Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko lasten vanhemmat ikinä kateellisia lapsettomille?
03.09.2016 |
Oletteko koskaan kateellisia lapsettomille pareille, jotka voivat matkustella ja juhlia vapaasti ja vaikka hypätä sänkyyn keskellä päivää?
Kommentit (48)
En.
Olen ollut ilman lapsia aikuisena pidempään kuin perheellisenä, enkä vaihtaisi tätä bileisiin ja päikkäreihin vaikka välillä tuntuukin raskaalta.
Ja kyllä mulla ainakin vuorotyö rajoittaa menojani enemmän kuin lapset...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen lapseton ja välillä olen kateellinen pienten lasten vanhemmille ja työttömille, koska he saavat jäädä kotiin. Ärsyttää mennä töihin.
En koskaan. Olen elänyt tuon vaiheen jo, samoin sinnuajan. Saatiin lapset lähempänä nelikymppisiä, ettei tarvitse haikailla menetetyn elämän perään.
En ole. Olen lapset halunnut ja mikään sinällään ei ole yllättänyt, ihan tietoinen valinta ollut hankkiutua tähän tilanteeseen. Sitä paitsi! Me ollaan pääsemässä puolison kanssa kahdestaan juhliin, viime kerta olikin aikalailla tasan 2v sitten :D (mutta eihän niitä juhliakaan enää kukaan järjestä, kun kaikilla on lapsia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeksi pari viikkoa sitten kun oltiin oksennustaudissa.
Varmasti on paljon yleisempää että lapseton on kateellinen lapsia hankkineille kuin toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole. Välillä voin kaivata lisää vapaa-aikaa, lepoa tai muuta ja turhautua siihen, että oman ajan saaminen vaatii niin paljon järjestelyjä. Mutta se on hetkellistä, en kuitenkaan kaipaa elämää ennen tai ilman lasta. Olen ollut valmis sopeutumaan siihen että elämä lapsen kanssa on erilaista kuin ennen. Raskain vaihe oli vauvavuosi mutta sekin meni ohi ja koko ajan käy helpommaksi kun lapsi itsenäistyy.
Yksissä juhlissa valittelimme mieheni kanssa vanhemmalle sukulaiselle että välillä sitä kaipaisi aikaa ihan kahdestaan. Sukulaismies nauroi makeasti ja totesi että kuulkaa sitä kyllä vielä joskus riittää! Hänen lapsensa ovat aikuisia ja kotoa jo kauan sitten muuttaneita - eipä ole omasta ajasta puutetta vaan enemmänkin päin vastoin. Tajusin sillloin konkreettisesti ensi kerran että lapset ovat vaan lainaa. Yritän muistaa tämän aina kun väsyttää :)
Täytyy myöntää että pikkuvauva- ja taaperoiässä oli hetkiä kun mietin että olispa hienoa vaan mennä ja olla oman tahtonsa mukaan.
Nyt kun lapset on jo kouluikäisiä en ole yhtään kateellinen. Voin nukkua kun väsyttää, käydä juhlimassa jos haluan jne. Talossa on ihanaa elämää! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Koskaan ennen mulla ei ollut yhtä hyvin mahdollista hypätä sänkyyn vaikka keskellä päivää kuin sen jälkeen kun lapsi/lapset oli syntynyt ja me molemmat miehen kanssa olimme kotona päivälläkin yhtäaikaa.
Matkustelukin on onnistunut ihan hyvin myös lasten syntymän jälkeen.
No en. Tänäänkin toinen lapsista on omalla asunnollaan, poika tyttökaverinsa kanssa kaupungilla. Tultiin miehen kanssa metsästä, teen tattimuhennosta ja mies jotain lihaa, syödään ja otetaan päikkärit - ja voidaan innostua muutenkin hyppimään sängyssä. Lapset tarkoittaa tässä elämäntilanteessa mukavaa sunnuntailounasta perheen kanssa, keskusteluja nuorten kanssa niin iloista kuin suruista. Olen todella onnellinen, että nuo kaksi fiksua ja hauskaa ihmistä, lapseni, ovat elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Sain lapset kolmivitosena ja olen alle 40 edelleenkin. En vaihtaisi lapsiani mihinkään. Ehdin elää toisenlaista elämää tarpeeksi kauan, ei ole ikävä.
Olen. Ei tarvitsisi pelätä tuottavansa pettymystä kenellekään. Saisi elää itsekästä elämää, tuhlata itseensä ja elämyksiin. Ei tarvitsisi kerätä perintöä. Yksinäisenä vanhuksena kirjautuisin hoitokotiin yhteiskunnan hoidettavaksi. Jälkipolvien ei tarvisi nähdä rappiotani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole. Sen sijaan olen kateellinen monilapsisille perheille. Itselläni vain yksi lapsi.
Todella ihana kuulla onnellisten vanhempien näkemyksiä. Kunpa kaikki lapset saisivat vanhemmat, jotka todella omistautt lapsiperhe-elämään.
Vela38
En todellakaan ole lapsettomille pariskunnille kateellinen heidän lapsettomuudestaan, ja minulla on omia lapsia, kylläkin jo hyvän matkaa olleet aikuisia, mutta kaikkia noita listaamisia asioita olen voinut tehdä, vaikka lapsia meillä onkin.
En pitänyt juhlimisesta edes teininä. Lapset ovat harkittuja ja haluttuja, en minä osaa olla toisille kateellinen - minulla on kaikki tarpeellinen tässä ja nyt.
En ole katellinen. En ole koskaan ollut mikään bilettäjä (eikä mieskään), alkoholia en juo ollenkaan, eikä minun käsitykseni hauskanpidosta ole se että jossain metelissä katson kännisiä ihmisiä. Minä tykkään keskustella ihmisten kassa ja nauraa, sitä ei lapset estä millään lailla.
Miehen kanssa ollaan kyllä kahdestaankin, mutta ei me hypätä sänkyyn eikä muutenkaan tehdä mitään sellaista mitä ei tehtäisi lasten läsnäollessakin. Silloin 10-15 vuotta sitten kun esikoinen oli koulussa, minä olin työttömänä ja mies on vuorotyössä, niin joskus harrastettiin seksiä kun oltiin päivällä kahdestaan kotona, ikä tekee tepposet siinäkin asiassa. Nyt on nuorimmaisetkin jo koulussa, mutta minä olen töissä, joten ei olla niin paljon päivällä kahdestaan, aamupäivällä ollaan kun menen yleensä vasta puolen päivän aikoihin töihin, mutta yleensä nukutaan/lepäillään sängyssä ja muita aamutoimia kaikessa rauhassa, ei siinä mitään seksiä mietitä.
Matkustelua rajoittaa eniten työt ja rahan puute. Lasten kanssa käydään kesälomareissulla 1-2 kertaa kesässä, ja siinä se. Lasten kanssa on kiva matkustella kun tulee kaikkia elämyksiä monipuolisemmin. Itsellänikin on hyvät muistot kun lapsuuden perheen kanssa käytiin reissaamassa. Joskus voisi miehen kanssa käydä viikonloppulomalla, mutta ei sitä oikein innosta, mies ei osaa olla yhtään romanttinen, on tapoihinsa kangistunut. Melkein kivempaa on mennä jonkun ystävättären/äidin/siskon kanssa jonnekin, voi kierrellä kaupoissa ym. ilman että mies valittaa että pitääkö sitä nyt jokainen kippo ja kuppi käännellä ympäri.
Lapsia mulla on sen takia kun olen niitä halunnut, pari kertaa mulle on tehty abortti kun olen tullut raskaaksi väärään aikaan, kerran olen saanut keskenmenon, ja se oli kova paikka. Lapsista olen aina kiitollinen, just mietin että mulla ja miehellä on parasta elämässä nuo lapset, ankeaa olisi jos niitä ei olisi. Odotan myös innolla lapsenlapsia, esikoinen on jo aikuinen joten voi olla että lähivuosina pääsen mummaksi.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan kateellisia lapsettomille pareille, jotka voivat matkustella ja juhlia vapaasti ja vaikka hypätä sänkyyn keskellä päivää?
Eikö tästä just tehty yksi aloitus......
Ja en ole :)
Alue: Aihe vapaa
En oikeastaan. Minua ei kiinnostaa juhlia ja jos joskus juhlin, niin mies tai isovanhemmat hoitavat lapsia. Lasten kanssa voi hyvin nukkua päiväunet tai sitten nukun yksin ja mies on lasten kanssa sillä aikaa. Matkustella voi myös lasten kanssa, hiukan isommat lapset voi myös jättää siksi aikaa isovanhemmille.