Pahin fyysinen kipu, jota olet tuntenut?

Gynekologinen tulehdus, pystyin juuri ja juuri kävelemään. Kukaan läheisistäni ei ollut koskaan kuullutkaan niin korkeista tulehdusarvoista. Myös korkea kuume oli päällä. Sairaalassa sitten vierähtikin viikko.

Olen nuori eikä mitään "kuolettavaa" kipua ole ollut, mutta vatsahaava oli jotain aivan hirveää. Itkin monta viikkoa, lääkäri ei tiennyt, mikä minua vaivaa enkä pystynyt syömään tai olemaan missään asennossa. Onneksi tähystys on keksitty...

Lonkan nivelkipu oli niin kova, että lakkasin hengittämästä ja pyörryin. Kymmeniä kertoja puolen vuoden aikana.

Hyväksikäyttöön liittyvä kipu, kun vieras, vastenmielinen henkilö piti paikallaan, näykki teräaseella eli hampailla esimerkiksi. Lamaannus, kipu ja kuolemanpelko. Asiayhteys, että joku vahingoittaa tahallaan, ja vielä nautti, kun olin kauhuissani. Että toinen teki ruumiistani vain esineen, ilman lupaani.

Siihen verrattuna, kun omin jaloin käveli sairaalaan aborttiin tai nielurisaleikkaukseen, ne kivut oli kovia mutta kuitenkin normaalielämää.

Pelkkä ajatuskin että olisin pahan saastuttamalla ruumiillani lapsia kyennyt tekemään, on täysin mahdoton.

Perätilasynnytys

Puhjennut paksusuoli oli aika kova...mutta ehkä kuitenkin ilman puudutteita synnytyksessä, kun lapsenkaulan ympärille oli kietoutunut napanuora ja sen, kun vekslasivat ilman katkaisemista. Se oli kyllä jotain tosi tuskasta, vaikka kesti ehkä sekuntteja..

Synnytykset, kystan puhkeaminen ja migreeni 😥

Ensimmäisen synnytyksen viimeinen puoli tuntia. Kalvot puhkaistiin ja avauduin viidestä sentistä kymmeneen pelkästään ilokaasu apuna. Siitä vielä 10 minuuttia ponnistusta ja luulin ettei siitä voi selvitä. Toisessakin synnytyksessä ponnistus oli kaikista pahin juttu. Kalvot taas puhkaistiin se se loppu meni liian nopeasti.

Muita kovia kipuja ovat olleen sappikivet, iso avohaava jalkapöydässä ja pari oikein kamalaa migreenikohtausta.

Migreeni, välilevyn pullistuma ja sektion jälkeinen kipu, kun kohtu ei ensin supistellut ja sitten supisteli.

Migreenissä pää tuntuu räjähtävän. Välilevyn pullistuma niskassa mutta koko yläselkä tuntuu, kuin olisi sementtiin valettu. Sektiokipua en enää kunnolla muista, muuta kuin että kipua oli.

Supistukset ja korvatulehdus. Oikeastaan en osaa sanoa kumpi oli kipeämpää. Epiduraali helpotti synnytyskipuja ja tärykalvon puhkeaminen helpotti korvakipua. Kumpikin kipu oli lamaannuttavaa.

Synnytys. Aivan sanoinkuvaamatonta se supituskipu.

Keuhkokuume.

Sappikipu.

Ja olen synnyttänyt neljä lasta, mutta tuo sappikipu on ollut pahinta.

Kun huuliin piikitettiin täyteainetta. Se kipu oli jotain niin vastenmielistä että kyllä jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi! Kaiken lisäksi kukaan ei edes huomannut mitään eroa että hukkaan meni. Tulipahan kokeiltua.

Pahimmat kivut olen kokenut kun hampaani juuret ovat tulehtuneet ja kuukautisten alkaessa. Jomotukseen auttaa akupunktiomatto ja särkylääķeet.

Kyynerpää murtui ja meni sijoiltaan, aivan tajuton, lamaannuttava kipu. En muista enää oikeastaan miltä se tuntui, mutta muistan ajatelleeni, että en edes tiennyt mitä kipu oli ennen tuota. Kipu heijastui koko kehoon ja esim lattialta nouseminen ja veneeseen kävely (mökillä) tuntui aivan mahdottomalta, vaikka onnistui pakotettuna kuitenkin.

Myös hammassärky on mielestäni aivan hirvittävää. Kerran ennen juurihoitoa sattui niin paljon, että istuin pari päivää keittiössä vain itkemässä kivusta. Tämä oli siksi paha, että kesti pari päivää, lääkkeet eivät auttaneet eikä nukkuminen todellakaan onnistunut. Tappava väsymys yhdistettynä hirvittävään vihlontaan siis, joka heijastui koko leukaan.

Poskiontelotulehdus 😢

Vierailija kirjoitti:

Palovamma, kun lapsena kaadoin kupillisen pannulla keitettyä kahvia reisilleni. Kyllä, join kahvia jo lapsena. Lasse Virenin syytä. Nousin seisomaan kun olin innoissani, että voittaa ja vahingossa kaadoin kahvikupin, joka oli liian lähellä pöydän reunaa. Vuonna 1976. Sain "vain" toisen asteen palovammat, joten en osaa edes kuvitella, miltä kolmannen asteen tuntuu. Tää on siis kovin kipu, mitä itse olen kokenut, varmasti jotain kovempaakin voi olla. 

Minä taas sain syliini kokonaisen pannullisen kahvia suoraan hellalta teininä. Reidet paloi rakkuloille, kipeää teki ja paraneminen kesti viikkoja.

Ison vatsaleikkauksen jälkeinen vuorokausi oli myös kivulias.

Ykköspaikalle menee synnytys. Se vei tajunnan hämärän rajamaille, olin ihan sekaisin.

Kuukautiskivut, ennen kuin älysin hankkia pillerit. Oksensin kivun takia, en kyennyt liikkumaan, näkö hämärtyi, kylmä hiki pinnassa. Yleensä kipuja kesti tämmöisenä pari tuntia, ennen kuin särkylääke alkoi vaikuttaa ja nukahdin. Tätä samaa rumbaa kestin n.8 vuotta, joka ikinen kuukausi. Töistä ja koulusta jouduin lähtemään aina kesken päivän.

Jos joskus aion miehen kanssa lasta yrittää en rehellisesti sanottuna tiedä kestänkö noita kipuja enää.

Todella rankka migreenikohtaus. Sattui niin paljon päähän kuin joku olisi sahannut sitä kahtia. Jokainen asennonvaihto tai haju tai puhuminen oksetti. En pystynyt nielemään joten pakko lähteä päivystykseen saamaan hengitettävää lääkettä. Matkalla jokainen katuvalo särkee silmiä kuin joku olisi heittänyt happoa kasvoihin. Toinen puoli halvaantuneen oloinen ja liikkuminen vaikeaa. Päivystyksessä vessaan oksentamaan ja vähäksi aikaa pyörryn vessan lattialle. Säpsähdän kipuun ja että oksentaminen jatkuu. Samaan aikaan on niin kylmä ja lopulta vuoteelle päästyäni edes peitto ei auta. Minut jätetään pimeään huoneeseen lepäämään ja siellä päivystyksen ääniä kuunnellen itken ja hoen mielessäni "vittu NUKAHDA vittu LOPU NYT SAATANA" samalla tuntuu että toiseen puoleen päätäni isketään tylpällä veitsellä reikiä...Pelkäsin kuolevani.