Työttömien vihaajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömintä tässä työttömien syyllistämiseessä on se, että sen syyllistämisen epäloogisuus on osoitettu vääräksi noin kymmenen miljoonaa kertaa. Silti sama keskustelu käydään jopa politiikassa, ihan siellä korkeimmalla tasolla. Osa sanoo ettei työtä ole, toiset vastaavat että "mehän laitetaan työttämät töihin jos ei muuten, niin vaikka väkisin". Kun tuohon toteaa että töitä ei ole, niin vastaus on "kyllähän niitä on kun vain jaksaa tehdä". Tuohon kun toteaa sadannen kerrn, ettei työtä ole kaikille, vastaukseksi saa aina sitä samaa syyllistämistä. Vaikka mitkä luvut lyö pöytään, on vastaus aina sama ja kehä jatkuu vuosiKYMMENESTÄ toiseen. Kyllä kai poliitikot nämä ymmärtävät, mutta tietävät tavallisen kansan olevan sen verran tyhmää, että voivat repiä tästä aiheesta kaiken irti ja perustella kyseenalaisia toimiaan.

Kyse on vain siitä, että työttömien työpanoksen arvo ei ylitä heidän vaatimaansa palkkaa (sivu- ja muine kuluineen). Esimerkiksi kolmen tonnin kuukausipalkka vastaa kaikkine kuluineen arviolta kuuden tonnin kustannusta yritykselle. Kun tukia leikataan ja minimipalkkoja lasketaan, niin työn kysyntä ja tarjonta alkavat kummasti kohtaamaan.

Jokainen palstan työtön voisi miettiä, että voiko oman työpanoksen tosiaan muuttaa vähintään kuudeksituhanneksi euroksi joka kuukausi?

Voi. On voinut parinkymmenen vuoden ajan, ja voisi edelleen, ellei viittäkymppiä lähestyvä olisi työnantajien mielestä ihan liian vanha työntekijäksi.

Vtun työttömät.

Vierailija kirjoitti:

Mietin, kun akateeminenkin työttömyys alkaa olla korkeahko, eikö sieltäkään nouse innovaatioita yrittäjyyteen? Olen pettynyt akateemisen koulutuksen tasoon, jos/kun näin ei ole.

Saisi kyllä sen yrityksen perustamisen ja muutenkin olemassaolon/perusturvan, kunnes se mahdollisesti alkaa tuottaa jotain, tehdä todella paljon kevyemmäksi. Ehkä jostain voisi joku uusi mininokia putkahtaakin. Meillähän on ihan valtava määrä henkistä pääomaa turhanpanttina nyt.

Kun omalla substanssiosaamisen alueella on pilvin pimein suuria ja keskisuuria konsulttitoimistoja, joilla on myös varsin mittavat vastuuvakuutukset, niin miten luulet yksittäisen aloittelijan tässä pelissä pärjäävän... ?????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, kun akateeminenkin työttömyys alkaa olla korkeahko, eikö sieltäkään nouse innovaatioita yrittäjyyteen? Olen pettynyt akateemisen koulutuksen tasoon, jos/kun näin ei ole.

Saisi kyllä sen yrityksen perustamisen ja muutenkin olemassaolon/perusturvan, kunnes se mahdollisesti alkaa tuottaa jotain, tehdä todella paljon kevyemmäksi. Ehkä jostain voisi joku uusi mininokia putkahtaakin. Meillähän on ihan valtava määrä henkistä pääomaa turhanpanttina nyt.

Kun omalla substanssiosaamisen alueella on pilvin pimein suuria ja keskisuuria konsulttitoimistoja, joilla on myös varsin mittavat vastuuvakuutukset, niin miten luulet yksittäisen aloittelijan tässä pelissä pärjäävän... ?????

Riippuu luonnollisesti alasta. Omalla alallani nimenomaan pienille ja edullisille on kysyntää, koska palvellaan suoraan loppuasiakasta eli kotitalouksia. Isot taas sitten b-to-b puolella enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin, kun akateeminenkin työttömyys alkaa olla korkeahko, eikö sieltäkään nouse innovaatioita yrittäjyyteen? Olen pettynyt akateemisen koulutuksen tasoon, jos/kun näin ei ole.

Saisi kyllä sen yrityksen perustamisen ja muutenkin olemassaolon/perusturvan, kunnes se mahdollisesti alkaa tuottaa jotain, tehdä todella paljon kevyemmäksi. Ehkä jostain voisi joku uusi mininokia putkahtaakin. Meillähän on ihan valtava määrä henkistä pääomaa turhanpanttina nyt.

Kun omalla substanssiosaamisen alueella on pilvin pimein suuria ja keskisuuria konsulttitoimistoja, joilla on myös varsin mittavat vastuuvakuutukset, niin miten luulet yksittäisen aloittelijan tässä pelissä pärjäävän... ?????

Riippuu luonnollisesti alasta. Omalla alallani nimenomaan pienille ja edullisille on kysyntää, koska palvellaan suoraan loppuasiakasta eli kotitalouksia. Isot taas sitten b-to-b puolella enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömintä tässä työttömien syyllistämiseessä on se, että sen syyllistämisen epäloogisuus on osoitettu vääräksi noin kymmenen miljoonaa kertaa. Silti sama keskustelu käydään jopa politiikassa, ihan siellä korkeimmalla tasolla. Osa sanoo ettei työtä ole, toiset vastaavat että "mehän laitetaan työttämät töihin jos ei muuten, niin vaikka väkisin". Kun tuohon toteaa että töitä ei ole, niin vastaus on "kyllähän niitä on kun vain jaksaa tehdä". Tuohon kun toteaa sadannen kerrn, ettei työtä ole kaikille, vastaukseksi saa aina sitä samaa syyllistämistä. Vaikka mitkä luvut lyö pöytään, on vastaus aina sama ja kehä jatkuu vuosiKYMMENESTÄ toiseen. Kyllä kai poliitikot nämä ymmärtävät, mutta tietävät tavallisen kansan olevan sen verran tyhmää, että voivat repiä tästä aiheesta kaiken irti ja perustella kyseenalaisia toimiaan.

Kyse on vain siitä, että työttömien työpanoksen arvo ei ylitä heidän vaatimaansa palkkaa (sivu- ja muine kuluineen). Esimerkiksi kolmen tonnin kuukausipalkka vastaa kaikkine kuluineen arviolta kuuden tonnin kustannusta yritykselle. Kun tukia leikataan ja minimipalkkoja lasketaan, niin työn kysyntä ja tarjonta alkavat kummasti kohtaamaan.

Jokainen palstan työtön voisi miettiä, että voiko oman työpanoksen tosiaan muuttaa vähintään kuudeksituhanneksi euroksi joka kuukausi?

Juuri näin. Omaa arvoaan kannattaa tosiaan tarkastella. Itse olen myyntityössä ja työnantajan puolelta on selkeä luku, myydä pitää yli 150t eurolla vuodessa, muuten ei ole palkan arvoinen suoritus. Ei ole ihan pieni vaatimus, kun yksittäisen kaupan arvo on 100e-1000e suuruusluokassa, eikä kyseessä ole mikään kuluttajatuote. Tietenkään kaikelle työlle ei ole yhtä selkeää mittaria kuin myynnille, mutta sitä omaa kykyään tuottaa rahaa pitää jokaisen arvioida kriittisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole työttömiä vastaan mitään mutta en halua maksaa näin paljon veroja, haluaisin siis työttömyyskorvausta pienemmäksi. Opiskelu (itsensä ja ammattitaidon kehittäminen ) ja pätkätöiden tekeminen pitää saada kannattavaksi.

TAJUA, ettei sillä nykyiselläkään työttömyysturvalla meinaa pärjätä. Ellei syö vain näkkäriä, papuja ja hernekeittoa. Ja niin kasvaa riski saada puutostiloja ja hankalampi pitää itsensä työkykyisenä, jos yhteiskunnalle joskus kykenisi olemaan hyödyllinen. Sinä et halua maksaa veroja? Voi voi,  olet kuin suuryritykset, apple ja mäkkäri, joiden veronkierrolla saisi kaikille puhtaan veden.

Hauska miten media syöttää viestiä miten työttömät ovat laiskoja ja niitä pitää syrjiä. Sitten kansan syvät rivit uskoo tän koska onhan se nyt epäreilua et itse joutuu maksamaan sentin kuussa hyväntekeväisyyttä vähempiosaiselle. Mitenkäs se sanonta menikään: "kun on lusikalla annettu..."

Ps. Olen sekä töissä että yrittäjä ja silti sitä mieltä että työttömille kuuluu tuet ja työntekijöille sairauslomakorvaukset jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömintä tässä työttömien syyllistämiseessä on se, että sen syyllistämisen epäloogisuus on osoitettu vääräksi noin kymmenen miljoonaa kertaa. Silti sama keskustelu käydään jopa politiikassa, ihan siellä korkeimmalla tasolla. Osa sanoo ettei työtä ole, toiset vastaavat että "mehän laitetaan työttämät töihin jos ei muuten, niin vaikka väkisin". Kun tuohon toteaa että töitä ei ole, niin vastaus on "kyllähän niitä on kun vain jaksaa tehdä". Tuohon kun toteaa sadannen kerrn, ettei työtä ole kaikille, vastaukseksi saa aina sitä samaa syyllistämistä. Vaikka mitkä luvut lyö pöytään, on vastaus aina sama ja kehä jatkuu vuosiKYMMENESTÄ toiseen. Kyllä kai poliitikot nämä ymmärtävät, mutta tietävät tavallisen kansan olevan sen verran tyhmää, että voivat repiä tästä aiheesta kaiken irti ja perustella kyseenalaisia toimiaan.

Kyse on vain siitä, että työttömien työpanoksen arvo ei ylitä heidän vaatimaansa palkkaa (sivu- ja muine kuluineen). Esimerkiksi kolmen tonnin kuukausipalkka vastaa kaikkine kuluineen arviolta kuuden tonnin kustannusta yritykselle. Kun tukia leikataan ja minimipalkkoja lasketaan, niin työn kysyntä ja tarjonta alkavat kummasti kohtaamaan.

Jokainen palstan työtön voisi miettiä, että voiko oman työpanoksen tosiaan muuttaa vähintään kuudeksituhanneksi euroksi joka kuukausi?

Juuri näin. Omaa arvoaan kannattaa tosiaan tarkastella. Itse olen myyntityössä ja työnantajan puolelta on selkeä luku, myydä pitää yli 150t eurolla vuodessa, muuten ei ole palkan arvoinen suoritus. Ei ole ihan pieni vaatimus, kun yksittäisen kaupan arvo on 100e-1000e suuruusluokassa, eikä kyseessä ole mikään kuluttajatuote. Tietenkään kaikelle työlle ei ole yhtä selkeää mittaria kuin myynnille, mutta sitä omaa kykyään tuottaa rahaa pitää jokaisen arvioida kriittisesti.

Vittuakos suostut tuollaisiin orjasopimuksiin.

https://m.facebook.com/longplay.fi/#!/longplay.fi/about/?mt_nav=1

Tuolla on mielenkiintoinen klippi tulevasta julkaisusta. Siinä käsitellään suomalaista "työllistämistä" ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Voiko joku työttömiä roskaksi ja paskaksi haukkuva kertoa mitä hyötyä yhteiskunnalle vihastanne on. Minä olen nyt työkyvytön, kun mielenterveyteni on mennyt pilalle ihmisten ilkeyden takia. Koen olevani ihmisenä täysin arvoton ja haluan tappaa itseni. Tulee aika kalliiksi teidän vihapuheet.

Jos pitäisitte paskaluukkunne kiinni, niin ihmiset voisivat ehkä pysyä joten kuten työkuntoisina, ja ehkä joskus jopa voisivat tehdä töitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku työttömiä roskaksi ja paskaksi haukkuva kertoa mitä hyötyä yhteiskunnalle vihastanne on. Minä olen nyt työkyvytön, kun mielenterveyteni on mennyt pilalle ihmisten ilkeyden takia. Koen olevani ihmisenä täysin arvoton ja haluan tappaa itseni. Tulee aika kalliiksi teidän vihapuheet.

Jos pitäisitte paskaluukkunne kiinni, niin ihmiset voisivat ehkä pysyä joten kuten työkuntoisina, ja ehkä joskus jopa voisivat tehdä töitäkin.

Me sentään oikeasti teemme kaikkemme saadaksemme teidät töihin, meidän on pakko piiskata teitä koska ajattelemme koko yhteiskunnan parasta. Tämä yhteiskunta ei pysy kauaa kasassa, jos sadattuhannet pysyvät työttöminä vielä pidempään. Vain täystyöllisyys voi taata meille kaikille ja jälkeläisillemme paremman Suomen, joten siihen on pyrittävä. Vertaapa vaikka muita maita, joissa työttömyysprosentti on alhaisempi, mieti kyseisiä maita ja heidän talouttaan hetken. Sitten ymmärtänet miksi Suomi on kusessa.

Sellaista kuin työkyvyttömyys ei oikeasti ole olemassa, kyseessä on vain oman luonteesi heikkous. Ihminen pystyy kyllä jotain työtä tekemään vaikka olisi miten mielisairas tai fyysisesti sairas.  Kaikki on vain itsestä kiinni. Aika moni suomalainen tekee tälläkin hetkellä töitä siitä huolimatta, että heitä ottaa päähän tai heillä on kipuja, vammoja tms. Olen kokenut itsekin esim. burnoutin parikin kertaa, sain masennusdiagnoosit ja lääkkeet ja minulle on sattunut ties mitä, mutta  en silti lopettanut työntekoa, vaikka minua jopa välillä itketti töissä ja olin itsemurhan partaalla. Nyt minnun terveyteni on paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin, ja jaksan ihan oikeasti tehdä töitä. Jouduin kyllä luopumaan monesta minulle rakkaasta unelmasta asiasta ja ihmisestä, mutta minä olen sentään saattanut työlläni yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Työnteko on kansalaisvelvollisuus täällä.

Tuo on vähän tuollaista propagandaa koko juttu, että kaikki työssäkävijät muka vihaisivat työttömiä. Eiköhän monet vihaajat ole sellaisia hyväonnisia ja hyväosaisia oikeistolaisia.

Olen itse duunari-alalla, eikä meillä ainakaan ole kukaan puhunut pahaa työttömistä. Moni meistä on itsekin ollut jossakin vaiheessa työtön, monen tuttu/sukulainen on työtön, ja moni meistä jää työttömäksi jos saa fudut nykyisestä hommastaan. Meillä ainakin työttömiä ymmärretään. Tukia hyväksikäyttävät lusmut alkoholistit on eri juttu, mutta heitähän työttömistä on vain pieni osa. Valtaosa työttömistä on ihan samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin. Eikä työttömän elämä herkkua ole, etenkään nykypäivänä.

Mustamaalauskampanjaa koko juttu, että saataisiin luotua joku tällainen vastakkain asettelu, ja työttömistä saataisiin maalattua kuva inhottuna yhteiskunnan pohjasakkana. Älkää uskoko kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vähän tuollaista propagandaa koko juttu, että kaikki työssäkävijät muka vihaisivat työttömiä. Eiköhän monet vihaajat ole sellaisia hyväonnisia ja hyväosaisia oikeistolaisia.

Olen itse duunari-alalla, eikä meillä ainakaan ole kukaan puhunut pahaa työttömistä. Moni meistä on itsekin ollut jossakin vaiheessa työtön, monen tuttu/sukulainen on työtön, ja moni meistä jää työttömäksi jos saa fudut nykyisestä hommastaan. Meillä ainakin työttömiä ymmärretään. Tukia hyväksikäyttävät lusmut alkoholistit on eri juttu, mutta heitähän työttömistä on vain pieni osa. Valtaosa työttömistä on ihan samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin. Eikä työttömän elämä herkkua ole, etenkään nykypäivänä.

Mustamaalauskampanjaa koko juttu, että saataisiin luotua joku tällainen vastakkain asettelu, ja työttömistä saataisiin maalattua kuva inhottuna yhteiskunnan pohjasakkana. Älkää uskoko kaikkea.

Ihan syystä työttömiä mustamaalataan. Työttömyysturva ja kaikenmaailman tuet ovat aivan liian suuria ja myöntämisperusteet liian heppoisia. Tämä on saanut työttömät ajattelemaan, että miksi mennä töihin kun töitä tekemällä saa vain parisataa enemmän kuin kotona makaamalla. Mutta kun ei yhteiskunta tuolla tavalla toimi!!! Talous romahtaa, kaikki romahtaa paitsi hinnat ja verot, jotka räjähtävät pilviin jos tuillaloisiminen jatkuu enää yhtään kauempaa. Tämän on oikeasti loputtava, ja siksi meidän työssäkäyvien on nostettava asiasta meteli. Meidän on itse otettava ohjat käsiimme.

Minä muuten en ole todellakaan mikään hyväonninen enkä hyväosainen, sillä tulen köyhästä perheestä ja minulle on sattunut elämässä kaikenlaista pahaa. Mutta sen olen oppinut, että töitä pitää tehdä ei pelkästään oman elantonsa saamiseksi vaan yhteisen hyvän eteen. Meistä jokainen on osa yhteiskuntaa, ja jokaisen velvollisuus on kantaa oma kortensa kekoon omalla työnteolla. Tuet ovat yksinkertaisesti liian suuria, olen päässyt ihan läheltä seuraamaan tätä. Minulla on ihan lähipiirissäni pitkään tukien varassa olleita ihmisiä, ja voin kyllä kertoa että heillä ei tunnu olevan mitään huolen häivää kun esim. heidän asumisensa kustannetaan meidän muiden verorahoista ja päälle annetaan vielä vajaa 500 euroa, joka meneekin sitten äkkiä kurkusta alas. Kun yhteiskunta antaa erinäisten tukien muodossa n. reilun tonnin (tai kaksi!) kuussa niin kyllähän vaan sillä rahalla pystyy paatunut pummi elämään aika leveästi. Ne tuet ovat meidän työtä tekevien maksamia verorahoja, joten meillä on ihan täysi oikeus olla vihainen asiasta! Ei ole meitä kohtaan oikein, että toiset pystyvät lusmuamaan MEIDÄN rahoillamme!

Niin, ja jos sinä tai työkaverisi jäisitte työttömäksi nykyisestä hommastanne, miksette voisi samantien hankkia uutta työtä? Luulisi ihan tavallisen työssäkäyvän ihmisen saavan edes jotain työtä nopeasti työttämäksi jäämisen jälkeen, sillä oletuksella tietysti että taidot ovat kunnossa eikä ole liian nirso uuden työpaikan suhteen. Esim. hanttihommiin pääsee ihan kuka tahansa ja aina voi myös kouluttautua uudelleen. Kerran jäin työttömäksi oman alani asiantuntijahommista ja kun en heti saanut uutta vastaavaa työtä, menin takaisin puhelinmyyjäksi ja siivoamaan kunnes löysin taas alani työn. Olen nyt myös perustanut oman yrityksen, jonka kautta voin alkaa tehdä alani töitä jos jään taas työttömäksi. Suosittelen samaa ihan jokaiselle, jotain pitää kuitenkin tehdä elantonsa eteen eikä nostaa mitään tukia. Mieluummin vaikka nostaa pikavippejä laskujen maksuun ja ruokaan kuin menee kelan luukulle. (Tätäkin olen tehnyt ja sitä kautta velkaantunut aikanaan...)

Työttömyyden psykologiset vaikutukset ovat sellaisia että harva niistä pää kasassa selviää. Häpeän lisäksi olet tuomittu olemaan pienessä kämpässä 24 h vuorokaudessa yksi vuodesta toiseen. Se on kuin olisi vankilassa. Ja vaikka kehtaisi ulos mitään ei ole rahaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Työttömyyden psykologiset vaikutukset ovat sellaisia että harva niistä pää kasassa selviää. Häpeän lisäksi olet tuomittu olemaan pienessä kämpässä 24 h vuorokaudessa yksi vuodesta toiseen. Se on kuin olisi vankilassa. Ja vaikka kehtaisi ulos mitään ei ole rahaa tehdä.

Mutta mikä pakko on olla työttömänä yhtään sen kauempaa?  Voit aloittaa uuden työn haun heti kun saat tiedon irtisanomisestasi (tai jos lennät suoraan pihalle).

Ethän sinä työttömänä muuten voi olla siellä kämpässä 24 tuntia vuorokaudessa, pitäähän sinun matkustaa työhaastatteluun tai sitten mennä ulos firmoihin kysymään töitä paikan päälle. Ja on kuule olemassa ihan ilmaistakin tekemistä, ei esim kävelylenkki maksa senttiäkään :)

Mullekin aina jaksetaan moralisoida että "mee töihin!" Ja tässä yhteiskunnassa ajatellaan että KAIKILLA pitäisi olla vakituinen työ, pitäisi asua satojen tuhansien arvoisessa öky asunnossa, pihalla pitäisi seistä kiiltävä auto, pitäisi omistaa hervoton smart tv ja tietenkin se melkein tonnin arvoinen minäpuhelin. Myös kaveriltakin saanut joskus kuulla vittuiluu "kuinka mun rahatilanne on parempi kuin sun" Yks hauska siinä jätkässä on se kun vieläkin sille mutsi maksaa kaiken sen huvin ja hänen puhelin ei edes oo sen itse ostama, mä sentään ostin mun oman founini omist (kelan masseist) Vieläkin se jätkä asuu kotona eikä ollenkaan joudu miettimään omia rahan menojaan ja silti leijuu siellä mulle että "miten mulla on enemmän (ja kuinka sä oot köyhä)". Vaikka käsittääkseni senkin veroprosentti on aika pieni viel...

Pointtini tähän on siis se että ihan turha alkaa muiden rahanlähteitä moralisoimaan jos ite on sellainen että on sellainen hiton leija joka henkisesti on muuten viellä lapsen tasolla ja jotka itse ovat viellä maman katon alla tai muutenkin. Se on yksi goddamn hyödytön se muutama tonni siellä tilillä jos et käytä sitä hiton mihinkään ja on vaan siellä että voi olla kovan näkönen :) Se tosiaan on niin että sä voit elää jopa pelkästään kelan rahoilla, mutta se ei tarkoita sitä että sä oisit jotenkin tyhmä ja saamaton... Mielummin oon itse just se joka elää kelan rahoilla ja käy "joskus" duunissa, kuin se muille vittuileva "ferrarikuski"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samat ihmiset on myös hyvin ärhäkästi neuvomassa työttömiä perustamaan yrityksen. Vaikka itse eivät viitsi. Varmaan tietäen itsekin, miten kallis kasa paskaa itsekin omalle työnantajalleen on.

Yrittäjäksi ryhtyminen olisi loogisinta nimenomaan sellaisille, joilla on jo kokemusta yritysmaailmasta, niin ettei kaikkea tarvitse opetella kantapään kautta. Mutta kun siihen yrittämiseen liittyy riski, ja jos on tottunut siihen, että palkka vaan juoksee tilille, niin miksi mennä epävarmuuden tielle.

Ja yrittäjäksi ryhtyminen ei tietääkseni ole ilmaista. Pitäisi saada ensin rahaa - eli olla työtä.

Yrittäjäksi voi ryhtyä myös ilman pääomaa. Se ei ehkä ole tavallista, mutta on silti mahdollista.

Itse olen aloitanut yritystoimintani nollabudjetilla.

Tämän onnistumiseen on vaikuttanut eniten kolme asiaa.

1. Myyn osaamista, en tuotetta. En siis ole joutunut tekemään hankintoja erikseen yritystoiminnan aloittamista varten.

2. TE-toimisto on määritellyt minut sivutoimiseksi yrittäjäksi jolloin saan normaalisti työttömyyspäivärahaa silloin kun ei ole töitä (aloitin yritystoiminnan vuoden työttömyyden jälkeen).

3. Minulla on ollut todella hyvä tuuri. Olen saanut asiakkaita ilman markkinoimista. Ensin voitin suunnittelukilpailun, minkä ansiosta sain heti alkuun hyvän projektin. Sen jälkeen vanhan työnantajani halusi solmia kanssani toistaiseksi voimassa olevan alihankintasopimuksen.

Tämä kolmas kohta on se kaikista tärkein, sillä se tuo töitä ja rahaa. Mutta hyvää tuuria en olisi kohdannut jos en olisi päättänyt kokeilla yrittämistä.

En usko että olisin enää töitä saanut jos olisin jatkanut töiden hakemista työnhakijana, sillä olen keski-ikäinen nainen. Eihän kukaan palkkaa keski-ikäistä naista. Tilanne kuitenkin muuttuu jos keski-ikäinen nainen on yrittäjä ja myy työtä sen sijaan että etsisi työpaikkaa. Hänestä tulee yrittäjyyden myötä oman alansa ammattilainen, jonka ammattitaitoon luotetaan enemmän kuin palkkatyöläisen ammattitaitoon. En oikein tiedä mistä se johtuu. Ihan sama osaaminen minulla on nyt kuin ennen työttömyyttä. Ihmisten asenteet vain ovat nyt erilaiset.

Lisäbonuksena tässä on parempi palkka. Työntekijänä minulle maksettiin 15 € tuntipalkkaa. Nyt kun teen töitä yrittäjänä, on nettotuntipalkkani 30 €.

Oman kokemukseni pohjalta voin suositella muillekin työttömille  yrittäjyyden kokeilemista, mikäli se vain on taloudellisesti mahdollista eikä johda välittömästi tukien menettämiseen. Tämä onnistuu jos saa vakuutettua TE-toimiston siitä, että pystyy ottamaan tarjotun työpaikan vastaan yritystoiminnasta huolimatta ihan milloin tahansa.

Nykyäänhän yritystoimintaa saa kokeilla joitakin kuukausia työttömänä ollessaan ilman että se vaikuttaa tukiin millään tavalla. Se mahdollistaa ainakin kokeilun ilman suuria taloudellisia riskejä.

Tsempit kaikille työttömille.

Olette aivan yhtä arvokkaita ja tärkeitä ihmisiä kuin kaikki muutkin.

En ymmärrä työttömien vihaamista, etenkään kun monella kyse on ihan muusta kuin siitä, ettei edes haluaisi ja/tai yrittäisi työllistyä. Mutta en minä tuota aloitusviestiäkään oikein ymmärrä. :D Sinustako on oikeasti sama asia, että joku on "maannut kotona tekemättä mitään" esim. koko tämän vuoden tähän mennessä kuin se, että vaikkapa minä olen tehnyt ja teen 5 päivänä viikossa 7-9 tunnin työpäiviä, mutta viime kuussa sairastuin yli 39 c kuumeeseen ja makasin kotona 2 päivää tekemättä mitään ja kyllä, sain niiltä päiviltä saman verran rahaa kuin olisin saanut jos olisin ollut ne töissä? Omasta mielestäni melko outoa noita asioita lähteä toisiinsa vertaamaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Niin. Miksikäs työntekijälle pitää maksaa sairastamisesta? Tai lomasta? Ja lomalta palaamisesta? Eikö niihin pitäs itse osata varautua?

HIENOA!

Juuri tähän poliitikot pyrkivät.

Että työssä käyvät kannattaisivat työttömyysetuuksien leikkaamista, ja kostoksi työttömät vaatisivat työssä käyvien etuuksien heikentämistä.

Mikäpä olisikaan sen hauskempaa poliitikon kannalta kuin se, että karja kaivaa itse oman kuoppansa ja heittää vielä mullat päälle.

Meidän pitäisi saada ihmiset vaatimaan ihmisyyttä yhdessä. Työttömät ja työssä käyvät yhdessä rintamassa toisiaan tukien, inhimillisen elämän puolesta.