Jos eläisit 1800-luvulla, mikä näistä neljästä maailmasta/miljööstä olisi kiinnostavin?
1. 1800-luvun alku englantilaiskartanossa varakkaassa perheessä, tanssiaisia, ladyja ja lordeja, hillitty käytös ja sivistynyt keskustelu.
2. 1800-luvun puoliväli Yhdysvalloissa, klassinen villin lännen kaupunki, saluunoja, preeria, hevosia, cowboyt...
3. 1870-luku maaseudulla Kanadassa prinssi Edwardin saarella Anna-kirjojen sadunomaisessa ja lämminhenkisessä maailmassa.
4. 1890-luvun synkkä Lontoo. Vampyyreja, kirouksia ja kauhua. Mysteerejä ja yliluonnollisuutta kuten sarjoissa Dracula ja Penny Dreadful.
Kommentit (28)
1, kun olen turvallisuushakuinen ja nautinnonhaluinen. Oikeasti mielenkiintoinen olisi 2, mutta oikeusvaltio oli aika kehittymätön tuolla "Villissä Lännessä", joten oikeasti pelkäisin joutuvani ammutuksi kaikenlaisissa selkkauksissa.
3. Tie Avonleaan sarja sijoittuu 1900-luvun alkuun, juuri tuonne Prinssi Edwardin saarelle. Taitaa olla saman kirjailijan luonnos kuin Anna-sarjalla, Lucy M. Montgomery?
Mietin hyvän tovin nron 1 ja 4 välillä. Valitsen 1 koska menisimme kuitenkin sesongiksi huvittelemaan Lontooseen, meillä olisi siellä kaupunkitalo.
Tällainen pullanaamainen yli parikymppinen naimaton nainen ei paljonkaan missään noista skenaarioista juhlisi. Varmaan 3 olisi vähiten hirveä.
Vierailija kirjoitti:
1. 1800-luvun alku englantilaiskartanossa varakkaassa perheessä, tanssiaisia, ladyja ja lordeja, hillitty käytös ja sivistynyt keskustelu.
2. 1800-luvun puoliväli Yhdysvalloissa, klassinen villin lännen kaupunki, saluunoja, preeria, hevosia, cowboyt...
3. 1870-luku maaseudulla Kanadassa prinssi Edwardin saarella Anna-kirjojen sadunomaisessa ja lämminhenkisessä maailmassa.
4. 1890-luvun synkkä Lontoo. Vampyyreja, kirouksia ja kauhua. Mysteerejä ja yliluonnollisuutta kuten sarjoissa Dracula ja Penny Dreadful.
Pikkusen olet etukynnessä ton villin lännen suhteen. Kyllä se ajoittuu sisällisodan jälkeiseen aikaan 1800-luvun lopulle.
Ihan sama minulle, sillä olisin 100% varmuudella syntynyt kuolleena tai kuollut viimeistään muutaman päivän ikäisenä, jos olisin syntynyt 1800-luvulla, sillä synnyin keskosena. Vielä joskus parikymmentä vuotta ennen syntymäänikin eli 1960-luvulla henkiin jäämiseni ei olisi ollut kovin varmaa.
3