Kumpi menee ensin bussiin; rattaat, joissa vauva vai rattaat, joissa koira?
Kommentit (79)
Henkilökohtaisesti ja koirille varsin allergisen lapsen ätinä toivoisin, ettei bussiin tulisi koiria tai mitään muitakaan elukoita ensinkään. Muutaman kerran on mennyt loppumatka kävelyksi kun lapsella tilttaa bussissa koirien vuoksi hengitys.
Ne koiran rattaat on todennäköisesti matkarattaat, eli kevyet ja helposti kasaan menevät. Taitaisin kasaan ja nappasin koiran kainaloon. Molemmat mahtuu kyytiin, ongelma ratkaistu. Isoa koiraa nyt ei kukaan lähde rattaissa kuljettelemaan joukkoliikenteessä...
Vierailija kirjoitti:
Allergia ei ole valinta, lemmikki on. Minusta lemmikki kannattaa ottaa vain silloin, kun tietää voivansa huolehtia siitä niin että muille ei aiheudu haittaa. Jos ei ole varaa autoon tai taksiin, ei ole varaa lemmikkiin.
Ja hajusteallergikon kanssa olen samaa mieltä, hajusteiden käyttöä tulisi ensisijaisesti välttää tai toissijaisesti ainakin hillitä.
Kyllä allergiakin on valinta. Vanhemmat kasvattaneet lasta pumpulissa, jolloin normaalia vastustuskykyä ei ole päässyt muodostumaan.
Peitä ihosi ja hengitä hengityssuojan läpi bussissa jos allergiasi on niin paha, että et bussimatkaa muuten kestä.
Kolmen lapsen mamma kirjoitti:
Oikeastiko olette sitä mieltä, että rattaissa kulkeva koira (ajatuskin on ihan naurettava) ja lapsi ovat ns. samalla viivalla? Onhan ihminen nyt kuitenkin arvokkaampi kuin eläin. Ei kai kukaan voi sitä kiistää, vaikka olisi kuinka eläinrakas. Kyllä lapsen on päästävä bussiin, koira joutaa odottamaan.
Paitsi, että sitä koiraa kuljettaa ihminen, eikä toinen koira. Jos koira joutuu odottaa, niin silloin joutuu odottaa myös ihminen. Eli ensin jonossa oleva menee ensin.
Kolmen lapsen mamma kirjoitti:
Oikeastiko olette sitä mieltä, että rattaissa kulkeva koira (ajatuskin on ihan naurettava) ja lapsi ovat ns. samalla viivalla? Onhan ihminen nyt kuitenkin arvokkaampi kuin eläin. Ei kai kukaan voi sitä kiistää, vaikka olisi kuinka eläinrakas. Kyllä lapsen on päästävä bussiin, koira joutaa odottamaan.
Kukahan tässä on naurettava, jos kuvittelee, että kumpikaan näistä on itsekseen liikkeellä. Eiköhän siellä ole ihminen työntämässä ja he ovat ihan tasa-arvoisia keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allergia ei ole valinta, lemmikki on. Minusta lemmikki kannattaa ottaa vain silloin, kun tietää voivansa huolehtia siitä niin että muille ei aiheudu haittaa. Jos ei ole varaa autoon tai taksiin, ei ole varaa lemmikkiin.
Ja hajusteallergikon kanssa olen samaa mieltä, hajusteiden käyttöä tulisi ensisijaisesti välttää tai toissijaisesti ainakin hillitä.
Kyllä allergiakin on valinta. Vanhemmat kasvattaneet lasta pumpulissa, jolloin normaalia vastustuskykyä ei ole päässyt muodostumaan.
Peitä ihosi ja hengitä hengityssuojan läpi bussissa jos allergiasi on niin paha, että et bussimatkaa muuten kestä.
Että vielä kehtaatkin ... valinnainen allergia!!!! Kokeilepa seurata päiväkin vaikeasti allergisen elämää. Se on yhtä tilanteiden ja paikkojen väistelyä jo muutenkin: ja ei muuten ole yhtään itsevalittua ja vapaasta tahdosta haluttua toimintaa.
Pysäkille ensiksi saapunut ensiksi sisään.
Julkiset liikennevälineet ovat kaikille. Myös lemmikeille omistajineen.
Jos ihmisellä on rajoituksia ei hän voi rajoittaa niillä muiden elämää. Allergikko hankkii sopivan lääkityksen tai yksityisautokyydin.
Julkisilla kulkee lemmikinomistajia levittämässä eläinpölyä ilman lemmikin läsnäoloakin.
Onneksi olen allerginen itse bussille, joten liikun vain autolla tai junalla. Ei tarvitse jäädä pysäkille tappelemaan verissäpäin siitä, kuka saa mennä ja kuka ei ja missä järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Ne koiran rattaat on todennäköisesti matkarattaat, eli kevyet ja helposti kasaan menevät. Taitaisin kasaan ja nappasin koiran kainaloon. Molemmat mahtuu kyytiin, ongelma ratkaistu. Isoa koiraa nyt ei kukaan lähde rattaissa kuljettelemaan joukkoliikenteessä...
Meidän koiran rattaat eivät mene kasaan kädenkäänteessä, mutta toisaalta - ne rattaat on hankittu juuri siksi, että voidaan kävellä pitkiä matkoja, joten emme ole bussikansan rasitteena. Tosin taskussa on aina matkakortti hätätapauksia varten, onneksi sitä ei ole vielä tarvittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne koiran rattaat on todennäköisesti matkarattaat, eli kevyet ja helposti kasaan menevät. Taitaisin kasaan ja nappasin koiran kainaloon. Molemmat mahtuu kyytiin, ongelma ratkaistu. Isoa koiraa nyt ei kukaan lähde rattaissa kuljettelemaan joukkoliikenteessä...
Meidän koiran rattaat eivät mene kasaan kädenkäänteessä, mutta toisaalta - ne rattaat on hankittu juuri siksi, että voidaan kävellä pitkiä matkoja, joten emme ole bussikansan rasitteena. Tosin taskussa on aina matkakortti hätätapauksia varten, onneksi sitä ei ole vielä tarvittu.
Lisään vielä, että koira lähtee erittäin mielellään ulkoilulle rattaiden kanssa. Se tietää pääsevänsä pidemmälle kuin mitä itse jaksaa kävellä ja toki käveleekin ison osan lenkistä itse. Sitten välillä huilaa rattaissa, jotta jaksaa perille asti. En raaskisi jättää koiraa yksin kotiin niin pitkäksi aikaa työpäivän jälkeen, joten ilman rattaita pitkä ulkoilu jäisi tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allergia ei ole valinta, lemmikki on. Minusta lemmikki kannattaa ottaa vain silloin, kun tietää voivansa huolehtia siitä niin että muille ei aiheudu haittaa. Jos ei ole varaa autoon tai taksiin, ei ole varaa lemmikkiin.
Ja hajusteallergikon kanssa olen samaa mieltä, hajusteiden käyttöä tulisi ensisijaisesti välttää tai toissijaisesti ainakin hillitä.
Kyllä allergiakin on valinta. Vanhemmat kasvattaneet lasta pumpulissa, jolloin normaalia vastustuskykyä ei ole päässyt muodostumaan.
Peitä ihosi ja hengitä hengityssuojan läpi bussissa jos allergiasi on niin paha, että et bussimatkaa muuten kestä.
Vaikea on enää matkustaa sinne vuoteen -77. Siihen aikaan alettiin maistella ruokia muutaman kuukauden ikäisenä, eli suurinpiirtein 39 vuotta sitten aloin saada ensimmäisiä pahoja allergiaoireita. Onneksi silloin sentään alettin jo ymmärtää jotain allergioista, 50-luvulla syntynyt äitini sai vain kärsiä. 20-luvulla köyhään torppaan syntynyt isotätini kuoli "kuristustautiin", minun allergiaoireita nähtyään isoäitini tajusi sen luultavasti olleen raju allegiaoire.
Kyllä minä sen bussimatkan kestän, toivon vaan että kyydissä ei ole jotain vielä allergisempaa tai pientä lasta, joka saa oireita. Mikään vihamielisyys ei poista sitä, että lemmikit hankitaan yleensä omaksi iloksi ja viihdykkeeksi, eikä ole reilua pistää muita kärsimään omista valinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allergia ei ole valinta, lemmikki on. Minusta lemmikki kannattaa ottaa vain silloin, kun tietää voivansa huolehtia siitä niin että muille ei aiheudu haittaa. Jos ei ole varaa autoon tai taksiin, ei ole varaa lemmikkiin.
Ja hajusteallergikon kanssa olen samaa mieltä, hajusteiden käyttöä tulisi ensisijaisesti välttää tai toissijaisesti ainakin hillitä.
Kyllä allergiakin on valinta. Vanhemmat kasvattaneet lasta pumpulissa, jolloin normaalia vastustuskykyä ei ole päässyt muodostumaan.
Peitä ihosi ja hengitä hengityssuojan läpi bussissa jos allergiasi on niin paha, että et bussimatkaa muuten kestä.
Vaikea on enää matkustaa sinne vuoteen -77. Siihen aikaan alettiin maistella ruokia muutaman kuukauden ikäisenä, eli suurinpiirtein 39 vuotta sitten aloin saada ensimmäisiä pahoja allergiaoireita. Onneksi silloin sentään alettin jo ymmärtää jotain allergioista, 50-luvulla syntynyt äitini sai vain kärsiä. 20-luvulla köyhään torppaan syntynyt isotätini kuoli "kuristustautiin", minun allergiaoireita nähtyään isoäitini tajusi sen luultavasti olleen raju allegiaoire.
Kyllä minä sen bussimatkan kestän, toivon vaan että kyydissä ei ole jotain vielä allergisempaa tai pientä lasta, joka saa oireita. Mikään vihamielisyys ei poista sitä, että lemmikit hankitaan yleensä omaksi iloksi ja viihdykkeeksi, eikä ole reilua pistää muita kärsimään omista valinnoista.
Ymmärrän hyvin, että teillä ollaan tosi allergisia. Kärsin allergioista itsekin.
Sen sijaan en ymmärrä sitä, että joku muu kuin palveluntuottaja voisi alkaa rajata asiakaskuntaa. Kun kauppa/ liikenneväline/ ravintola hyväksyy jonkun ryhmän asiakkaakseen, ei toinen asiakas voi sanella sen päätöksen yli ja alkaa velvoittaa tai syyllistää kanssakulkijoita.
Rivien välistä luen, että eläimet ensin. Omalla kohdallani laittaisin pikkulapsen edelle. Esim.lapsen nälässä 15 minuuttia on pitkä aika. Mutta sanoisin, että asia olisi tapauskohtainen. Koira menossa lääkäriin ajanvarauksella ja lapsi menossa puistoon. Koira menisi ensin. Eläinten kuljettamista julkisissa pitäisi rajoittaa. Kukaan ei esim. Junassa katso että on eläimelle sallitussa paikassa ja usein eläimen annetaan olla pitkässä hihnassa toisten tiellä. Vieras ihminen ei halua astua koiran yli tai työntää sitä sivuun, että pääsee ohi.
ylva kirjoitti:
Pysäkille ensiksi saapunut ensiksi sisään.
Julkiset liikennevälineet ovat kaikille. Myös lemmikeille omistajineen.Jos ihmisellä on rajoituksia ei hän voi rajoittaa niillä muiden elämää. Allergikko hankkii sopivan lääkityksen tai yksityisautokyydin.
Julkisilla kulkee lemmikinomistajia levittämässä eläinpölyä ilman lemmikin läsnäoloakin.
samalla logiikalla bussissa pitäisi vissiin sallia myös juopottelu ja tupakointi, lehmien kasvatus ja akvaariot? Ettei siis vaan muiden ihmisten elämä rajoittuisi.
Mutta eläimen rajoittaminen onkin ihan eri asia: eiköhän ihmisten tarpeet kuitenkin mene edelle. Kaupoissa, kouluissa yms. paikoissa tämä eläimettömyys on jo itsestään selvyys eikä sitä kukaan edes kyseenalaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allergia ei ole valinta, lemmikki on. Minusta lemmikki kannattaa ottaa vain silloin, kun tietää voivansa huolehtia siitä niin että muille ei aiheudu haittaa. Jos ei ole varaa autoon tai taksiin, ei ole varaa lemmikkiin.
Ja hajusteallergikon kanssa olen samaa mieltä, hajusteiden käyttöä tulisi ensisijaisesti välttää tai toissijaisesti ainakin hillitä.
Kyllä allergiakin on valinta. Vanhemmat kasvattaneet lasta pumpulissa, jolloin normaalia vastustuskykyä ei ole päässyt muodostumaan.
Peitä ihosi ja hengitä hengityssuojan läpi bussissa jos allergiasi on niin paha, että et bussimatkaa muuten kestä.
Vaikea on enää matkustaa sinne vuoteen -77. Siihen aikaan alettiin maistella ruokia muutaman kuukauden ikäisenä, eli suurinpiirtein 39 vuotta sitten aloin saada ensimmäisiä pahoja allergiaoireita. Onneksi silloin sentään alettin jo ymmärtää jotain allergioista, 50-luvulla syntynyt äitini sai vain kärsiä. 20-luvulla köyhään torppaan syntynyt isotätini kuoli "kuristustautiin", minun allergiaoireita nähtyään isoäitini tajusi sen luultavasti olleen raju allegiaoire.
Kyllä minä sen bussimatkan kestän, toivon vaan että kyydissä ei ole jotain vielä allergisempaa tai pientä lasta, joka saa oireita. Mikään vihamielisyys ei poista sitä, että lemmikit hankitaan yleensä omaksi iloksi ja viihdykkeeksi, eikä ole reilua pistää muita kärsimään omista valinnoista.
Ymmärrän hyvin, että teillä ollaan tosi allergisia. Kärsin allergioista itsekin.
Sen sijaan en ymmärrä sitä, että joku muu kuin palveluntuottaja voisi alkaa rajata asiakaskuntaa. Kun kauppa/ liikenneväline/ ravintola hyväksyy jonkun ryhmän asiakkaakseen, ei toinen asiakas voi sanella sen päätöksen yli ja alkaa velvoittaa tai syyllistää kanssakulkijoita.
Aika harvassa paikassa se eläin on asiakas.
Ymmärrän myös että koirani pitää poistua bussista, jos kyytiin tulee yksikin itsensä allergiseksi ilmoittava.
Ja minä ymmärrän, että minun ja huutavan lapseni on poistuttava bussista, jos joku matkustajista ilmoittaa kärsivänsä migreenistä. Toivoisin, että muutkin äidit ottaisivat samalla tavalla kanssamatkustajat huomioon.
Onneksi tuo 5-vuotias osaa jo nykyään käyttäytyä hienosti julkisissa kulkuvälineissä. Kova kouliminen siinä on kuitenkin ollut; monet kerrat ollaan hypätty bussista pois, kun kiljumiselle ei meinannut tulla loppua ja uhkailin poisjäännillä. Olihan se sitten toteutettavakin.
Vierailija kirjoitti:
ylva kirjoitti:
Pysäkille ensiksi saapunut ensiksi sisään.
Julkiset liikennevälineet ovat kaikille. Myös lemmikeille omistajineen.Jos ihmisellä on rajoituksia ei hän voi rajoittaa niillä muiden elämää. Allergikko hankkii sopivan lääkityksen tai yksityisautokyydin.
Julkisilla kulkee lemmikinomistajia levittämässä eläinpölyä ilman lemmikin läsnäoloakin.
samalla logiikalla bussissa pitäisi vissiin sallia myös juopottelu ja tupakointi, lehmien kasvatus ja akvaariot? Ettei siis vaan muiden ihmisten elämä rajoittuisi.
Mutta eläimen rajoittaminen onkin ihan eri asia: eiköhän ihmisten tarpeet kuitenkin mene edelle. Kaupoissa, kouluissa yms. paikoissa tämä eläimettömyys on jo itsestään selvyys eikä sitä kukaan edes kyseenalaista.
Muuttuuko lemmikinomistaja eläimeksi itsekin, koska hänen tarpeensa ei ole samanarvoinen toisen ihmisen tarpeen kanssa? En kuljettele eläimiä liikennevälineissä, mutta ihmetyttää että koiran omistajaa kohdellaan koirana.
ai että koiran omistajan pitäisi ostaa auto tai mennä taksilla koska bussissa saattaa olla allergisia? allergiset hankkikoon sen auton tai taksikyydin jos niin paljon persettä kutittaa....
ylva kirjoitti:
Pysäkille ensiksi saapunut ensiksi sisään.
Julkiset liikennevälineet ovat kaikille. Myös lemmikeille omistajineen.Jos ihmisellä on rajoituksia ei hän voi rajoittaa niillä muiden elämää. Allergikko hankkii sopivan lääkityksen tai yksityisautokyydin.
Julkisilla kulkee lemmikinomistajia levittämässä eläinpölyä ilman lemmikin läsnäoloakin.
Vaatteissa oleva, melko hyvin paikallaan oleva pöly on pieni ongelma siihen nähden mitä liikkuva koira tekee. paljon isompi ongelma on se itse koira ja vaikkapa se, kun nuolaisee vieressä olevaa allergista lasta. Oletko valmis siihen tilanteeseen moppesi kanssa, että bussimatkasi keskeytyy kanssamatkustajan saamaan allergiseen shokkitilaan ja ambulanssin odotteluun?
Jos koiran bussiin tuloa ei ole erikseen kielletty, huolehditko itse eläimesi toimintoja niin idioottivarmasti, ettei tuollaista pääse käymään?
Me asutaan paikassa jossa menee puolen tunnin välein bussi. En todellakaan jäisi kyydistä jos joku olisi jotain koiraansa kuskaamassa vaunuilla. Onneksi meillä alkaa vaunutteluajat olla jo ohitse ettei nyt tällaistakin tarvis ottaa huomioon oman liikkumisen kannalta.