Lue keskustelun säännöt.
Ilmasairas Mari tarvitsee mökin meren rannalta, yhteiskunnan varoilla
06.09.2016 |
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen altistunut ja herkistynyt homeelle, ja kyllä, se tekee ihmiselle omituisia juttuja. Näkö saattaa sumentua, ajatus ei kulje, tulee tunnin-parin kohtuu korkeita kuumekohtauksia, ruokahalu katoaa, päätä särkee ja alkaa luulla olevansa luulosairas ja muuta mukavaa. Siksi olen aika varma, että kaikki artikkelissa kuvatuista oireista eivät ole tuulesta temmattuja.
Sitä en kuitenkaan tajua, että miten tämä henkilö voi nukkua autossa? Ellei se sitten ole jokin 30-40 vuotta vanha yksilö, josta on valutettu bensat, öljyt ja glykolit pois. Itselleni nimittäin jopa oma autoni (80-luvun lopun mallia) aiheuttaa etenkin talvella silmäoireita. Uudemmat autot on kyllästetty palonestoaineilla, jota saattavat herkistymättömillekin ihmisille aiheuttaa oireita ja sairastumisia. Eikä tulisi mieleenikään värjätä tukkaani tai käyttää minkäänlaista meikkiä, kun jo kynsilakat harvoin ja erityisissä tilanteissa käytettyinä aiheuttavat ongelmia.
Osa näistä kuvatuista oireista tuntuvat siis silkalta hölynpölyltä. Olen minäkin joutunut lähtemään kesken kaiken kaupasta pois, kun ollut jokin haju joka on aiheuttanut hankaluutta mutta en minä vielä koskaan yhdenkään ikkunan läpi ole saanut minkäänlaista kohtausta.
Samoja ajatuksia täälläkin. En haluaisi vähätellä mitään yliherkkyyksiä tms., koska tiedän itse ihmisiä, joita on syytelty luulotautisiksi kunnes syy onkin sitten lopulta löytynyt. Mutta oirekuvaukset tässä artikkelissa olivat kyllä vähintäänkin omituisia - että vakavia oireita tulee näyteikkunan läpi tai 200 metrin päässä olevasta pyykistä? Mitä ihmettä?
Kaiken lisäksi oireet itsessään ovat hyvin epämääräisiä... aivosumua, horkkaa ja päänsärkyä joka tulee puskista yhtäkkiä niin kovana että "ei voi kuin huutaa".
Mitään varsinaisia hengenvaarallisia allergiaoireita en tuossa tekstissä huomannut, joten en ymmärrä, miksi on mahdoton ajatus istua paria tuntia lentokoneessa päänsäryn kanssa, jos sitten ulkomailla olisi muuten parempi olla.
Oireet ovat niitä mitä seurataan. Diagnostiikka ei välttämättä vielä pääse kaikkeen kiinni. Ainakaan halvalla. Tutustu mitä on sairaan talon oireyhtymä. Pääset jäljille ongelmasta. Se on vähän sama kuin rakastuminen: pulssi nousee, kädet hikoilee ja ajatuskesi seisoo, vaikka et ota yhtään askelta!
Uskon kyllä, että hometalosta tulee vaikka minkälaisia oireita. Mutta jäävätkö ne oireet tosiaan, vaikka hometalosta pääsee pois? Ja tuleeko niitä oireita 200 metrin päästä tai näyteikkunoiden läpi kadulla? Tätä en ymmärrä.
Mä saan astmaattisia oireita siitä, jos kuivatan pyykkejäni kuivaushuoneessa missä joku on kuivattanut omia hajustetuilla pesuaineilla pestyjä pyykkejä. Ei tarvitse olla pesty samalla pesukoneella ja kuivatusten välillä voi olla vaikka päiviäkin. En voi käyttää ollenkaan taloyhtiön yhteisiä tiloja.
Ymmärrän toki tämän, kun ollaan samassa suljetussa tilassa. Mutta artikkelissa puhuttiin, että naapurin pyykeistä saa 200 metrin päästä ulkoilmassa oireita, ja liikkeen sisältä tulee kemikaalit näyteikkunoiden läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, mitä motivaatiota jollakin olisi tehdä itselleen psyykkisesti näitä oireita. Voi, niitä on moninaisia. Syitä ei toki itse välttämättä tiedosta mutta näitä on paljon. Mm. korvaus- ja eläkehakuisuus, huomionhakuisuus, persoonallisuushäiriöt, halu siitä että joku muu hoitaa työt, asuntoasiat, talousasiat ja muut veemäiset arkiasiat, näkemys siitä, etten ole tavis ja normaali vaan jotain erikoista ja harvinaista, se, että on jäänyt vaille hoivaa ja huomiota lapsena ja aikuisena haetaan tähän tarpeeseen täytettä, tiedostamattomat lukot, jotka käsitellään mieluummin kehon kuin psyyken hoidolla...
Tämän allekirjoitan. Varmasti allergiaa on monen tasoista ja osa on ihan somaattista. Oma ystäväni ei usko, että kodin siisteydellä, sillä ettei haali kirpparirojua asuntoonsa tai luopumalla kahdesta kissastaan voisi olla apua jatkuvasti sairauslomaa vaativiin oireisiin. Minä perusterveenäkin alan aivastella hänen kotonaan, kun pölyn määrä on valtava. Mattoja ja vanhoja retrokalusteita ja -tekstiilejä ynnä kissojaan sietää kyllä, muttei työpaikkojen ilmaa. Asuntoaan joutuu vaihtamaan monta kertaa vuodessa, kun oireet ovat niin pahat. Me ystävät tuemme häntä, koska tiedämme vaikeasta lapsuudestaan ja sen jättämistä jäljistä persoonallisuuteen. Joskus väsyttää, kun mikään ei auta.
Allerginen kaikelle paitsi teltoille ja autoille???
Polkupyörät (lasin takana) vie jalat alta mut autossa voi nukkua???
Joku tässä ei täsmää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen altistunut ja herkistynyt homeelle, ja kyllä, se tekee ihmiselle omituisia juttuja. Näkö saattaa sumentua, ajatus ei kulje, tulee tunnin-parin kohtuu korkeita kuumekohtauksia, ruokahalu katoaa, päätä särkee ja alkaa luulla olevansa luulosairas ja muuta mukavaa. Siksi olen aika varma, että kaikki artikkelissa kuvatuista oireista eivät ole tuulesta temmattuja.
Sitä en kuitenkaan tajua, että miten tämä henkilö voi nukkua autossa? Ellei se sitten ole jokin 30-40 vuotta vanha yksilö, josta on valutettu bensat, öljyt ja glykolit pois. Itselleni nimittäin jopa oma autoni (80-luvun lopun mallia) aiheuttaa etenkin talvella silmäoireita. Uudemmat autot on kyllästetty palonestoaineilla, jota saattavat herkistymättömillekin ihmisille aiheuttaa oireita ja sairastumisia. Eikä tulisi mieleenikään värjätä tukkaani tai käyttää minkäänlaista meikkiä, kun jo kynsilakat harvoin ja erityisissä tilanteissa käytettyinä aiheuttavat ongelmia.
Osa näistä kuvatuista oireista tuntuvat siis silkalta hölynpölyltä. Olen minäkin joutunut lähtemään kesken kaiken kaupasta pois, kun ollut jokin haju joka on aiheuttanut hankaluutta mutta en minä vielä koskaan yhdenkään ikkunan läpi ole saanut minkäänlaista kohtausta.
Samoja ajatuksia täälläkin. En haluaisi vähätellä mitään yliherkkyyksiä tms., koska tiedän itse ihmisiä, joita on syytelty luulotautisiksi kunnes syy onkin sitten lopulta löytynyt. Mutta oirekuvaukset tässä artikkelissa olivat kyllä vähintäänkin omituisia - että vakavia oireita tulee näyteikkunan läpi tai 200 metrin päässä olevasta pyykistä? Mitä ihmettä?
Kaiken lisäksi oireet itsessään ovat hyvin epämääräisiä... aivosumua, horkkaa ja päänsärkyä joka tulee puskista yhtäkkiä niin kovana että "ei voi kuin huutaa".
Mitään varsinaisia hengenvaarallisia allergiaoireita en tuossa tekstissä huomannut, joten en ymmärrä, miksi on mahdoton ajatus istua paria tuntia lentokoneessa päänsäryn kanssa, jos sitten ulkomailla olisi muuten parempi olla.
Oireet ovat niitä mitä seurataan. Diagnostiikka ei välttämättä vielä pääse kaikkeen kiinni. Ainakaan halvalla. Tutustu mitä on sairaan talon oireyhtymä. Pääset jäljille ongelmasta. Se on vähän sama kuin rakastuminen: pulssi nousee, kädet hikoilee ja ajatuskesi seisoo, vaikka et ota yhtään askelta!
Uskon kyllä, että hometalosta tulee vaikka minkälaisia oireita. Mutta jäävätkö ne oireet tosiaan, vaikka hometalosta pääsee pois? Ja tuleeko niitä oireita 200 metrin päästä tai näyteikkunoiden läpi kadulla? Tätä en ymmärrä.
Mä saan astmaattisia oireita siitä, jos kuivatan pyykkejäni kuivaushuoneessa missä joku on kuivattanut omia hajustetuilla pesuaineilla pestyjä pyykkejä. Ei tarvitse olla pesty samalla pesukoneella ja kuivatusten välillä voi olla vaikka päiviäkin. En voi käyttää ollenkaan taloyhtiön yhteisiä tiloja.
Ymmärrän toki tämän, kun ollaan samassa suljetussa tilassa. Mutta artikkelissa puhuttiin, että naapurin pyykeistä saa 200 metrin päästä ulkoilmassa oireita, ja liikkeen sisältä tulee kemikaalit näyteikkunoiden läpi.
No tuleehan ne hajut nenään helpostikin ulkoilmassa tuulen mukana. Ja kaupasta ilmanvaihto-aukkojen mukana. Ei minusta yhtään mahdotonta. Kiusallista ja ikävää jos on noin pahat oireet mutta kyllä hajut kantautuvat kauaskin. Saan minäkin allergiaoireita pujosta vaikka asun keskellä kivitalo keskustaa missä lähimmät pujot on aika kaukana. Keväisin tuulen mukana tulee manner-Euroopasta allergeenejä Suomeen jo aika varhain ja tämä on ihan faktaa.
Tätä voisi ihmetellä monen ihmisen kohdalla, halutaan apua mutta sitten kun siihen määrätään jokin mielialalääkitys siitä kieltäydytään ja yht' äkkiä ollaan niin tsemppihenkisiä vaivojensa kanssa. Kun itse olin selkäkipuinen en olisi todellakaan kyseenalaistanut mitään lääkityksiä jos niitä olisi tarjottu, niin karmea kipu oli ja elämänlaatua heikentävä.[/quote]
Niin, että ssri-lääkitys ja rauhoittavat ja beetasalpaaja selkäsärkyyn?[/quote]
no kato kun iso-täti-lääkäri sanoo niin tolllo uskoo kaiken.[/quote]
Kielenkäyttösi viittaa pers.ongelmiin. Kyllä, ssri-lääkkeillä oon nähnyt hajuyliherkkyyden parantuvan. Syyt kun ovat useilla syvemmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä voisi ihmetellä monen ihmisen kohdalla, halutaan apua mutta sitten kun siihen määrätään jokin mielialalääkitys siitä kieltäydytään ja yht' äkkiä ollaan niin tsemppihenkisiä vaivojensa kanssa. Kun itse olin selkäkipuinen en olisi todellakaan kyseenalaistanut mitään lääkityksiä jos niitä olisi tarjottu, niin karmea kipu oli ja elämänlaatua heikentävä.
Niin, että ssri-lääkitys ja rauhoittavat ja beetasalpaaja selkäsärkyyn?
no kato kun iso-täti-lääkäri sanoo niin tolllo uskoo kaiken.
Kielenkäyttösi viittaa pers.ongelmiin. Kyllä, ssri-lääkkeillä oon nähnyt hajuyliherkkyyden parantuvan. Syyt kun ovat useilla syvemmällä.
Olisi hienoa, jos tuosta olisi joku tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
Tukka vaikuttaa värjätyltä??? Ja ihan kuin meikkiäkin olisi. Jokin tässä nyt mättää. Uskon että oireita on, ei sillä mitään. Tosin kukaan ei oikein voi auttaa, ei ole olemassa sellaista ihmeellistä yhteiskuntaa joka kehittää homeettoman ja kemikaalittoman tilan.
Hiukset tosiaan vaalennettu ja meikit naamassa! Kallistuisin vahvasti sille kannalle, että terapiasta ja oikeasta lääkityksestä saattaisi löytyä apua. En kiistä, etteikö homealtistusta olisi tapahtunut, mutta oireiden voimakkuus on ilmeisen liioiteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulosairauttahan toi on, niin raa'alta kuin se kuulostaakin. Oireet ovat siis todellisia, mutta eivät johdu kemikaaleista vaan ovat mielen aiheuttamia. Eiköhän tollekin taudille löytyisi ihan fyysisiä todisteita jos niitä olisi. Noin voimakas oireilu näkyy kyllä jo esimerkiksi verenkuvassakin ajan mittaan.
Voi olla että kyseinen nainen on tai on alunperin ollut vaikkapa hajusteyliherkkä, mutta kyllähän nyt lapsikin tajuaa ton artikkelin luettuaan että nykyään oireet ovat pääosin psyykkisiä. Ai että oireita pyöristä jotka ovat lukitussa tilassa lasin takana? Ei kai kemikaaliherkkyydestäkään mistään taikuudesta sentään ole kyse.
Toivottavasti naiselle löytyy sopiva lääkitys ja terapia jonka avulla hän pääsee taas kiinni elämään. Siihen asti toivon, ettei luulosairaille aleta valtion kustannuksella rakennuttamaan mitään merenrantamökkejä. Varsinkin kun nainen itse omien sanojensa mukaan on herkistynyt jo kaikelle luonnollisellekin, eli mitään takeita hyvinvoinnista ei ole vaikka hänelle rakennettaisiin minkälainen kemikaaliton, hajuton ja väritön ihmetalo.
no enpä ole kateellinen.
itselläni joen rannalla iso mökki ja terve olen kuin pukki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku täällä sanoi, ettei ihminen itse voi veriarvojaan jne. vääristellä. Valitettavasti voi. Oma äitini sairastaa Münchausenin syndrooma, joka on kuin paha versio ns. luulosairaudesta, jos puhekielellä asian ilmaisee. Eli on vakuuttunut jatkuvasti sairastavansa ties mitä harvinaisia ja vakavia sairauksia ja hakeutuu ihan koko ajan tutkimuksiin ja lääkäreille. Eikä usko, kun mitään fyysistä syytä ei löydy.
Välillä löytyy omituisia verikoetuloksia tai munuaisiin liittyvien arvojen häikkää jne. ja syy näihin on se, että äitini vetää omin päin diureetteja ja laksatiiveja, saattaa tahallaan olla pitkään juomatta, mutta väittää lääkärille, että on juonut ja syönyt normaalisti. Välillä vetää ruokavalionsa täysin suolattomaksi. Yhdessä vaiheessa veti pitkiä "paastoja", joiden aikana joi vain vehnänorasmehua. Kun on sydänseurannassa, siis sellaisessa, jota tehdään kotona, niin vetää jotain porrasspurtteja jne., mutta väittää sitten lääkärille, että on vain rauhallisesti kävellyt.
Nuo labratulokset sitten johtavat osastojaksoihin, joiden aikana tutkitaan ja tutkitaan, mutta ei löydy mitään järkevää selitystä oudoille, toisiinsa liittymättömille oireille. (ja monet tulokset palautuvat normaaleiksi, koska osastolla äitini ei saa tehtyä noita hulluuksiaan).
Päästiin veljeni kanssa näistä omituisuuksista sattumalta kärrylle ja on koetettu puhua sekä äitini että miehensä kanssa tästä. Mutta kumpikin suuttuu silmittömästi, jos asiasta puhuu. Ollaan ilkeitä ja hulluja ja kaikki lääkärit on just kanssa epäpäteviä ja äitini keräilee lehdistä näitä tarinoita, kuten tässäkin artikkelissa todisteeksi siitä, että "on vaikka mitä olemassa, mutta lääkärit ei vaan niitä löydä".
Eikä suostu missään nimessä mihinkään terapiaan eikä mielialalääkitykseen tms. Eikä niistä ehkä apua olisikaan, koska tämän tyyppiset mielisairaudet on erittäin vaikeita hoitaa.
Varmasti on epäpäteviä lääkäreitä sekä sairauksia, joita ei osata diagnosoida, mutten ihan jaksa uskoa, että sellaisia tapauksia liittyen sisäilmanlaatuun olisi ihan niin paljon kuin Suomessa niitä väitetään olevan. Tämmöiset kaikelle herkistymiset ja se, että oireet invalidisoivat ihan täysin ovat varmasti hyvin harvinaisia. Mutta Suomessa tuntuu olevan näitä tapauksia pilvin pimein ja huh hei vaan, jos jokaiselle tosiaan ruvetaan rakentelemaan mökkejä ja etsimään "terveitä asuntoja".
Tästä tuli mieleen toinen herkkyys, nimittäin sähköyliherkkyys. Sen enempiä ottamatta kantaa onko yliherkkyys sähkölle todellista vai ei, olen tavannut ihmisen jolla tämä oli/on. Aika kummallisia ristiriitoja oli kyllä hänelläkin... Oli siis hotellissa, jossa työskentelin, pariviikkoa asiakkaana. Oli aika raskas ihminen..
Mm.
-Ei voinut käyttää kännykkää, mutta lankapuhelinta pystyi lainaamaan respasta käyttöön.
- televisiota piti katsoa vähintään 20m päästä, mutta kuitenkin yöpyi huoneessa missä oli tv. Joka oli pistokkeessa kiinni. Katsoin huvikseen.
- lamput tms sähkölaitteet ei haitanneet. Tai ruokasalin sähköllä toimivat lämpöhauteet.
- sai oireita hississä joten ei voinut käyttää sitä. Ei kuitenkaan jaksanut kävellä portaita joten hänet piti kuskata aina ylös ja alas sellaisella pyörätuolille tarkoitetulla laitteella. Joka toimi sähköllä....
- sähkösaunaa ei voinut käyttää. Halusi kuitenkin saunoa joten infrapunasauna oli siihen oiva vaihtoehto..
- ei voinut aina syödä ruokasalissa jos oli paljon ihmisiä, koska heidän kännykkänsä aiheuttivat oireita. Ruoka piti kuskata huoneeseen. Jossa oli siis tämä televisio edelleen valmiustilassa ja valot jne päällä.
Mielestäni kyseessä oli vain ja ainoastaan joku mielenterveydellinen ongelma + huomionhakuisuus. Samaa väittäisin tuon Linkitetyn olevan. Tosin uskon kyllä että home aiheuttaa paljonkin ongelmia, mutta nuo kerrotut asiat ovat niin paljon ristiriidassa että menee pohja jutulta. Saisi varmasti apua mielenterveydellisiin ongelmiin kun myöntäisi ja tajuaisi..
Sitä paitsi, jos on kovasti stressiä ja psyyke kovilla niin voi tulla monenlaisia fyysisiä oireita. Eli jos vaikka kuvittelee ja uskoo sairastavansa ja stressaa sitä ja voi pahoin, saattaa siitäkin tulla paljon lisäoireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on epäpäteviä lääkäreitä sekä sairauksia, joita ei osata diagnosoida, mutten ihan jaksa uskoa, että sellaisia tapauksia liittyen sisäilmanlaatuun olisi ihan niin paljon kuin Suomessa niitä väitetään olevan. Tämmöiset kaikelle herkistymiset ja se, että oireet invalidisoivat ihan täysin ovat varmasti hyvin harvinaisia. Mutta Suomessa tuntuu olevan näitä tapauksia pilvin pimein ja huh hei vaan, jos jokaiselle tosiaan ruvetaan rakentelemaan mökkejä ja etsimään "terveitä asuntoja".
Olikohan se ihan THL:n oma arvio, että Suomessa altistuu päivittäin sisäilmaongelmille lähes puoli miljoonaa ihmistä kotona, kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Ei siis sinänsä välttämättä mikään ihme, että niin moni oireilee. Itse homeesta sairastuneena tiedän, miten paljon vähättelyä voi saada osakseen niin monelta taholta. Kyllä siinä psyykekin joutuu koetukselle, kun yrität puolustaa oikeutta terveeseen työympäristöön, vaikka ongelma olisi kuinka selvästi osoitettu niin kovin vähän mitään tapahtuu. Tässä sitten valitettavasti osalla alkaa mennä epäluulot vähän ylikin, ei enää uskalleta mennä minnekään tai uskota ketään. Minulla kesti paha yliherkkyysvaihe muutaman kuukauden, silloin sain pahoja oireita ihan kaikesta enkä pystynyt liikkumaan melkein missään. Olisihan se voinut jäädä päällekin jos olisin jäänyt homeiseen työpisteeseen. Kuitenkin tiesin, että liiallinen pelko ja välttelykin vain pahentaa ongelmaa. Ei ole mustavalkoista tämä.
Siinä vaiheessa kun yksilö on "allerginen" luonnolle ja ympäröivälle yhteiskunnalle, tulee muuttaa yksilöä, ei luontoa ja yhteiskuntaa. Yksilön tulee vahvistaa itseään kestääkseen ympärillään olevan normaalin elämän. Mikään muu ei ole mahdollista.
Hoh hoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On trendikästä olla erityisherkkä. Eli huomionhakuinen.
On se kumma kun nää homesairaat on niin usein keski-ikäisiä, yksinäisiä naisia. En muista koskaan lukeneeni homesairaasta miehestä. Auttaisiko jos saisi vähän...
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun nää homesairaat on niin usein keski-ikäisiä, yksinäisiä naisia. En muista koskaan lukeneeni homesairaasta miehestä. Auttaisiko jos saisi vähän...
...huomiota? Kyllä :D
Kovin on ristiriitaisia kommentteja ja laittavat sairaudet masennuksen piikkiin ja kehottavat syömään pillereitä, mutta vielä 70-80-luvulla ei tunnettu masennusta ja heitä pidettiin luulotautisena ja pahimmat esim. synnytyksen jälkeistä masennusta pidettiin mielenvikaisena ja hulluna ja suljettiin mielisairaaloihin.
Ennen ei tunnettu monia sairauksia ja esim. puhevikaiset ja vasenkätiset piiskattiin "paha" pois, eikä kauaa ole kuin neurologisia sairauksia pidettiin pirun ja perkeleen riivaama.
Ennen ei ollut allergiaa tai atooppista ihoa, oli vain maitorupi, joka tuli huonosta hygieniasta.
Uskon lääketieteen kehittyvän ja saadaan hoidot ja lääkkeet yliherkkyykseen ja vastaaviin ongelmiin, kun nyt niitä vielä pidetään masentuneiden ja luulotautisten ongelmana, ei sairautena. Joka vaikeuttaa kehityksen edistämistä.
Niin kauan kun ihminen värjää hiuksiaan niin en usko kemikaaliherkkyyteen tai allergiaan. Mari näköjään värjää.
Minä olen kuullut myös lääkärin käyttävän kyseistä ilmaisua, nähnyt myös lääkärin käyttävän ilmaisua ilman potilaan sitä sanomatta.
Nimenomaan neurologian puolella. mm. MS- taudissa yleinen oire tämä "aivosumu".
Virallinen termihän se ei toki ole, mutta yleisesti käytetty silti.
Tuon termin käyttöön jutussa en siis takertuisi, vaikka jutussa noin muuten oireet onkin erikoisen kuuloisia.