miten kestät kerrostalossa asumista ja erityisesti kesällä?

Vierailija kirjoitti:

Hah. Kerrostaloihmisellä ei ole koskaan omaa pihaa, kaikki on julkista tilaa kun avaat oven.

Kaikki on asfalttia, parkkipaikkoja, ihmisiä vieraita ja rauhaa ei ole.

Melua, autoja.

Mitään omaa ei ole ulkona.

Joku muu taho on suunnitellut että ulos mennessäsi jalkojesi alla on kova asfaltti.

Ei mulla ole mitään ihme töitä kun olen maalla.

Jos haluan, voin laittaa kasvimaata ja voin istua ulkona omalla pihalla ja nauttia luonnosta.

Omistaminen on vaan sun korvien välissä. Asun Tukholmassa. Omistan tämän kaupungin. Omistan Kungsträdgårdenin kirsikkapuut ja humlegårdenin leikkipuiston. Ja rannat ja kalliot ja Grimstan metsän. Omistan ne silmilläni ja nenälläni ja varpaillani, eikä kukaan voi viedä niitä multa. Saan nauttia kaikesta, eikä tarvitse tehdä mitään sen eteen. Sulla on sun piha ja sun marjapuskat. Mulla on koko kaupunki.

Kiitos oikein hyvin. Ei ole kesällä kuuma, eikä talvella kylmä ja mökillä saa leikata nurmikkoa. Velkaa kyllä on, mutta sillä sai 135 neliötä asuntoa Helsingin kantakaupungista. Joku todennäköisesti haluaa ostaa tämän, jos ei haluta täällä enää asua.

En ole omakotitalo tyyppiä. Inhoon sitä pihan laittamista ja en tiedä istuisinko siellä pihalla yksin. Joo on ne pihat nättejä kun joku muu on ne laittanut.Miten lasten kaverit? Kerrostalo alueella on paljon lapsia. Ok Oisin halunut joskus rivari kämpän mutta nyt olen oikein tyytyväinen kerrostaloon. Asuntomme on tilava ja Asumme ekassa kerroksessa ja talo on rauhallinen. Kesällä juuri sanoin miehelle että ompa hiljaista kun istuttiin jälkiruoka kaffeilla parvekkeella. Lintu vaan huusi puussa 😀 ja eläimiä on; keittiön ikkunan alla evästää iltaisin jänis, kesällä sillä oli poikanen. Oravia enemmän kun tarpeeksi ja kettu on pyörinyt tässä pihassa. Siis miksi ei kerrostalo? Tässä on kaikki hyvä😊

En ymmärrä kysymystä.

Voi hyvin ! Ihana Tampereen kesä tapahtumineen ja suurten järvien läheisyys. Parvekkeelta näkee kauas, mutta ei naapuria. Mökille tai matkoille lähtiessä koti on helppo jättää.

Tulisin hulluksi kerrostalossa. Ei mitään tekemistä. Täällä ok-talossa on puuhaa, nurmikon leikkuuta ja kaikkea :) Iso terassi ja järvimaisema avautuu heti kun oven aukaisee.

Niin, kyllähän jotkut kerrostalossa asuessaankin näkee järvelle, johki miljoonan kilsan päähän :DD

Täällä voi pulahtaa järveen kun ottaa muutaman askeleen, laiturin nokassa ihanaa kesä iltana istua. Tyyni järvi ja kaunis auringon lasku :) Talvella voi hiihtää tuossa järven jäällä ja ajaa moottorikelkalla. 

Kerrostalo on laiskojen ihmisten asumismuoto. Ja laiskuus on aina huono piirre ihmisessä. Kaikki se melu, saasteet ja ihmiset! Naapureita joka puolella. Mut laiskoille ja hienohelmoille oikein hyvä asumismuoto :)

Vierailija kirjoitti:

Tulisin hulluksi kerrostalossa. Ei mitään tekemistä. Täällä ok-talossa on puuhaa, nurmikon leikkuuta ja kaikkea :) Iso terassi ja järvimaisema avautuu heti kun oven aukaisee.

Niin, kyllähän jotkut kerrostalossa asuessaankin näkee järvelle, johki miljoonan kilsan päähän :DD

Täällä voi pulahtaa järveen kun ottaa muutaman askeleen, laiturin nokassa ihanaa kesä iltana istua. Tyyni järvi ja kaunis auringon lasku :) Talvella voi hiihtää tuossa järven jäällä ja ajaa moottorikelkalla. 

Kerrostalo on laiskojen ihmisten asumismuoto. Ja laiskuus on aina huono piirre ihmisessä. Kaikki se melu, saasteet ja ihmiset! Naapureita joka puolella. Mut laiskoille ja hienohelmoille oikein hyvä asumismuoto :)

 

Mulla on kerrostalossa järvinäköala. Ja taloyhtiön oma uimaranta, talvella siinä järvellä menee hiihtolatu. Maalla on mukavaa :)

Asuin ok-talossa 25 vuotta. Nyt kerrostalossa, jossa iso terassiparveke. Siellä mulla on kasveja ja istuinryhmä ym. Olen asunut tässä jo kolme vuotta, mutten ole tottunut vieläkään tähän onneen, ettei tarvitse tehdä mitään pihatöitä, lumitöitä, kunnostushommia. Nautin!

Vierailija kirjoitti:

Tulisin hulluksi kerrostalossa. Ei mitään tekemistä. Täällä ok-talossa on puuhaa, nurmikon leikkuuta ja kaikkea :) Iso terassi ja järvimaisema avautuu heti kun oven aukaisee.

Niin, kyllähän jotkut kerrostalossa asuessaankin näkee järvelle, johki miljoonan kilsan päähän :DD

Täällä voi pulahtaa järveen kun ottaa muutaman askeleen, laiturin nokassa ihanaa kesä iltana istua. Tyyni järvi ja kaunis auringon lasku :) Talvella voi hiihtää tuossa järven jäällä ja ajaa moottorikelkalla. 

Kerrostalo on laiskojen ihmisten asumismuoto. Ja laiskuus on aina huono piirre ihmisessä. Kaikki se melu, saasteet ja ihmiset! Naapureita joka puolella. Mut laiskoille ja hienohelmoille oikein hyvä asumismuoto :)

 

Niin koska ihminenhän ei voi tehdä mitään muuta kuin pihahommia. Täytyy olla täysin toimettomana vaan. Nyyh.

Hyvin! Tässä on iso lähes 20 neliön parveke, sisäpiha upeilla kukkaistutuksilla ja nurmea ja penkkejä. Torille voin kävellä ovesta, keskustaan voi kieriä ja lenkkimaastot on ihan vieressä. En vaihtais! Asunto on lännenpuoleinen, eli auringosta voi nauttia parvekkeella. Ilmalämpöpumppu viilentää helteellä. On huoletonta ja helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Ja miksi olet mennyt kerrostaloon? Ja kaikista järkyttävintä: miksi olet ottanut isot velkataakat päästäksesi koppiin asumaan?

Miksi pitäisi mennä asumaan koppiin? Toisekseen mihin sitä valtavaa tilaa tarvitsee? Ainoastaan enemmän siivottavaa ja pitää hankkia lisää tavaraa, että asunto ei näytä autiolta. 20 vuotta asuin omakotitalossa vanhemmillani asuessa. Kahdeksan vuotta olen nyt asunut kerrostalossa, eikä ole mitään halua muuttaa omakotitaloon tällä hetkellä. Onhan siinä toki hyviäkin puolia, kuten oma piha ja rauha, mutta tuolloin pitäisi asua kaukana keskustasta ja rauhallisella alueella. Olisi siis pitkät matkat kulkea. Olisi pihatyöt ja muut vastaavat. Toisekseen omakotitalo olisi aivan tarpeettoman iso yksin elävälle.

Kerrostaloasumisen melusta valittavat eivät varmaan ole koskaan asuneet kerrostalossa tai eivät ainakaan sellaisessa, jossa on äänieristys kunnossa ja naapurit täysijärkisiä. Ääniä kuuluu, mutta vähän. Täällä kymmenennessä kerroksessa mölyä kuuluu jopa vähemmän kuin vanhempieni omakotitalossa, koska ulkoa kuuluu voimakkaammin auton äänet ja ohi kulkevien ihmisten ja etenkin lasten huudot.

Kerrostalossa asuminen on todella huoletonta. Nykyinen kämppäni on pieni, mutta edellisessä kämpässäni oli sauna ja iso parveke ja muutenkin tilaa oli paljon. Eron jälkeen halusin lähemmäksi keskustaa ja siten tingin kämpän koosta ja varustelusta. Tässäkin mahtuu kuitenkin elämään hyvin, eikä tunnu ahtaalta.

Kestän hyvin. Kesällähän tämä on parasta, istuskella tuossa omalla pihaterassilla. Enkä ole ottanut isoa velkataakkaa kerrostaloon päästäkseni.

Jaa miksi olen mennyt, no ensimmäiseen kerrostalooni pikkulapsena minut vietiin, ja seuraavaan ja sitä seuraavaankin. Seuraava oli sitten opiskelupaikkakunnalla opiskelija-asuntola; eipä ollut rahaa mitään rivarikämppää sieltä vuokrata tai ostaa. Opintojen jälkeen löytyi kerrostalosta ihastuttava vuokrayksiö (en tarvitse paljon tilaa, oikeastaan viihdyn pienessä). Sitten muutin avoliittoon rivariin, ei se mitenkään sen autuaammalta tuntunut kuin kerrostalossa. Muutettiin toiselle paikkakunnalle kerrostalon alakerran pihalliseen asuntoon, kun sellaisen sai eikä kummallakaan ollut mitään sitä vastaan. Eron jälkeen sitten hakeuduin tähän nykyiseen kerrostalooni. Kai olisin voinut muunkinlaiseen taloon mennä, mutta tässä näytti kivalta ympäristö ja maisemat ja itse asunto, ja tietysti tuo pihakin.

Omakotitaloissa asuu sukulaisia maalla, ja niillä tuntuu olevan koko ajan jotain remppaa menossa ja asuntoon liittyvää tarttis tehrä -fiilistä. Itse en osaa kaikkia omakotitalon ylläpitohommia, eikä ole suuresti inspiraatiota opiskellakaan. Ihan hyvin voin "kärsiä" loppuikäni kerrostalossa :)

Mitenkö kestän? Samalla tavalla kuin dynamiittipötkö kestää räjähtämistä.

Tuosta metelistä niin eniten tähän kerrostaloasuntooni kuuluu meteliä naapurikorttelin pari- ja omakotitaloista. Huudattavat kesäpäivät pitkät ruohonleikkuria, syksyllä vaihtavat lehtipuhaltimeen. Ei se niin muuten haittaa mutta jos haluaa istua pihalla tai pitää ikkunaa auki. Sama jossain omakotitaloalueella niin aina lämpimään vuodenaikaan siellä joku kone käynnissä (klapikone ja oksasilppuri mahdollisia kanssa), koira louskuttaa pihalla tai teinit pompottaa koripalloa. Ei välttämättä sen rauhallisempaa kuin kerrostalossa.

Oikein hyvin, kiitos kysymästä.

Meillä ei yksinkertaisesti ole hinkua ok-taloon. Vihataan pihahommia yms. Nyt jos jokin menee rikki, ei muuta kuin soittoa talohuoltoon. Ollaan tosin kämppää rempattu pikkuhiljaa (esim. kylpyhuone meni uusiksi) mutta nämäkin ollaan tehty hiljalleen oman inspiksen mukaan.

Velkavankeudessä ei tämän asunnon takia olla, sillä maksoimme tästä kolmiosta reilu 50tuhatta. Tilaa on meille aivan riittävästi.

Ja tämä alue....tämä alue on vain mahtava. Kiva istuskella keittiön pöydän ääressä ja katsella mertä. Kyllä, asutaan aivan kivenheiton päässä merestä. Rauhallinen alue jossa on hyvä kasvattaa lapset. On metsää, rantaa ja kalliota.

Viihdyn parhaiten kerrostalossa.

Rauhallista, siistiä, ylin kerros, fiksuja naapureita - eikä lainkaan perkaus-, raivaus-, leikkaus-, lumenluonti-, ruoppaus- ja muita vastaaviaomakotitalo- tai rivitaloasukkaan töitä. 

Osa meistä viihtyy näin. Miksi sinun on vaikeaa ymmärtää näin yksinkertainen asia?

Kerrostalossa rakastan helppoutta. Kesällä joku muu ajaa nurmikon, ja jos pihaa kaipaa, niin taloyhtiön piha on suuri. Pihassa on kauniit kukkaistutukset jotka joku muu hoitaa ja on maksanut, pihalla on penkkejä ja leikkitilaa ja leikkikavereita lapsille. Syksyllä joku muu haravoi lehdet. Talvella kun aamulla lähden liikenteeseen on piha jo kolattu ja hiekoitettu. Lämmitys on kaukolämpö, joten talvellakin sähkölaskut ovat pienet. 

Omaa pesukonetta ja kuivaajaa ei ole tarvinnut ostaa, taloyhtiön ovat todella hyvät. Kun kämpässä menee joku pieleen, tietää että saa saman päivän sisällä jonkun tarkistamaan tilanteen. Kämppä on keskeisellä paikalla, kauppa on sadan metrin päässä, koulut vielä lähempänä. Kaikki elokuvateatterista kirjastoon on kävelymatkan päässä, ei tarvitse murehtia lähiöstä kaupunkiin pyrkimistä jos jotain haluaa tehdä.

Neliöitä on noin 100 ja ne riittävät meidän nelihenkiselle perheelle paremmin kuin hyvin. 

Viihdyn. Tykkään siitä, että näkee kauas, en haluaisi asua maan tasalla. Rakastan kaupungin vanhoja katuja ja puistoja suurine puineen, rantoja, toreja, ihmisiä, kahviloita. Kaikkina vuodenaikoina. Tykkään päästä myös kävellen töihin sekä lähteä vaivattomasti matkoille. Ahdistaisi asua jossain omakotialueella ainakin, kerrostalossa on enemmän yksityisyyttä. Aivan maalla voisin ehkä asua, jos ei pitäisi töissä käydä, mutta lapsia en maalla haluaisi kasvattaa.

Kerrostalo asujat puolustelee kerrostalo elämää, koska niitä vituttaa, kun ei ole rahaa asua muualla :DD 

"Mihin sitä tilaa tarttee, pitää vaan ostaa enempi huonekaluja ettei näytä autiolta"

No niimpä, vituttais muakin jos ei ois vara ostaa ees huonekaluja :D Ihan typerä perustelu tuokin, mut pitäähän sitä toki jotain keksiä tekosyyksi siihen vitutukseen, kun ei vaan yksinkertaisesti ole varaa ostaa. Mut hyvähän se on edes itelle valehdella, jos se mieli sen vuoksi edes hivenen piristyy :D

Vihasin kerrostaloelämää! En ikinä kuuna päivänä ostaisi kerrostalokämppää, vuokralla asuin. Nyt lähemmäs kolmekymppisenä on tilava omakotitalo ja lapsilla suuri piha jolla leikkiä. Arvostan nykyistä kotiani mielettömästi. Joka päivä olen kiitollinen tästä rauhasta. Työtä on mutta ei todellakaan niin paljoa että vahingossakaan enää koskaan suunnittelisin toista asumismuotoa!