Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa opiskelleet! Mikä oli/on paras ja huonoin käymäsi kurssi?
02.09.2016 |
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kannattaa harkita vaikka ylimääräisinä opintoina ja mitä välttää, jos vain mahdollista. Sanokaa myös yliopisto ja minä vuonna ko. kurssin olette käyneet.
Kommentit (9)
Kasvatustieteiden perusopinnot, Tampere. Kurssit käyty tällä vuosikymmenellä.
Mitä skeidaa... Onneksi arvostelu oli pääsääntöisesti hyv/hyl, eli aika ympäripyöreillä lätinöillä pääsi läpi. Jonkun sähköisenä tehdyn tentin jouduin uusimaan, koska arvostelijan (varmaan joku tosi tuore tapaus opettajien joukossa, koska jaksoi vielä välittää vastauksista ja antoi jopa palautetta) mielestä en maininnut jotain käsitettä tarpeeksi selvästi (elämänkaari tai vastaava), vaikka vastaus oli muuten just mitä pitikin.
Semihelpot 25 op kuitenkin, jos vain sitä lässytystä kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monet perusopinnot ovat puuduttavia. Positiivinen yllätys oli Tampereen yo:n informaatiotutkimuksen perusopintoihin kuuluva kurssi, jonka nimi taisi ainakin pari vuotta sitten olla "Ihminen ja informaatio, media ja yhteiskunta" . Porukkaa kurssilla olikin jotain 200. Luennoitsija oli aiheestaan innostunut, antoi hyviä ja ajankohtaisia esimerkkejä, valaisi netin roolia elämässä monelta eri kantilta... Viikkotehtävinä oli aina tehdä meemi käsitellyistä asioista :D Tietty se perinteisempi oppimispäiväkirjakin raapusteltiin kasaan.
Tylsintä kamaa on tarjonnut yleisen kielitieteen pakollinen peruskurssi. Nukuin siellä, koska luennot oli kahdeksalta aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Aika monet perusopinnot ovat puuduttavia. Positiivinen yllätys oli Tampereen yo:n informaatiotutkimuksen perusopintoihin kuuluva kurssi, jonka nimi taisi ainakin pari vuotta sitten olla "Ihminen ja informaatio, media ja yhteiskunta" . Porukkaa kurssilla olikin jotain 200. Luennoitsija oli aiheestaan innostunut, antoi hyviä ja ajankohtaisia esimerkkejä, valaisi netin roolia elämässä monelta eri kantilta... Viikkotehtävinä oli aina tehdä meemi käsitellyistä asioista :D Tietty se perinteisempi oppimispäiväkirjakin raapusteltiin kasaan.
Tylsintä kamaa on tarjonnut yleisen kielitieteen pakollinen peruskurssi. Nukuin siellä, koska luennot oli kahdeksalta aamulla.
Ja jotkut joivat suullisilla kursseilla siideriä, jotta juttu paremmin luistaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Parhaita oli tietty sosiaalipolitiikan kurssit, mutta taitaa olla sen ajan proffat jo emeritus. Huonoin ehkä joku tilastotiede, koska en siitä mitään tajunnut. Argh! :)
Kysyttiin parasta, eli sellaista missä on hyvä sisältö ja kannattaa sen takia käydä. Jos et tajua tilastotieteestä mitään, ei se kurssista huonoa tee.
Paras kurssi oli joku sosiaalitieteiden metodologian kurssi Jyväskylässä 2008 tai jotain. Huonoin oli varmasti eräs kehitysmaatutkimuksen perusopintojen kurssi, koska opettaja oli aivan sietämättömän kuivakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kannattaa harkita vaikka ylimääräisinä opintoina ja mitä välttää, jos vain mahdollista. Sanokaa myös yliopisto ja minä vuonna ko. kurssin olette käyneet.
Eipä sinun kannata kurssejasi valita sen perusteella, mikä minua sattui 80- ja 90-luvuilla kiinnostamaan.
Suoritin ihan järkyttävän määrän kursseja, mutta enimmät kirjatentteinä, koska opin sillä tavoin parhaiten ja useimmat luennoitsijat olivat kuitenkin huonoja. Pidin kovasti esimerkiksi topologian kurssista (se on matematiikkaa). Yllättävän mielenkiintoiseksi osoittautui koulutushallinnon kurssi, vaikka kuulostaa puisevalta kuin mikä.
Jos myös kesken jääneet lasketaan, niin huonoin oli psyko- ja sosiolingvistiikan kurssi: Sitä ei voinut suorittaa kirjatenttinä, vaan piti istua luennoilla. Alkuperäinen luennoitsija ei päässytkään sitä pitämään. Sijainen luki kurssin sisältöä jostain prujusta sana kerrallaan ääneen samalla kun kirjoitti prujun sisällön piirtoheittimelle. Siinä meidän opiskelijoiden olisi pitänyt se sitten kopioida omiksi muistiinpanoiksemme. Kysyin, eikö olisi järkevämpää että kopioitaisiin se pruju koko porukalle (kopiokone oli tuolloin jo keksitty), luetaan etukäteen ja käytetään luennon aika aiheesta keskusteluun, mutta ei kuulemma käynyt. En sitten halunnut tuhlata aikaani moiseen pelleilyyn.
Paras oli oikein perinteisen, ennen sotia syntyneen latinistin pitämä latinan kielen kurssi, joka oli tiedon ja stand up -komiikan helmi vailla vertaa.
Kamalin oli filosofian perusteet (6 ov), jonka luennoitsija oli vastavalmistunut, rasvalla tukkansa taakse vetänyt villapaitahäntäheikki, joka olisi oikeasti halunnut olla juppi ja töissä jossain mainostoimistossa. Oli kotoisin Jyväskylästä, mutta opiskellut Helsingissä ja omaksunut paljon sivistyssanoja ja ässävikaisen reteen puheenparren, josta kotimurre putkahteli hupaisasti esille meitä lingvistejä viihdyttämään. Lopetin kesken ja etsin paremman opintokokonaisuuden.
Nämä tapaukset siis 80-luvun loppupuolelta. Uskon, että edelleen rakastaisin latinaa. Tiedän, että edelleen inhoan filosofiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras oli tilastotieteen johdantokurssi. Huonoin ehkä jokin kirjallisuuden teoreettinen kurssi, jossa joku elämän kannalta irrelevantti yksityiskohta sai järjettömät mittasuhteet. Tietysti niilläkin kursseilla aina joku kikkaratukkainen rillipää eturivissä jaksoi osallistua käsitteelliseen peitsenvääntöön luennoitsijan kanssa. Miksi näillä yleensä on myös aina puhevika?
Parhaita oli tietty sosiaalipolitiikan kurssit, mutta taitaa olla sen ajan proffat jo emeritus. Huonoin ehkä joku tilastotiede, koska en siitä mitään tajunnut. Argh! :)