Lue keskustelun säännöt.
Miten tätä säätämistä on lapsiperheessä näin paljon?
02.09.2016 |
Koulut on just alkaneet ja olen jo ihan puhki. Harrastusilmoittautumisissa ei suunnilleen yhdessäkään harrastuksessa yksikään netti-ilmoittauutminen toimi, poikkeusjärjestelyä on koulussa poikkeusjärjestelyn perään, KOLME leirikouluvarainkeruuta käynnistyi, oiontarauta hajosi.
Ensi viikoksi pitää muistaa laittaa ma eväät yhdelle koska Annantalo, ma yksi hakea kaverilta kello 17, ma toinen viedä puolen tunnin päähän tanssitunnille, tiistaina on vanhempainilta ja oiontalääkäri, keskiviikkona vanhempainilta ja kaksi harrastusta eri paikoissa ja liikuntapäivä yhdellä joka loppuu jo kaksi tuntia normaalia koulupäivää aikaisemmin paikassa, jossa lapsi ei ole ikinä käynyt eli bussireitti pitää katsoa, torstaina on kielen tukitunnit ja yhdellä kokeilutunti toisessa.
Jne. jne. jne.
Ja siihen päälle halutaan ainakin kahteen buffetiin syötävää, yhdelle pitää ostaa koulukirjoja koska Helsinki säästää eikä niitä anneta koulun puolesta, kolmannen silmälääkäri...
Kommentit (407)
Ymmärrän napinan wilmasta, mutta teillä on paljon lapsia, joilla paljon harrastuksia kouluajan ulkopuolella. Lisäksi, tiedätkö, kuinka kauan koululaisryhmät houtuvat jonottamaan Annantalolle?! Aika kauan. Meillä ainakin se lapsi, joka pääsi, tykkäsi kovasti ja siellä ne tädit on ihania.
P.S. Mulla on kalenteri (sama) puhelimessa, tabletissa ja koneella ja se sieltä huutelee, kun on aika milloin mihinkin menoon. Ja aikatauluttamattomksta on tehtävälista. Olen itse niin tupelo, ettei arjen pyörittämksestä muuten mitään tulisi mitään. Jos siirtyisit paperisesta sähköiseen, olisit varmaan jo aika tehokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen että minua stressaa se Wilma. Sieltä latautuu koko ajan lisää. Koko lukuvuosi kohta aikataulutettu moneen kertaan etukäteen. Ja aina kun siirtää ne tiedot omaan allakkaan, sieltä vyöryy jo korjausta ja lisäystä aiempiin tietoihin. Ennen oli helpompaa kun tuli vain se paperitiedote aina seuraavasta etapista.
Ja nuo söhköiset harrastusilmoittautumiset! Prkl. Ne ei vaan toimi millään.
Ap
Wilmassa säilyy kaikki, viestejä voi katsoa kun haluaa eikä mikään viesti katoa nuhjaantuneena repun pohjalle. MIkään luettelemistasi ei vaikuta hirveältä, tietoisesti olet kiireen tehnyt haluamalla noin monta lasta. Kahden kanssa meni helposti vaikka molemmat harrastivat. Olivat niin samanikäisiä, että pienempänä kuljetettiin yhteisiin harkkoihin (jossa eritasoiset ryhmät samaan aikaan). Miksi normielämästä pitää stressiä ottaa vaiheessa, jossa lapset jo nukkuvat hyvin yönsä ja hoitavat paljon asioitaan itse? Vauva ja taaperovaihe voi olla välillä raskasta, tuo on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Sä unohdit ap kaikki ne vaatehankinnat, jotka tarttis vielä tehdä, koska mokomat on venähtänyt kesällä taas pituutta niin paljon, että lahkeet on kaikki lyhyet ja mitkään kengät ei mee jalkaan! Harrastusvälineet on myös käyneet pieniksi, uimapuku on liian tiukka ja ratsastussaappaissa varvas tulee kohta kärjestä läpi...
Aah joo. Tuo on vielä edessä...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nämä ongelmat ole taivaasta tipahtaneet, vaan ne ovat loogista seurausta tekemistäsi valinnoista kuten päätöksestä hankkia lapsia, kolmen lapsen hankkimisesta ja lasten harrastuksista.
No moni asia on muuttunut ihan kahden vuoden aikana, koska säästöt. Esim tuo että itse pitää hoitaa oionta ja ostaa koulukirjat. Kaikki muut on aiemmin saanut ne koulun puolesta.
Siis ostaa koulukirjat? Minkä aineen vai kaikkien aineiden? Ei voi olla mahdollista.
Helsingin kaupunki on nyt linjannut että kirjoihin ei saa täyttää, vaan ne kierrätetään. Tehtäväkirjoja ei saada ollenkaan kielissä. Eli matikassa ja enkussa ainakin pitää sitten ostaa itse jos haluaa että lapsi saa opiskella kunnolla. Voi olla muitakin aineita mutta noi on ne akuuteimmat.
Meillä Helsingissä lapsi sai upouuden englannin tehtäväkirjan, johon täytetään ja sen saa itselleen. Sitten sai jo useaan kertaan kierrätetyn lukukirjan, johon ei saa tehdä merkintöjä.
Oletko Ap kotiäiti? Kuulostaa niin tutulta😊 Minulla kaksi lasta ja samat kuviot ovat pyörineet. Nyt lapset 14v. ja 16v. ja kulkevat jo paljon itse. Tilanne on siis helpottunut viimeisen parin vuoden aikana. Treenejä ja menoa on edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nämä ongelmat ole taivaasta tipahtaneet, vaan ne ovat loogista seurausta tekemistäsi valinnoista kuten päätöksestä hankkia lapsia, kolmen lapsen hankkimisesta ja lasten harrastuksista.
No moni asia on muuttunut ihan kahden vuoden aikana, koska säästöt. Esim tuo että itse pitää hoitaa oionta ja ostaa koulukirjat. Kaikki muut on aiemmin saanut ne koulun puolesta.
Siis ostaa koulukirjat? Minkä aineen vai kaikkien aineiden? Ei voi olla mahdollista.
Helsingin kaupunki on nyt linjannut että kirjoihin ei saa täyttää, vaan ne kierrätetään. Tehtäväkirjoja ei saada ollenkaan kielissä. Eli matikassa ja enkussa ainakin pitää sitten ostaa itse jos haluaa että lapsi saa opiskella kunnolla. Voi olla muitakin aineita mutta noi on ne akuuteimmat.
Siis lapsesi ei osaa kirjoittaa kirjasta tehtäviä ja laskuja vihkoon! Meidän koulussa ainakin kaikkein parhaimmatkin oppilaat osaavat tehdä tehtävät kierrätetystä matikan, enkun jne. kirjasta vihkoon ja olen opettanut jo 20 vuotta samassa koulussa. Ruikutuksesi on siis täysin tyhjänpäiväistä ja oma keksimäsi ongelma! T. Aineenope
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän napinan wilmasta, mutta teillä on paljon lapsia, joilla paljon harrastuksia kouluajan ulkopuolella. Lisäksi, tiedätkö, kuinka kauan koululaisryhmät houtuvat jonottamaan Annantalolle?! Aika kauan. Meillä ainakin se lapsi, joka pääsi, tykkäsi kovasti ja siellä ne tädit on ihania.
P.S. Mulla on kalenteri (sama) puhelimessa, tabletissa ja koneella ja se sieltä huutelee, kun on aika milloin mihinkin menoon. Ja aikatauluttamattomksta on tehtävälista. Olen itse niin tupelo, ettei arjen pyörittämksestä muuten mitään tulisi mitään. Jos siirtyisit paperisesta sähköiseen, olisit varmaan jo aika tehokas.
Tuo on juuri niin kuin kannattaa tehdä. Nykytyyli on valittaa kiirettä, sitä tehdään töissä - monesti ihan aiheesta, mutta miksi tehdä omasta vapaa-ajastaankin stressaavan kiireistä? Se on omia valintoja. Kokeeko sitä itsensä tärkeämmäksi noin - voi kauhee kun on taas paljon, mies ei ikinä selviäisi tästä mitä nyt lähes yksin pyöritän....?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän napinan wilmasta, mutta teillä on paljon lapsia, joilla paljon harrastuksia kouluajan ulkopuolella. Lisäksi, tiedätkö, kuinka kauan koululaisryhmät houtuvat jonottamaan Annantalolle?! Aika kauan. Meillä ainakin se lapsi, joka pääsi, tykkäsi kovasti ja siellä ne tädit on ihania.
P.S. Mulla on kalenteri (sama) puhelimessa, tabletissa ja koneella ja se sieltä huutelee, kun on aika milloin mihinkin menoon. Ja aikatauluttamattomksta on tehtävälista. Olen itse niin tupelo, ettei arjen pyörittämksestä muuten mitään tulisi mitään. Jos siirtyisit paperisesta sähköiseen, olisit varmaan jo aika tehokas.
Joo, ei siinä mitään, on hienoa että menevät Annantalolle. Esikoisenikin oli aikoinaan ja tykkäsi kovasti.
Pääni vaan täyttyy näistä ohjeistuksista (Annantalolle eväät, mutta terveelliset ma, hyppytunnille ruokaraha pikkumaito ennen harrastusta ti, liikuntapäivään ei eväitä mutta vesipullo ke, eväät koululle koska pitkä päivä to ja eväät autoon koska koulun jälkeen heti äidinkielen ylläpitotunti pe). Ja tää on siis vain yksi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän napinan wilmasta, mutta teillä on paljon lapsia, joilla paljon harrastuksia kouluajan ulkopuolella. Lisäksi, tiedätkö, kuinka kauan koululaisryhmät houtuvat jonottamaan Annantalolle?! Aika kauan. Meillä ainakin se lapsi, joka pääsi, tykkäsi kovasti ja siellä ne tädit on ihania.
P.S. Mulla on kalenteri (sama) puhelimessa, tabletissa ja koneella ja se sieltä huutelee, kun on aika milloin mihinkin menoon. Ja aikatauluttamattomksta on tehtävälista. Olen itse niin tupelo, ettei arjen pyörittämksestä muuten mitään tulisi mitään. Jos siirtyisit paperisesta sähköiseen, olisit varmaan jo aika tehokas.
Tuo on juuri niin kuin kannattaa tehdä. Nykytyyli on valittaa kiirettä, sitä tehdään töissä - monesti ihan aiheesta, mutta miksi tehdä omasta vapaa-ajastaankin stressaavan kiireistä? Se on omia valintoja. Kokeeko sitä itsensä tärkeämmäksi noin - voi kauhee kun on taas paljon, mies ei ikinä selviäisi tästä mitä nyt lähes yksin pyöritän....?
Millä tavoin minä teen vapaa-ajastani kiireistä? Suurin osa näistä ohjeista tulee koululta, ei minulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät nämä ongelmat ole taivaasta tipahtaneet, vaan ne ovat loogista seurausta tekemistäsi valinnoista kuten päätöksestä hankkia lapsia, kolmen lapsen hankkimisesta ja lasten harrastuksista.
No moni asia on muuttunut ihan kahden vuoden aikana, koska säästöt. Esim tuo että itse pitää hoitaa oionta ja ostaa koulukirjat. Kaikki muut on aiemmin saanut ne koulun puolesta.
Siis ostaa koulukirjat? Minkä aineen vai kaikkien aineiden? Ei voi olla mahdollista.
Helsingin kaupunki on nyt linjannut että kirjoihin ei saa täyttää, vaan ne kierrätetään. Tehtäväkirjoja ei saada ollenkaan kielissä. Eli matikassa ja enkussa ainakin pitää sitten ostaa itse jos haluaa että lapsi saa opiskella kunnolla. Voi olla muitakin aineita mutta noi on ne akuuteimmat.
Siis lapsesi ei osaa kirjoittaa kirjasta tehtäviä ja laskuja vihkoon! Meidän koulussa ainakin kaikkein parhaimmatkin oppilaat osaavat tehdä tehtävät kierrätetystä matikan, enkun jne. kirjasta vihkoon ja olen opettanut jo 20 vuotta samassa koulussa. Ruikutuksesi on siis täysin tyhjänpäiväistä ja oma keksimäsi ongelma! T. Aineenope
Tietenkin osaa, mutta oppimateriaali on suunniteltu tietyllä tavalla ja nyt sitä käytetään toisella tavalla kuin on ajateltu. Ei kovin järkevää. Ja esim englannissa on todella älytöntä että sitä opiskeluaikaa menee pitkään siihen että lapset piirtelee esim ristisanatehtävän sitä ristikkoa sen sijaan että täyttäisivät sitä. Ja itselläni on myös aineenopettajan koulutus.
Annantalolla jne. käy lapsia monista kouluista, eri puolilta Helsinkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap kotiäiti? Kuulostaa niin tutulta😊 Minulla kaksi lasta ja samat kuviot ovat pyörineet. Nyt lapset 14v. ja 16v. ja kulkevat jo paljon itse. Tilanne on siis helpottunut viimeisen parin vuoden aikana. Treenejä ja menoa on edelleen.
En ole, vaan yrittäjä.
Pahaksi onneksi toimiston vaihtokin osui just tähän elo-syyskuulle..miljoona asiaa hoidettavana.
Meillä onneksi vasta yksi koulussa:) yllätyin viime vuonna kun meni ekalle, kuinka paljon kouluun näyttää nykyisin kuuluvan kaikkea lippua ja lappua, eväitä, retkiä, kotoa tarvittavaa askartelumateriaalia, vanhempainvartteja, rahankeruuta jne. Meidän koulussa oli myös todella paljon poikkeuksellisia päiviä, jolloin mentiin kouluun eri aikaan kuin yleensä (lisää muistettavaa;) Muutenkin meidän iltapäiväryhmäläisen koulu alkaa joka päivä eri aikaan. Ei muuten mutta sitten kun näitä on neljälle lapselle, hui:) Myös harrastukset kuormittavat vanhempia mielestäni enemmän kuin omassa lapsuudessani (olen nuori äiti), niissäkin jatkuvasti vanhempainiltaa, rahankeruuta, kuskaamisia. Meillä siis kolme pienempää lasta joista yksi erityinen. Sairaala- ja fysioterapiakäynnit tuovat omat rasituksensa arkeen. Sitten on keskimmäisten päiväkerhot, perheen yhteiset menot. Mieheni harrastaa intohimoisesti liikuntaa ja käy töissä, minulle jää myös arjen juoksevat asiat kuten autojen katsastukset, ruohonleikkuut, kodinhoito kokonaan. Kiirettä pitää mutta tämä on hauskaa kun olen vielä hoitovapaalla:) töihin meno suoraan sanottuna pelottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän napinan wilmasta, mutta teillä on paljon lapsia, joilla paljon harrastuksia kouluajan ulkopuolella. Lisäksi, tiedätkö, kuinka kauan koululaisryhmät houtuvat jonottamaan Annantalolle?! Aika kauan. Meillä ainakin se lapsi, joka pääsi, tykkäsi kovasti ja siellä ne tädit on ihania.
P.S. Mulla on kalenteri (sama) puhelimessa, tabletissa ja koneella ja se sieltä huutelee, kun on aika milloin mihinkin menoon. Ja aikatauluttamattomksta on tehtävälista. Olen itse niin tupelo, ettei arjen pyörittämksestä muuten mitään tulisi mitään. Jos siirtyisit paperisesta sähköiseen, olisit varmaan jo aika tehokas.
Tuo on juuri niin kuin kannattaa tehdä. Nykytyyli on valittaa kiirettä, sitä tehdään töissä - monesti ihan aiheesta, mutta miksi tehdä omasta vapaa-ajastaankin stressaavan kiireistä? Se on omia valintoja. Kokeeko sitä itsensä tärkeämmäksi noin - voi kauhee kun on taas paljon, mies ei ikinä selviäisi tästä mitä nyt lähes yksin pyöritän....?
Millä tavoin minä teen vapaa-ajastani kiireistä? Suurin osa näistä ohjeista tulee koululta, ei minulta.
Jaa, hyvin vähän minun lasten koulu rasitti meitä vapaa-ajalla, ne kun kävivät sitä itse. Ja ihan koulun kirjoja käyttivät, vihkoon merkinnät jne. Eikä tuo oppimista haitannut, tyttö on nyt siellä Helsingissä oikiksessa, poika lähtee jonnekin ensi vuodeksi kun kirjoittaa. Yleensä meidän kaupungissa ne hammaslääkärit ym oli niin lähellä koulua että itse sinne menivät. Koulun ja harrastusten talkoisiin osallistuttiin aina kun kerettiin ja ostettiin vessapaperia, bambupyyhkeitä tai karamelleja. Tuo oli elämää josta tykättiin, oma aikuiselämä oman haastavan työn kanssa lomittui lasten kanssa kotona elämiseen johon kuului lasten harrastuksia mutta myös paljon yhdessä touhuamista ja matkoja. Kun töissäkin on oppinut organisoimaan eikä tekemään pikkuasioista liian hankalia eikö tuota oppia kannata myös kotona noudattaa? Ja omassa päässään miettiä millaiseksi oman elämänsä haluaa mieltää, kauheaksi suorittamiseksi vai onnelliseksi ja mukavaksi, touhukkaaksi elämäksi? Jos sitä omaa aikaa, suunnittelu- ja toteutusrauhaa hirveästi haluaa ja arkipäivän pienet jutut hirveäksi stressiksi kokee miksi ihmeessä hankkii kolme lasta?
Mietin tässä, että millaista työtä tekevät ne, jouden mielestä lasten koulu- ja harrastusasioiden muistaminen/merkkaaminen on hankalaa (siis muu kuin se asian käytännön toteutus)?
Minulla on töissä päivittäin monta muistettavaa asiaa. Kaikki on kalenterissa. Usein tulee muutoksia. En koe tätä vaikeaksi kuten en koe lasten asioiden muistamistakaan vaikeaksi. Se on hankalaa jos pitää viedä kesken työpäivän oikojalle tms. Mokkapalojen leipomiset ja lenkkareiden osaamiset on kalenterissa (siis milloin tehdään ja milloin tarvitaan).
Meillä on vain kaksi mm. lasta juuri siksi että paremmin ehditään kuskaamaan, osallistumaan talkoisiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän napinan wilmasta, mutta teillä on paljon lapsia, joilla paljon harrastuksia kouluajan ulkopuolella. Lisäksi, tiedätkö, kuinka kauan koululaisryhmät houtuvat jonottamaan Annantalolle?! Aika kauan. Meillä ainakin se lapsi, joka pääsi, tykkäsi kovasti ja siellä ne tädit on ihania.
P.S. Mulla on kalenteri (sama) puhelimessa, tabletissa ja koneella ja se sieltä huutelee, kun on aika milloin mihinkin menoon. Ja aikatauluttamattomksta on tehtävälista. Olen itse niin tupelo, ettei arjen pyörittämksestä muuten mitään tulisi mitään. Jos siirtyisit paperisesta sähköiseen, olisit varmaan jo aika tehokas.
Tuo on juuri niin kuin kannattaa tehdä. Nykytyyli on valittaa kiirettä, sitä tehdään töissä - monesti ihan aiheesta, mutta miksi tehdä omasta vapaa-ajastaankin stressaavan kiireistä? Se on omia valintoja. Kokeeko sitä itsensä tärkeämmäksi noin - voi kauhee kun on taas paljon, mies ei ikinä selviäisi tästä mitä nyt lähes yksin pyöritän....?
Millä tavoin minä teen vapaa-ajastani kiireistä? Suurin osa näistä ohjeista tulee koululta, ei minulta.
Jaa, hyvin vähän minun lasten koulu rasitti meitä vapaa-ajalla, ne kun kävivät sitä itse. Ja ihan koulun kirjoja käyttivät, vihkoon merkinnät jne. Eikä tuo oppimista haitannut, tyttö on nyt siellä Helsingissä oikiksessa, poika lähtee jonnekin ensi vuodeksi kun kirjoittaa. Yleensä meidän kaupungissa ne hammaslääkärit ym oli niin lähellä koulua että itse sinne menivät. Koulun ja harrastusten talkoisiin osallistuttiin aina kun kerettiin ja ostettiin vessapaperia, bambupyyhkeitä tai karamelleja. Tuo oli elämää josta tykättiin, oma aikuiselämä oman haastavan työn kanssa lomittui lasten kanssa kotona elämiseen johon kuului lasten harrastuksia mutta myös paljon yhdessä touhuamista ja matkoja. Kun töissäkin on oppinut organisoimaan eikä tekemään pikkuasioista liian hankalia eikö tuota oppia kannata myös kotona noudattaa? Ja omassa päässään miettiä millaiseksi oman elämänsä haluaa mieltää, kauheaksi suorittamiseksi vai onnelliseksi ja mukavaksi, touhukkaaksi elämäksi? Jos sitä omaa aikaa, suunnittelu- ja toteutusrauhaa hirveästi haluaa ja arkipäivän pienet jutut hirveäksi stressiksi kokee miksi ihmeessä hankkii kolme lasta?
Niin, eli kirjoitat menneestä ajasta.
A) ei ollut säästöjä
B) ei ollut Wilmaa
C) aika kultaa muistot
Mut hei kiitos epäoleellisesta vastauksestasi. Hyvä että olet noin skarppina.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tässä, että millaista työtä tekevät ne, jouden mielestä lasten koulu- ja harrastusasioiden muistaminen/merkkaaminen on hankalaa (siis muu kuin se asian käytännön toteutus)?
Minulla on töissä päivittäin monta muistettavaa asiaa. Kaikki on kalenterissa. Usein tulee muutoksia. En koe tätä vaikeaksi kuten en koe lasten asioiden muistamistakaan vaikeaksi. Se on hankalaa jos pitää viedä kesken työpäivän oikojalle tms. Mokkapalojen leipomiset ja lenkkareiden osaamiset on kalenterissa (siis milloin tehdään ja milloin tarvitaan).
Meillä on vain kaksi mm. lasta juuri siksi että paremmin ehditään kuskaamaan, osallistumaan talkoisiin jne.
Akateemista vaativaa asiantuntijatyötä yrittäjinä. Jos siis minulta kysyt. Ap
Hyvätuloisen, koulutetun perheen ongelmia.. Älä viitsi valittaa asioista, joihin monilla ei ole edes mahdollisuuksia. Osta itse kirjasi, jos kierrätys niin tympii. Onhan materiaalia netissä jo pilvin pimein. Ei se työkirja ketään opeta. Koulut on tiukoilla, kun ei ole varaa korjata sisäilmaongemia ja julkinen sektori eli mm.koulutus on pelkkä kuluerä ja opettajat loisia. Äänestä sinäkin kokoomusta kunnallisvaaleissa, niin meno jatkuu taatusti!
Apn jutut kosahtaa jo siihen että peruskoulussa muka pitäisi ostaa ITSE oppilaalle tehtäväkirjoja.
EI tarvitse!
Ja voisiko arvon ap antaa sille lapsellekkin jotain vastuuta noista eväistä, vesipullosta etc? Vai ajattelitko paapoa sitä lasta vielä aikuisenakin?
Meillä 9 ja 10v lapset huolehtivat ITSE harrastuskamoistaan, että ovat mukana vesipulloa myöten.
Samoin eväistä jos kouluun tarvitaan, he tekevät/ottavat ITSE aamulla ne.
Vaikka olenkin monesti aamulla vielä itse kotona niin en puutu noihin juttuihin, katson kyllä vähän perään mutta lapset hoitavat itse!
Ap siis ihan itse tekee itselleen ongelman noista...
Sä unohdit ap kaikki ne vaatehankinnat, jotka tarttis vielä tehdä, koska mokomat on venähtänyt kesällä taas pituutta niin paljon, että lahkeet on kaikki lyhyet ja mitkään kengät ei mee jalkaan! Harrastusvälineet on myös käyneet pieniksi, uimapuku on liian tiukka ja ratsastussaappaissa varvas tulee kohta kärjestä läpi...