satasella per kuukausi, vaikka todellisuudessa omaisuudessa kieriskelevät vaippaperseet saavat enemmän rahaa kuussa kuin työssäkäyvät korkeammin koulutetut veronmaksajat??! Ja mikä ihmeen takuueläke 760e?? Tuo on se keskimääräinen summa, jolla minä olen elättänyt itseni 17v lähtien!

Vierailija
60/98 |
09.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niinno. Eiköhän se ole aika pitkälle menevää salaliittoteorisointia kuvitella, että joku a) identifioituisi ryhmäksi kymmenen vuoden sisällä syntyneiden ventovieraiden ihmisten kanssa ja b) juonisi heidän kanssansa ison vallan ja rahan kasauman itselleen.

Enemmän tuossa on kyse siitä, että väestöpyramidissa on sotien seurauksena pullistuma, jonka jälkeen sukupolvet pienenivät selvästi. Jos syntyvyys olisi pysynyt samana, olisi nyt tilanne toinen. Suurilla ikäluokilla olisi itsellän elätettäviä, joilla olisi elätettäviä jne. Suurille ikäluokille ei olisi kertynyt samalla lailla omaisuutta kuin kertyi siksi, että kasvattivat vain pari lasta.

Ja olennaisin ongelma on, että yhä pienempien töissäkäyvien ikäluokkien pitää elättää yhä suuremmat eläkeläisten määrät yhä pienemmällä verokertymällä.

Ei mikäön estä nyt nostamasta eläkkeiden verotusta.

Todellisuudessa muuten aika vähän on todella isoja eläkkeitä saavia. Keskivertoeläke on vain runsaat 1600 euroa kuussa, ja yli neljän tuhannen euron isoja eläkkeitä saa alle viisi prosenttia eläkeläisistä.

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot…

Keskivertoeläke 1600e kuukaudessa. Rakennusalalla puhutaan uudesta palkasta, 6e/tunti. Tällä hetkellä eläke on n. 40% palkan määrästä, suurilla ikäluokilla se oli n. 60% palkasta.  Laskepa mitää tekee mun 2150e bruttopalkasta. Olen kunnalla töissä ja palkan puolesta urani huipulla. Työuraa on vielä vähintään 25 vuotta edessä. Ei naurata. Ottaisin ilomielin eläkkeellä 1600e kuukaudessa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä viisi yhdeksän