Taas yksinäinen viikonloppu edessä
Njooh. Tällainen avautuminen vaan:
Olen kolmekymppinen nainen. Ystäviä on, ihania sellaisia, mutta kaikilla on puolisot, joten heitä turha vaivata viikonloppuisin kun viettävät aikaa pariskuntana. Oon ollut sinkku nyt 3,5 vuotta ja tää ahistus on välillä ihan hullua. Ehkä se johtuu osin tästä mun kolmenkympinkriisistäkin, kun tuntuu että en yhtään tiedä muutenkaan mitä elämällään tekisi.
Tekisi mieli vetää kännit, mutta kun ei sitäkään aina jaksa. Ei ole oikein rahaakaan. Mikä vitun järki tässä elämässä oikein on.
Kommentit (32)
Samankaltainen tilanne täällä. Tosin olen mies ja 28v. Ystäviä on joitain (pitkäaikaisia) ja parisuhdekin oli ja meni. Viihdyn ihan hyvin yksin joten se ei ole ongelma, osaan kyllä keksiä tekemistä itselleni. Useinmiten urheilua, leffoja, lukemista. Päihteistä en perusta, ei kiinnosta.
Mietin aina että onko tämä pysyvää ja varsinkaan normaalia. Usein ei tule kerrottua kellekään kuinka paljon vietän aikaa yksin, saisin varmaan kummaksuvia katseita :D
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksinäinen mies. Ei ole ystäviä ei kavereita, eikä parisuhdetta. Tai oli mutta se päättyi...
Yksin olen aina viikonloppuna teen ruokaa ja juopottelen.
Kyllä itsemurha on aika usein mielessä.
Mitä tykkäämistä tässä oli?
No voi nyyh nyyh. Ihania ystäviä on mut yksinäinen viikonloppu - ranteet auki ja kyynel!
Toisaalla joillakin ei ole yhtäkään ystävää. Ei ole ollut vuosikausiin. Yksinäisyyttä päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksinäinen mies. Ei ole ystäviä ei kavereita, eikä parisuhdetta. Tai oli mutta se päättyi...
Yksin olen aina viikonloppuna teen ruokaa ja juopottelen.
Kyllä itsemurha on aika usein mielessä.
Missäpäin Suomea?
Savossa päin....
Vierailija kirjoitti:
Mä taas nautin nykyään yksinolosta viikonloppuisin. Saan vaan olla eikä tarvi ottaa kontaktia keneenkään. Teen mitä milloinkin; nukun pitkään, katselen leffoja, urheilen, luen, kierrän kaupoissa, istun kahvilassa, baarissa, ravintolassa, laitan ruokaa, siivoilen, juon viiniä, ulkoilen, matkustelen, käyn leffassa...Liian nopeasti on taas maanantai ja joudun ihmisten kanssa tekemisiin....
Niin... Sinä "joudut" ihmisten kanssa tekemisiin. Monet meistä yksinäisistä toivovat sitä mutta se vaan tapahdu. Lopulta koemme miten emme ole enään ihmisiä vaan jotakin hylkiöitä.
Mistäpäin ap on? Itsekin samaa ikäluokkaa oleva nainen olen, ja juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle, josta tunnen vain työn kautta ihmisiä. Vaikutat mielenkiintoiselta ihmiseltä ja samanlaisia ajatuksia elämästä on itsellänikin.
Vierailija kirjoitti:
Mistäpäin ap on? Itsekin samaa ikäluokkaa oleva nainen olen, ja juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle, josta tunnen vain työn kautta ihmisiä. Vaikutat mielenkiintoiselta ihmiseltä ja samanlaisia ajatuksia elämästä on itsellänikin.
Pirkanmaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäpäin ap on? Itsekin samaa ikäluokkaa oleva nainen olen, ja juuri muuttanut uudelle paikkakunnalle, josta tunnen vain työn kautta ihmisiä. Vaikutat mielenkiintoiselta ihmiseltä ja samanlaisia ajatuksia elämästä on itsellänikin.
Pirkanmaalta.
Harmillisen kaukana olet. Itse Etelä-Savossa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pian 23 vuotta täyttävä nuori nainen ja samanlaiset fiilikset on itsellänikin, sosiaaliset suhteet jäivät pois jo ajat sitten, tässä on muutaman vuoden tullut oltua aika yksin, mitä nyt satunnaisten nettituttavien kanssa tulee silloin tällöin jutusteltua mutta muuten minulla ei ole ystäviä eikä seurustelukumppania. Viikonloput etenkin tuntuvat todella pitkäveteisiltä ja masentavilta kun tietää että samaan aikaan kun istun sängyllä läppäri sylissäni yksin pimeässä huoneessa, muut ovat pitämässa hauskaa kavereidensa tai puolisonsa kanssa.
Et ole yksin. Hali <3
t. kohtalontoveri 22v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksinäinen mies. Ei ole ystäviä ei kavereita, eikä parisuhdetta. Tai oli mutta se päättyi...
Yksin olen aina viikonloppuna teen ruokaa ja juopottelen.
Kyllä itsemurha on aika usein mielessä.
Mitä tykkäämistä tässä oli?
Yläpeukulla osoitetaan sympatiaa.
Alapeukulla sanotaan "haista paska".
Joo no mäkin olen kuitenki sen verran introvertti, että viihdyn yksin ja omissa oloissani, mutta tietysti sitä kaipaa enemmänkin sitä kumppania kuin frendien seuraa.
Baariin menoakin harkitsin, mutta kun ei jaksais joka viikonloppu sielläkään käydä, koska ne krapulatkin kestää nykyään sen pari päivää. Joo ja turha ehdottaa selvinpäin menemistä, ei sitä jaksa.
ap