Lue keskustelun säännöt.
Ilmasairas Mari tarvitsee mökin meren rannalta, yhteiskunnan varoilla
06.09.2016 |
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Mä seuraan tällä hetkellä läheistä, joka juoksee jatkuvasti kaikenlaisia spesialisteja läpi löytääkseen sairautensa, mutta kumma juttu, kukaan ei ole vielä sitä löytänyt. Hänellä on kaikenlaisia allergioita ja kipuja jotka vuosi vuodelta vaan pahentuvat ja lisääntyvät. Odotan sitä päivää, että joku lääkäreistä ehdottaisi hänelle psyykkistä hoitoa, tai itseasiassa useampikin lääkäri, jos hän itsekin alkaisi ymmärtämään tilansa. Raskas ihminen kaikin tavoin.
Mulla on samanlainen ystävä, paitsi ettei ole raskas, vaan rakas. Lääkärit ovat tutkineet vuosia, eikä mitään syytä löydetä, ei edes psyykkisestä. Lääkärit ovat ymmällään, on epäilty punkin puremaa, milloin hometta jne.
Monet sanovat täällä ihmisen kuvittelevan ja olevan luulosairas, mutta onnistuuko ihminen pelkän tahdon voimalla muuttamaan esim. veren sokerin, maksa-arvot jne. huippulukemiin. Ystäväni käy säännöllisesti verikokeissa ja arvoja seurataan, eikä ole yksi tai kaksi kertaa, kun hänet on ambulanssilla sairaalaan useammaksi viikoksi, kun arvot ovat hengenvaaralliset. Luulosairauttako? Kun mitään ei löydy ja hoidettu jo monta vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti? Onko hänellä edes kokeiltu auttaako psyykenlääkitys? Varmasti tuossa on ihan fyysistä pohjaa, en sitä epäile, mutta eiköhän tässäkin kuten monessa muussakin vakavassa sairaudessa ala myös psyyke oireilla?
Tottakai auttaa. Psyykelääkkeillä nimenomaan piilotetaan alkuperäistä ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä seuraan tällä hetkellä läheistä, joka juoksee jatkuvasti kaikenlaisia spesialisteja läpi löytääkseen sairautensa, mutta kumma juttu, kukaan ei ole vielä sitä löytänyt. Hänellä on kaikenlaisia allergioita ja kipuja jotka vuosi vuodelta vaan pahentuvat ja lisääntyvät. Odotan sitä päivää, että joku lääkäreistä ehdottaisi hänelle psyykkistä hoitoa, tai itseasiassa useampikin lääkäri, jos hän itsekin alkaisi ymmärtämään tilansa. Raskas ihminen kaikin tavoin.
Mulla on samanlainen ystävä, paitsi ettei ole raskas, vaan rakas. Lääkärit ovat tutkineet vuosia, eikä mitään syytä löydetä, ei edes psyykkisestä. Lääkärit ovat ymmällään, on epäilty punkin puremaa, milloin hometta jne.
Monet sanovat täällä ihmisen kuvittelevan ja olevan luulosairas, mutta onnistuuko ihminen pelkän tahdon voimalla muuttamaan esim. veren sokerin, maksa-arvot jne. huippulukemiin. Ystäväni käy säännöllisesti verikokeissa ja arvoja seurataan, eikä ole yksi tai kaksi kertaa, kun hänet on ambulanssilla sairaalaan useammaksi viikoksi, kun arvot ovat hengenvaaralliset. Luulosairauttako? Kun mitään ei löydy ja hoidettu jo monta vuotta.
Löytyy, mutta pitää olla oikeat asiantuntija. Ohjaa häne Homepakolaisten sivuille. Sitä kautta löytyy huippuosaajia lääkäreistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen altistunut ja herkistynyt homeelle, ja kyllä, se tekee ihmiselle omituisia juttuja. Näkö saattaa sumentua, ajatus ei kulje, tulee tunnin-parin kohtuu korkeita kuumekohtauksia, ruokahalu katoaa, päätä särkee ja alkaa luulla olevansa luulosairas ja muuta mukavaa. Siksi olen aika varma, että kaikki artikkelissa kuvatuista oireista eivät ole tuulesta temmattuja.
Sitä en kuitenkaan tajua, että miten tämä henkilö voi nukkua autossa? Ellei se sitten ole jokin 30-40 vuotta vanha yksilö, josta on valutettu bensat, öljyt ja glykolit pois. Itselleni nimittäin jopa oma autoni (80-luvun lopun mallia) aiheuttaa etenkin talvella silmäoireita. Uudemmat autot on kyllästetty palonestoaineilla, jota saattavat herkistymättömillekin ihmisille aiheuttaa oireita ja sairastumisia. Eikä tulisi mieleenikään värjätä tukkaani tai käyttää minkäänlaista meikkiä, kun jo kynsilakat harvoin ja erityisissä tilanteissa käytettyinä aiheuttavat ongelmia.
Osa näistä kuvatuista oireista tuntuvat siis silkalta hölynpölyltä. Olen minäkin joutunut lähtemään kesken kaiken kaupasta pois, kun ollut jokin haju joka on aiheuttanut hankaluutta mutta en minä vielä koskaan yhdenkään ikkunan läpi ole saanut minkäänlaista kohtausta.
Samoja ajatuksia täälläkin. En haluaisi vähätellä mitään yliherkkyyksiä tms., koska tiedän itse ihmisiä, joita on syytelty luulotautisiksi kunnes syy onkin sitten lopulta löytynyt. Mutta oirekuvaukset tässä artikkelissa olivat kyllä vähintäänkin omituisia - että vakavia oireita tulee näyteikkunan läpi tai 200 metrin päässä olevasta pyykistä? Mitä ihmettä?
Kaiken lisäksi oireet itsessään ovat hyvin epämääräisiä... aivosumua, horkkaa ja päänsärkyä joka tulee puskista yhtäkkiä niin kovana että "ei voi kuin huutaa".
Mitään varsinaisia hengenvaarallisia allergiaoireita en tuossa tekstissä huomannut, joten en ymmärrä, miksi on mahdoton ajatus istua paria tuntia lentokoneessa päänsäryn kanssa, jos sitten ulkomailla olisi muuten parempi olla.
Oireet ovat niitä mitä seurataan. Diagnostiikka ei välttämättä vielä pääse kaikkeen kiinni. Ainakaan halvalla. Tutustu mitä on sairaan talon oireyhtymä. Pääset jäljille ongelmasta. Se on vähän sama kuin rakastuminen: pulssi nousee, kädet hikoilee ja ajatuskesi seisoo, vaikka et ota yhtään askelta!
Ja kellään lääkärillään ei ole vikaa korvien välissä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen altistunut ja herkistynyt homeelle, ja kyllä, se tekee ihmiselle omituisia juttuja. Näkö saattaa sumentua, ajatus ei kulje, tulee tunnin-parin kohtuu korkeita kuumekohtauksia, ruokahalu katoaa, päätä särkee ja alkaa luulla olevansa luulosairas ja muuta mukavaa. Siksi olen aika varma, että kaikki artikkelissa kuvatuista oireista eivät ole tuulesta temmattuja.
Sitä en kuitenkaan tajua, että miten tämä henkilö voi nukkua autossa? Ellei se sitten ole jokin 30-40 vuotta vanha yksilö, josta on valutettu bensat, öljyt ja glykolit pois. Itselleni nimittäin jopa oma autoni (80-luvun lopun mallia) aiheuttaa etenkin talvella silmäoireita. Uudemmat autot on kyllästetty palonestoaineilla, jota saattavat herkistymättömillekin ihmisille aiheuttaa oireita ja sairastumisia. Eikä tulisi mieleenikään värjätä tukkaani tai käyttää minkäänlaista meikkiä, kun jo kynsilakat harvoin ja erityisissä tilanteissa käytettyinä aiheuttavat ongelmia.
Osa näistä kuvatuista oireista tuntuvat siis silkalta hölynpölyltä. Olen minäkin joutunut lähtemään kesken kaiken kaupasta pois, kun ollut jokin haju joka on aiheuttanut hankaluutta mutta en minä vielä koskaan yhdenkään ikkunan läpi ole saanut minkäänlaista kohtausta.
Samoja ajatuksia täälläkin. En haluaisi vähätellä mitään yliherkkyyksiä tms., koska tiedän itse ihmisiä, joita on syytelty luulotautisiksi kunnes syy onkin sitten lopulta löytynyt. Mutta oirekuvaukset tässä artikkelissa olivat kyllä vähintäänkin omituisia - että vakavia oireita tulee näyteikkunan läpi tai 200 metrin päässä olevasta pyykistä? Mitä ihmettä?
Kaiken lisäksi oireet itsessään ovat hyvin epämääräisiä... aivosumua, horkkaa ja päänsärkyä joka tulee puskista yhtäkkiä niin kovana että "ei voi kuin huutaa".
Mitään varsinaisia hengenvaarallisia allergiaoireita en tuossa tekstissä huomannut, joten en ymmärrä, miksi on mahdoton ajatus istua paria tuntia lentokoneessa päänsäryn kanssa, jos sitten ulkomailla olisi muuten parempi olla.
Oireet ovat niitä mitä seurataan. Diagnostiikka ei välttämättä vielä pääse kaikkeen kiinni. Ainakaan halvalla. Tutustu mitä on sairaan talon oireyhtymä. Pääset jäljille ongelmasta. Se on vähän sama kuin rakastuminen: pulssi nousee, kädet hikoilee ja ajatuskesi seisoo, vaikka et ota yhtään askelta!
Uskon kyllä, että hometalosta tulee vaikka minkälaisia oireita. Mutta jäävätkö ne oireet tosiaan, vaikka hometalosta pääsee pois? Ja tuleeko niitä oireita 200 metrin päästä tai näyteikkunoiden läpi kadulla? Tätä en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä seuraan tällä hetkellä läheistä, joka juoksee jatkuvasti kaikenlaisia spesialisteja läpi löytääkseen sairautensa, mutta kumma juttu, kukaan ei ole vielä sitä löytänyt. Hänellä on kaikenlaisia allergioita ja kipuja jotka vuosi vuodelta vaan pahentuvat ja lisääntyvät. Odotan sitä päivää, että joku lääkäreistä ehdottaisi hänelle psyykkistä hoitoa, tai itseasiassa useampikin lääkäri, jos hän itsekin alkaisi ymmärtämään tilansa. Raskas ihminen kaikin tavoin.
Mulla on samanlainen ystävä, paitsi ettei ole raskas, vaan rakas. Lääkärit ovat tutkineet vuosia, eikä mitään syytä löydetä, ei edes psyykkisestä. Lääkärit ovat ymmällään, on epäilty punkin puremaa, milloin hometta jne.
Monet sanovat täällä ihmisen kuvittelevan ja olevan luulosairas, mutta onnistuuko ihminen pelkän tahdon voimalla muuttamaan esim. veren sokerin, maksa-arvot jne. huippulukemiin. Ystäväni käy säännöllisesti verikokeissa ja arvoja seurataan, eikä ole yksi tai kaksi kertaa, kun hänet on ambulanssilla sairaalaan useammaksi viikoksi, kun arvot ovat hengenvaaralliset. Luulosairauttako? Kun mitään ei löydy ja hoidettu jo monta vuotta.
Jep - minullakin on läheinen ihminen, jolla nousee välillä CRP kahteensataan ja kuume 39:ään, mutta lääkärit eivät ole onnistuneet löytämään näille mitään syytä. Todella turhauttavaa.
Mutta silloin on tietysti vieläkin vaikeampi löytää todellista syytä, kun oireet eivät ole mitenkään mitattavissa. Esimerkiksi "aivosumua" on vaikea edes todentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väärästä suunnasta Mari etsii homeetonta aluetta. Ainoa homeeton alue on napajäätikkö.
Kyllä varmaan myös rutikuivat autiomaat ovat lähellä homeetonta aluetta, kun ei ole homeen tarvitsemaa kosteutta.
Vierailija kirjoitti:
Väärästä suunnasta Mari etsii homeetonta aluetta. Ainoa homeeton alue on napajäätikkö.
Miten niin? Kyllä sellainen alue, jossa tuulee, ilma vaihtuu eikä ole liian kosteaa, on mahdollisimman homeeton alue. Siksi Kanariansaaret voi olla oikeinkin hyvä vaihtoehto.
Kaikkein pahin skenaario homeisuuden kannalta on sellainen jatkuva märkyys, seisova ilma, ei käytännössä tuulta ollenkaan, vielä paksut pilvetkin taivaalla ja haalea lämpötila. Home kasvaa noissa olosuhteissa aivan varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä kyllä tuon jutun tarina kuulostaa dramatisoidulta luulosairaan tarinalta.
En missään tapauksessa kiistä homesairauksien ja monikemikaaliherkkyyden olemassaoloa.
Asuin itsekkin hyvin huonokuntoisessa talossa pari vuotta, ja oireita siellä oli kaikenkirjavia. Koko kehon kattavia ihottumia, hengenahdistusta, sitä ns.aivosumua.. se itseasiassa on ihan "oikea" oire, neurologian puolella puhutaan nimenomaan aivosumusta jne.
Aloin myös allergisoitumaan kosmetiikalle kyseisessä asunnossa. Yhä useammat voiteet sai aikaan vaikeita nokkosihottumakohtauksia. Tämä herkistyminen on ikävä kyllä jatkunut pois muuton jälkeen ja meikkiä käytän enään vain erikoistilanteissa, vaikka ennen olin ihminen joka meikkasi ihan vain lähikaupassa käynnin vuoksi. Hiustenvärjäys luonnollisesti loppui myös. Viimeisen kerran värjätessä sain pienestä hiusväritipasta vaikean märkivän ihottuman.
Astma myös puhkesi homeasunnossa.
Mutta. Nuo kyseiset esimerkit kuulostaa aivan ällistyttäviltä. Jos tuollaiset oireet seuraisivat aivan oikeasti kyseisistä asioista, niin totuushan olisi, että tuo ihminen ei olisi enää hengissä. Hän ei vain ymmärrä, kuinka paljon oikeasti kemikaaleja ja kaikenmaailman pienhiukkasia meidän ympärillä on ihan jatkuvasti, aivan sama missä sitten olisimmekkaan.
On herkistynyt myös maahomeille.. bensiinille.. jne. Mutta kaiketi voi kuitenkin olla kaupungin läheisyydessä, kaikkien niiden päästöjen seassa mitä autoista, tehtaista ja muista lähtee. Vain ihmisten lähellä ei voi olla?. Voi nukkua autossa, mutta ei kestä bensan hajua?. Ilmeisesti ajaa kuitenkin autolla..
Kuka tankkaa auton? jne.
Saa vakavan reaktion ikkunan läpi pyörän kumeista.. mutta nukkuu autossa.
Siis jokainen tekstin luettuaan ymmärtää, että tuollainen oirekuva ei voi pitää paikkaansa.
Uskon vakaasti, että hänellä voi olla homesairaus ja monikemikaaliherkkyys, mutta tuollaisiin oireisiin mitä hän kuvaa, en usko hetkeäkään. Kyseessä on lisänä psyykesairaus ja psyykelääkitys voisi häntä oikeasti auttaa.
Joku mielenterveyspotilas lienee töissä tuolla Hengitysliitossakin?
http://www.hengitysliitto.fi/fi/home-ja-kosteusvauriopotilaan-oireet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärästä suunnasta Mari etsii homeetonta aluetta. Ainoa homeeton alue on napajäätikkö.
Miten niin? Kyllä sellainen alue, jossa tuulee, ilma vaihtuu eikä ole liian kosteaa, on mahdollisimman homeeton alue. Siksi Kanariansaaret voi olla oikeinkin hyvä vaihtoehto.
Kaikkein pahin skenaario homeisuuden kannalta on sellainen jatkuva märkyys, seisova ilma, ei käytännössä tuulta ollenkaan, vielä paksut pilvetkin taivaalla ja haalea lämpötila. Home kasvaa noissa olosuhteissa aivan varmasti.
Välimeren ilmastoon kuuluu kosteat talvet. Kanariansaaret eivät kuulu aavikkoilmastovyöhykkeeseen, koska sijaitsevat merellä. Ilmasto voi olla hyvinkin kostea.
Lisäksi kemikaalien käyttö on eteläisissä Euroopan maissa hyvin paljon runsaampaa kuin täällä Suomessa. Myös ruoassa on enemmän erilaisia vierasaineita.
Miksi toimittajat julkaisevat nykyään tällaisia juttuja ilman mitään kritiikkiä tai taustaselvittelyitä? Suoraan listataan kaikki mitä haastateltava kertoo ja muotoillaan niin että kyseessä olisi jokin faktatieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tuon jutun tarina kuulostaa dramatisoidulta luulosairaan tarinalta.
En missään tapauksessa kiistä homesairauksien ja monikemikaaliherkkyyden olemassaoloa.
Asuin itsekkin hyvin huonokuntoisessa talossa pari vuotta, ja oireita siellä oli kaikenkirjavia. Koko kehon kattavia ihottumia, hengenahdistusta, sitä ns.aivosumua.. se itseasiassa on ihan "oikea" oire, neurologian puolella puhutaan nimenomaan aivosumusta jne.
Aloin myös allergisoitumaan kosmetiikalle kyseisessä asunnossa. Yhä useammat voiteet sai aikaan vaikeita nokkosihottumakohtauksia. Tämä herkistyminen on ikävä kyllä jatkunut pois muuton jälkeen ja meikkiä käytän enään vain erikoistilanteissa, vaikka ennen olin ihminen joka meikkasi ihan vain lähikaupassa käynnin vuoksi. Hiustenvärjäys luonnollisesti loppui myös. Viimeisen kerran värjätessä sain pienestä hiusväritipasta vaikean märkivän ihottuman.
Astma myös puhkesi homeasunnossa.Mutta. Nuo kyseiset esimerkit kuulostaa aivan ällistyttäviltä. Jos tuollaiset oireet seuraisivat aivan oikeasti kyseisistä asioista, niin totuushan olisi, että tuo ihminen ei olisi enää hengissä. Hän ei vain ymmärrä, kuinka paljon oikeasti kemikaaleja ja kaikenmaailman pienhiukkasia meidän ympärillä on ihan jatkuvasti, aivan sama missä sitten olisimmekkaan.
On herkistynyt myös maahomeille.. bensiinille.. jne. Mutta kaiketi voi kuitenkin olla kaupungin läheisyydessä, kaikkien niiden päästöjen seassa mitä autoista, tehtaista ja muista lähtee. Vain ihmisten lähellä ei voi olla?. Voi nukkua autossa, mutta ei kestä bensan hajua?. Ilmeisesti ajaa kuitenkin autolla..
Kuka tankkaa auton? jne.
Saa vakavan reaktion ikkunan läpi pyörän kumeista.. mutta nukkuu autossa.
Siis jokainen tekstin luettuaan ymmärtää, että tuollainen oirekuva ei voi pitää paikkaansa.
Uskon vakaasti, että hänellä voi olla homesairaus ja monikemikaaliherkkyys, mutta tuollaisiin oireisiin mitä hän kuvaa, en usko hetkeäkään. Kyseessä on lisänä psyykesairaus ja psyykelääkitys voisi häntä oikeasti auttaa.
Tuo pyöräjuttu kuulostaa minustakin todella omituiselta, mutta varaan jokaiselle oikeuden omiin kokemuksiinsa.
Minulla oli joitain vuosia sitten elimistö täysin sekaisin. Sain oireita monesta asiasta, yhtenä lähteenä kumi. Kerrostalojen ja kauppojen ovien läheisyydessä on usein kumimatto. Ne haisivat nenääni aivan tolkuttoman voimakkaasti. Samoin kuntosalilla oleva kumilattia. Hiirimatto piti hävittää. Silti en koskaan haistanut oman tai muiden autojen renkaita enkä kokenut niiden lähellä oireita.
Aikaa kului ja elimistö alkoi rauhoittua hälytystilastaan (krooninen kipu katosi jne.).Sitten tajusin eräänä päivänä, etten enää haista sisäänkäyntien kumimattoja eikä niistä tule hengenahdistusta. Samaten kosketusärsytysherkkyys vähentyi lähes normaaliksi.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä tuon jutun tarina kuulostaa dramatisoidulta luulosairaan tarinalta.
En missään tapauksessa kiistä homesairauksien ja monikemikaaliherkkyyden olemassaoloa.
Asuin itsekkin hyvin huonokuntoisessa talossa pari vuotta, ja oireita siellä oli kaikenkirjavia. Koko kehon kattavia ihottumia, hengenahdistusta, sitä ns.aivosumua.. se itseasiassa on ihan "oikea" oire, neurologian puolella puhutaan nimenomaan aivosumusta jne.
Uskon, että se on ihan oikea tuntemus, mutta sellaista virallista termiä ei ole kuin "aivosumu", enkä ole koskaan kuullut yhdenkään lääkärin sellaista käyttävän.
Joku kysyi, mitä motivaatiota jollakin olisi tehdä itselleen psyykkisesti näitä oireita. Voi, niitä on moninaisia. Syitä ei toki itse välttämättä tiedosta mutta näitä on paljon. Mm. korvaus- ja eläkehakuisuus, huomionhakuisuus, persoonallisuushäiriöt, halu siitä että joku muu hoitaa työt, asuntoasiat, talousasiat ja muut veemäiset arkiasiat, näkemys siitä, etten ole tavis ja normaali vaan jotain erikoista ja harvinaista, se, että on jäänyt vaille hoivaa ja huomiota lapsena ja aikuisena haetaan tähän tarpeeseen täytettä, tiedostamattomat lukot, jotka käsitellään mieluummin kehon kuin psyyken hoidolla...
Osa lääkäreistä uskoo tai "uskoo" itse näihin erilaisiin syndroomiin. Yleensä siellä on yksityisvastaanoton tuoma lompakontäyte vahvana motivaattorina.
Kuulostaa hurjalle mutta mä uskon, että voi se olla noin kamalaa. Olen itse hajusteyliherkkä ja moniallerginen sekä asunut homeasunnossa, joten homeen sietokykyni on alentunut. Ei vika ole korvien välissä jos pää alkaa särkemään hajuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen altistunut ja herkistynyt homeelle, ja kyllä, se tekee ihmiselle omituisia juttuja. Näkö saattaa sumentua, ajatus ei kulje, tulee tunnin-parin kohtuu korkeita kuumekohtauksia, ruokahalu katoaa, päätä särkee ja alkaa luulla olevansa luulosairas ja muuta mukavaa. Siksi olen aika varma, että kaikki artikkelissa kuvatuista oireista eivät ole tuulesta temmattuja.
Sitä en kuitenkaan tajua, että miten tämä henkilö voi nukkua autossa? Ellei se sitten ole jokin 30-40 vuotta vanha yksilö, josta on valutettu bensat, öljyt ja glykolit pois. Itselleni nimittäin jopa oma autoni (80-luvun lopun mallia) aiheuttaa etenkin talvella silmäoireita. Uudemmat autot on kyllästetty palonestoaineilla, jota saattavat herkistymättömillekin ihmisille aiheuttaa oireita ja sairastumisia. Eikä tulisi mieleenikään värjätä tukkaani tai käyttää minkäänlaista meikkiä, kun jo kynsilakat harvoin ja erityisissä tilanteissa käytettyinä aiheuttavat ongelmia.
Osa näistä kuvatuista oireista tuntuvat siis silkalta hölynpölyltä. Olen minäkin joutunut lähtemään kesken kaiken kaupasta pois, kun ollut jokin haju joka on aiheuttanut hankaluutta mutta en minä vielä koskaan yhdenkään ikkunan läpi ole saanut minkäänlaista kohtausta.
Samoja ajatuksia täälläkin. En haluaisi vähätellä mitään yliherkkyyksiä tms., koska tiedän itse ihmisiä, joita on syytelty luulotautisiksi kunnes syy onkin sitten lopulta löytynyt. Mutta oirekuvaukset tässä artikkelissa olivat kyllä vähintäänkin omituisia - että vakavia oireita tulee näyteikkunan läpi tai 200 metrin päässä olevasta pyykistä? Mitä ihmettä?
Kaiken lisäksi oireet itsessään ovat hyvin epämääräisiä... aivosumua, horkkaa ja päänsärkyä joka tulee puskista yhtäkkiä niin kovana että "ei voi kuin huutaa".
Mitään varsinaisia hengenvaarallisia allergiaoireita en tuossa tekstissä huomannut, joten en ymmärrä, miksi on mahdoton ajatus istua paria tuntia lentokoneessa päänsäryn kanssa, jos sitten ulkomailla olisi muuten parempi olla.
Oireet ovat niitä mitä seurataan. Diagnostiikka ei välttämättä vielä pääse kaikkeen kiinni. Ainakaan halvalla. Tutustu mitä on sairaan talon oireyhtymä. Pääset jäljille ongelmasta. Se on vähän sama kuin rakastuminen: pulssi nousee, kädet hikoilee ja ajatuskesi seisoo, vaikka et ota yhtään askelta!
Uskon kyllä, että hometalosta tulee vaikka minkälaisia oireita. Mutta jäävätkö ne oireet tosiaan, vaikka hometalosta pääsee pois? Ja tuleeko niitä oireita 200 metrin päästä tai näyteikkunoiden läpi kadulla? Tätä en ymmärrä.
Mä saan astmaattisia oireita siitä, jos kuivatan pyykkejäni kuivaushuoneessa missä joku on kuivattanut omia hajustetuilla pesuaineilla pestyjä pyykkejä. Ei tarvitse olla pesty samalla pesukoneella ja kuivatusten välillä voi olla vaikka päiviäkin. En voi käyttää ollenkaan taloyhtiön yhteisiä tiloja.
Tätä voisi ihmetellä monen ihmisen kohdalla, halutaan apua mutta sitten kun siihen määrätään jokin mielialalääkitys siitä kieltäydytään ja yht' äkkiä ollaan niin tsemppihenkisiä vaivojensa kanssa. Kun itse olin selkäkipuinen en olisi todellakaan kyseenalaistanut mitään lääkityksiä jos niitä olisi tarjottu, niin karmea kipu oli ja elämänlaatua heikentävä.
Minä olen vissiin lähtenyt väärin liikkeelle, koska en saanut masennuslääkkeitä vaikka testi näytti keskivaikeaa masennusta. taidanpa valitella kemikaaleja (yliherkkyys löytyy, aika pahakin) niin saattaa olla että saan apua mielialaongelmaan.