kaveri tekee itselleen ja lapsilleen eri ruokaa!

Vierailija kirjoitti:

Kasvava lapsi saa syödä litratolkulla jotain kasvissoppaa, että saa tarvitsemansa energian.

Se on ihan eri asia jos äiti tulee toimeen leivällä ja liemellä, lapsi ei.

Jaa, ihme lapsia teillä. Eilen oli ruokaisaa soppaa ja kelpasi/riitti hyvin teinille joka oli pyöräillyt kouluun ja takaisin yht 6km, juossut 1500m testijuoksun, ollut jumppatunnilla 2h ja illalla meni vielä 1h salille.

Mutta lapseni onkin pitkä, lihaksikas ja normaalipainoinen. Pullamössöille tietty uppoaa vain saavillinen mättöä

Ei kaikki aikuisetkaan tykkää kaikista ruuista, joten miksi lapsillekaan pitäisi väkisin syöttää jotain mistä he eivät pidä? Sitä tosin en ymmärrä jos lapsi maistamatta sanoo etten tykkää enkä syö ja annetaan periksi.

Meillä ei vanhin lapsi tykkää ollenkaan hernekeitosta, on sitä kyllä pienenä muutamaan otteeseen maistellut ja aina  on jäänyt syömättä.

Kun me muut herkutellaan hernekeitolla, niin vanhimmalle lapselle teen oman ruuan.

Vierailija kirjoitti:

Kasvava lapsi saa syödä litratolkulla jotain kasvissoppaa, että saa tarvitsemansa energian.

Se on ihan eri asia jos äiti tulee toimeen leivällä ja liemellä, lapsi ei.

No eikö sitä soppaa voi tehdä sen verran tukevammaksi, että saa sitä energiaa tarpeeksi? Tai tehdä liemen lisäksi jotain lisuketta? Mutta oikeasti, että tekee itselleen terveellistä ruokaa ja kasvaville lapsille syöttää tyhjiä hiilareita ja jauhelihaa ja eineksiä, missä on vastuu?

Onko täällä koko palsta trolleja täynnä? Ihan OIKEASTIKKO teette lapsillenne eri ruuat kuin itsellenne? Miksi ihmeessä???? Teettekö siis joka ikinen päivä kaksi eri ruokaa? Miksi kaikki ei voi syödä sitä samaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki aikuisetkaan tykkää kaikista ruuista, joten miksi lapsillekaan pitäisi väkisin syöttää jotain mistä he eivät pidä? Sitä tosin en ymmärrä jos lapsi maistamatta sanoo etten tykkää enkä syö ja annetaan periksi.

Meillä ei vanhin lapsi tykkää ollenkaan hernekeitosta, on sitä kyllä pienenä muutamaan otteeseen maistellut ja aina  on jäänyt syömättä.

Kun me muut herkutellaan hernekeitolla, niin vanhimmalle lapselle teen oman ruuan.

Varmaan ymmärsit ettei tästä ollut aloituksessa kyse. Tietenkään jokainen ei tykkää kaikesta. Mutta jos systemaattisesti tehdään aikuisten liemet ja lasten makaronilaatikot erikseen, siinä on kyllä paljonkin vialla. 

Tämä keskustelu selvensi aika paljon sitä, miksi kaikki pennut ja nuoret on nykyään niin nirsoja. Koska vanhemmat ei edes YRITÄ saada niitä syömään monipuolisesti! Pikkulapsesta asti opetetaan syömään eineslasagnea, ja ehkä kerran kokeillaan jotain kasvista, ja sitten sanotaan että "ei se tykkää", joten jatketaan vaan lasagnelinjalla. Kyllä on vastuuttomia kasvattajia, en muuta sano.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki aikuisetkaan tykkää kaikista ruuista, joten miksi lapsillekaan pitäisi väkisin syöttää jotain mistä he eivät pidä? Sitä tosin en ymmärrä jos lapsi maistamatta sanoo etten tykkää enkä syö ja annetaan periksi.

Meillä ei vanhin lapsi tykkää ollenkaan hernekeitosta, on sitä kyllä pienenä muutamaan otteeseen maistellut ja aina  on jäänyt syömättä.

Kun me muut herkutellaan hernekeitolla, niin vanhimmalle lapselle teen oman ruuan.

Varmaan ymmärsit ettei tästä ollut aloituksessa kyse. Tietenkään jokainen ei tykkää kaikesta. Mutta jos systemaattisesti tehdään aikuisten liemet ja lasten makaronilaatikot erikseen, siinä on kyllä paljonkin vialla. 

Aloituksessa ei kylläkään sanottu että kyseisessä perheessä tehdään joka päivä eri ruuat lapsille ja aikuisille.

Itse voisin hyvinkin kuvitella tekeväni ainakin välillä lapsille eri ruokaa. Varsinkin kun lapset pieniä. Miehen kanssa tykätään chilistä, juustoista (varsinkin vuohenjuusro ja aura) yms. Ei varmasti maistu perheen pienimmille (lapsilla muutenkin erilainen makuaisti kuin aikuisilla.) Tottakai vanhempien pitää myös joustaa kun lapsia hankkii :). Itse tykkään myös kokata ja haluan välillä herkutella vaikka lapsille ei maistuisikaan.

Mun lapsi on muuttunut nirsoksi aloitettuaan koulun. Tuun kohta hulluksi. Olen opettanut lapsen nyt siihen, että on pakko maistaa. Eli jos teen vaikka kaalilaatikkoa, hänen täytyy kaksi haarukallista maistaa. Maustettuaan, hän saa päättää syökö vaiko ei. Jos ei ruoka maita, lämmitetään jääkaapista edellisen päivän tähteet. En siis varta vasten tee erillistä ruokaa päivittäin, mutta pidän huolen, että lapselle on aina ruokaa... Alle kouluikäisenä oli reipas ja kaikkiruokainen, en tajua, mitä tapahtui.

Usein teen eri ruokaa, lapset tykkää riisi- ja pastaruoista ja me aikuiset salaateista ja keitoista, itsellä vielä keliakia. Viikonloppuna sitten vähän paremmin, pihviä, grillattua kanaa jne. Mukavaa, että kaikki saa mieleistään ja tulevat ravituksi. En ymmärrä, että lapset pitää pakottaa syömään jotain josta eivät pidä, tai vaihtoehtona olla ilman ruokaa, eihän minuakaan kukaan pakota tai nälässä pidä. Rakkaus on tekoja ei aina niinkään sanoja.

Varta vasten en kahta ruokaa tee. Itseäni kuitenkin kyllästyttää lapsen ikisuosikit, joita on ehkä kolme. Niitä syödään usein, mutta sitten toisena päivänä teen itselleni jotain muuta. Tasaisin väliajoin tarjoan uusia ruokia ja silloin nirso lapsi ei vaan syö. Muuta en silti anna. Uskon että aika tekee tehtävänsä.

Kuinka hankalaa on opettaa lapselle, että vaikka ei olisikaan lempiruokaa, niin sitä voi syödä kuitenkin? Ja että jokaista ruokaa pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä. Jos on jotain oikein inhokkiruokaa niin sitäkin voi lusikallisen nielaista. Ja jälkiruokaa ei saa jos ei syö, lapselle senkin luulisi olevan ihan ok. Tietää ainakin että lapsi oikeasti inhoaa sitä ruokaa kun luopuu jälkiruuasta. Ja jos on tällaisia tapauksia että tietää että lapselle ei maistu, niin onhan teillä kylkiäisenä kuitenkin leipää tai edes salaattia, mitä kuitenkin voi syödä?

Te, joiden mielestä lapset syövät sitä mitä vanhemmat päättävät, mitä jos lapsenne päättäisi alkaa kasvissyöjäksi? Pakottaisitteko lapsenne syömään samoja liharuokia kuin tekin/vaihtoehtoisesti olla nälässä, käskisittekö lapsen kokata itse omat ruoat vai tekisittekö lapselle erikseen omat ruoat?

Ja nämä palstamammat sitten itkee, kuinka kaikki on niin raskasta , ja kotitöitä pukkaa?

Ihan omille nilkoillenne kusette.

Kun olin lapsi niin melkein viikoittain oli siskoni lempiruokaa, jota minä VIHASIN. Söin aina sen verran kun pystyin ja jätin loput syömättä. Ikinä en kärsinyt nälkää, vaan opin että ihmiset tykkää eri asioista. Pakko sanoa että en alkanut ikinä tykkäämään siitä ruuasta, mutta pystyin syömään sitä ilman ongelmia, vaikka pahaa olikin.

Yritän siis sanoa, että antakaa lapsillenne mahdollisuus totuttautua eri ruokiin, vaikka eivät niistä pitäisikään.

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä lapset syövät sitä mitä vanhemmat päättävät, mitä jos lapsenne päättäisi alkaa kasvissyöjäksi? Pakottaisitteko lapsenne syömään samoja liharuokia kuin tekin/vaihtoehtoisesti olla nälässä, käskisittekö lapsen kokata itse omat ruoat vai tekisittekö lapselle erikseen omat ruoat?

Jos kykenee päättämään tuollaisen asian, niin on tarpeeksi vanha tekemään omat ruokansa. Mikäli ei käy, niin edelleen joutuu syömään samaa ruokaa kuin muutkin. Näkee sitten, haluaako oikeasti olla kasvissyöjä ja tehdä sen eteen jotain, omat ruokansa vai onko pelkkää oikuttelua.

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä lapset syövät sitä mitä vanhemmat päättävät, mitä jos lapsenne päättäisi alkaa kasvissyöjäksi? Pakottaisitteko lapsenne syömään samoja liharuokia kuin tekin/vaihtoehtoisesti olla nälässä, käskisittekö lapsen kokata itse omat ruoat vai tekisittekö lapselle erikseen omat ruoat?

Kakara alkakoon ituhipiksi aikuisena ja tehköön sillon omat ruokansa, lapsena ei tarvi ryhtyä mokomaan pelleilyyn. Kotona vanhempien varoilla syödään mitä vanhemmat tarjoaa, piste.

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä lapset syövät sitä mitä vanhemmat päättävät, mitä jos lapsenne päättäisi alkaa kasvissyöjäksi? Pakottaisitteko lapsenne syömään samoja liharuokia kuin tekin/vaihtoehtoisesti olla nälässä, käskisittekö lapsen kokata itse omat ruoat vai tekisittekö lapselle erikseen omat ruoat?

Tekisin meille kaikille useammin kasvisruokaa, tai sellaista ruokaa mihin tulee liha erikseen, tai jos lapsi on tarpeeksi vanha, saisi usein tehdä itselleen ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvava lapsi saa syödä litratolkulla jotain kasvissoppaa, että saa tarvitsemansa energian.

Se on ihan eri asia jos äiti tulee toimeen leivällä ja liemellä, lapsi ei.

Jaa, ihme lapsia teillä. Eilen oli ruokaisaa soppaa ja kelpasi/riitti hyvin teinille joka oli pyöräillyt kouluun ja takaisin yht 6km, juossut 1500m testijuoksun, ollut jumppatunnilla 2h ja illalla meni vielä 1h salille.

Mutta lapseni onkin pitkä, lihaksikas ja normaalipainoinen. Pullamössöille tietty uppoaa vain saavillinen mättöä

Tuolla liikunnalla päivittäinen kaloritarve pyörii helposti 3000-3500 välillä lapsen kosta riippuen.

Tuohon kalorimäärään saa syödä kokoajan ja paljon jos meinaa terveellisesti syödä.

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä lapset syövät sitä mitä vanhemmat päättävät, mitä jos lapsenne päättäisi alkaa kasvissyöjäksi? Pakottaisitteko lapsenne syömään samoja liharuokia kuin tekin/vaihtoehtoisesti olla nälässä, käskisittekö lapsen kokata itse omat ruoat vai tekisittekö lapselle erikseen omat ruoat?

Jos lapseni olisi siinä iässä, että ymmärtäisi kasvissyönnin merkityksen, niin kyllä hän siinä vaiheessa ymmärtää jo ruuanlaiton periaatteetkin. Eli käytäisiin lapsen kanssa yhdessä kaupassa ja lapsi opettelisi itse sitä ruuanlaittoa. Eikä me sekasyöjinä kuoltaisi kasvisruokaan, syödään sitä muutenkin. Mutta kyllä, niin päivinä kun tekisin liharuokaa, niin lapsi saisi rinnalla tehdä oman ruokansa. Ellei se minun tekemä ruoka ole pohjaltaan sellaista, että lihan voi korvata vaikka pavuilla, eikä aiheuta minulle isompaa vaivannäköä.

Jos lapsi haluaa oppia syömään laadukasta kasvisruokaa, niin kyllä hänen se silloin pitää itse opetella. Miksi tästä pitäisi tehdä isompi ongelma? Siskoni poika päätti ryhtyä kasvissyöjäksi 13-vuotiaana. Siitä saakka poika on tehnyt itselleen ja välillä koko perheelleen ruuan. Mitään ongelmia ei ollut ja kasvisruokavalio on edelleen elämäntapana.