Miten saan ekaluokkalaisen ajoissa kouluun?
Joka aamu menee vitkutellessa ja haaveillessa. Aina saa toistella sata kertaa, että "laita sukat jalkaan,..., laita nyt jo ne sukat jalkaan,..., laita toinenkin sukka jalkaan". Ja jokaisesta vaatteesta erikseen pitää sanoa, muuten ei tapahdu mitään. Pitää varmaan äidin pukeva vauva vielä. Aamulla vaikea saada sängystä ylös, väsyttää tietysti, syömisessä menee kauan, ym. Sekään ei tunnu auttavan, että herätetään aikaisemmin, koska silloin vitkuttelulle jää vain enemmän aikaa. Onneksi isompi tyttö on oppinut jo menemään ajoissa.
Eräänä aamuna sain tyttööni vauhtia, kun lupasin 20 senttiä, jos ehtii koululle ennen kuin kello soi. Tämä lahjominen tahtoo meillä vain johtaa siihen, että tyttö kysyy joka asiasta, että mitä saan jos teen sen, esim läksyt tai muita velvollisuuksia.
Kommentit (31)
Vinkkaa opellekin ongelmasta.
Itse en ainakaan opena oikein viitsi pikkuoppilaita runnuttaa myöhästymisestä ilman 'taustatietoja'. Monen kohdalla kun myöhästyminen on aikuisen vika: pikkusisaruksia ei saada ajoissa autoon ja sitten ei koululainenkaan ehdi kouluun jne. Minusta kohtuuton taakka lapselle, jos sen häpeän päälle vielä opekin suuttuu.
Jos taas tiedän, että laps itse vetkuttaa, jaan mielelläni kasvatusvastuuta ja otan myöhästymisen puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä näitä tarrataulukkoja ja niistä saatuja isompia palkintoja kun on kerännyt tarpeeksi tarroja. Miksi nykykakaroita pitää palkita jokaikisestä asiasta, mikä ennen oli lapsille itsestäänselvyys ja velvollisuuskin hoitaa ilman palkintoja?
No se on sen supernannyn keksintöä.
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä näitä tarrataulukkoja ja niistä saatuja isompia palkintoja kun on kerännyt tarpeeksi tarroja. Miksi nykykakaroita pitää palkita jokaikisestä asiasta, mikä ennen oli lapsille itsestäänselvyys ja velvollisuuskin hoitaa ilman palkintoja?
Meidän isommalla tytöllä oli pienempänä tarrataulu käytössä. Se toimi moneen asiaan, eikä ole vaatinut ylimääräisiä tarroja ja palkintoja. Tämän ekaluokkalaisen kanssa tarrataulu ei oikein toimi, mutta se vaan vaatii joka asiasta palkintoa. Esim huusi minua pyyhkimään pyllynsä, niin sanoin, että pyyhi itse. Tyttö kysyi, että mitä saan siitä. Sanoin, että puhtaan pyllyn, en minä sitä pyyhi, kun en saa siitä mitään.
Vierailija kirjoitti:
En vaan ymmärrä näitä tarrataulukkoja ja niistä saatuja isompia palkintoja kun on kerännyt tarpeeksi tarroja. Miksi nykykakaroita pitää palkita jokaikisestä asiasta, mikä ennen oli lapsille itsestäänselvyys ja velvollisuuskin hoitaa ilman palkintoja?
Meidän isommalla tytöllä oli pienempänä tarrataulu käytössä. Se toimi moneen asiaan, eikä ole vaatinut ylimääräisiä tarroja ja palkintoja. Tämän ekaluokkalaisen kanssa tarrataulu ei oikein toimi, mutta se vaan vaatii joka asiasta palkintoa. Esim huusi minua pyyhkimään pyllynsä, niin sanoin, että pyyhi itse. Tyttö kysyi, että mitä saan siitä. Sanoin, että puhtaan pyllyn, en minä sitä pyyhi, kun en saa siitä mitään.
No minusta kyllä nukkumaanmenoksi on vaikutusta! Minullakin poika, joka hidastelee aamuisin ja kyllä aamut on huomattavasti helpompia, kun on nukkunut tarpeeksi! Joulustakin on aina muistuteltu, että varsinkin ekan alku on lapsille yllättävän rankka ja ovat tavallista väsyneempiä. En siis ymmärrä, miksi ei saisi kysyä, koska ap:n lapsi menee nukkumaan.
Opettajana näitä on samanlaisia oppilaita koulussa jonkin verran erityisesti alkuopetuksessa ja toiminta heijastuu usein myös tuntitilanteeseen eli vaativat jatkuvaa patistelua.
Pilko tekemiset pieniin osiin ja selkeä, lyhyt, yksiselitteinen ohje aina. Palanen kerrallaan ja sille määräaika. Koulussa käytetään niitä palkkikelloja pahimmille tapauksille, mutta kotona semmoinen tuntuisi jo vähän yliampuvalta.
Useimmiten kyllä mikään muu ei auta kuin ikä...
Meillä oli niin, että aamuisin ei saanut katsoa lainkaan telkkaria ja sitten jouduin pukemaan vielä tokaluokkalaistakin, että ehtisi.
Nyt on ysiluokkalainen ja on jo pari vuotta herännyt 2 tuntia ennen koulun alkua, jotta ehtii meikata ja katsoa suosikkibändinsä tapahtumia (ulkomaalainen böndi, joten yöllä on tullut asiaa sinne)
Hah. Eilen sanoi mulle, että hönellä on jöönyt trauma, kun ei saanut katsoa aamun pikkukakkosia. Väitin, että tietty sait. Mikset olis saanut. Tön ketjun ansiosta tajusin, että totta, ei saanut pikkukoululaisena katsoa , kun muutenkin vetkutteli.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana näitä on samanlaisia oppilaita koulussa jonkin verran erityisesti alkuopetuksessa ja toiminta heijastuu usein myös tuntitilanteeseen eli vaativat jatkuvaa patistelua.
Pilko tekemiset pieniin osiin ja selkeä, lyhyt, yksiselitteinen ohje aina. Palanen kerrallaan ja sille määräaika. Koulussa käytetään niitä palkkikelloja pahimmille tapauksille, mutta kotona semmoinen tuntuisi jo vähän yliampuvalta.
Useimmiten kyllä mikään muu ei auta kuin ikä...
Olen muutaman sanan vaihtanut opettajan kanssa muissa asioissa, niin hän sanoi, että tyttäreni tekee hyvin tunnollisesti koulussa tehtäviä, ja ei ole mitään ongelmia, joten ei ole ihme, jos kotona sitten väsyttää ja kiukuttaa.
Hyvänen aika mitä vitkastelevia lapsia teillä on. Meillä lasten koulukyyti lähtenyt aina 7 jälkeen ja aina oltu reippaasti ajoissa. Vartin yli kuus herätys, vaatteet päälle, aamupala ja repun tarkistus. Sitten jäänyt vapaata aikaa vaikka kännykän räpläykseen.
Tämä on hyvin vahvasti persoonakysymys. Meillä vitosluokkalainen tyttö on toivoton vitkastelija. On hyvin tunnollinen eikä koulusta myöhästele koskaan, mutta eka-toka-luokkalaisena kouluunlähtöjä piti koko ajan hoputtaa. Tänä päivänä kouluun ja treeneihin lähtöjä ei enää tarvitse "vahtia", mutta verkkaisuus on osa persoonaa. Jos ei ole dead-lineja, lähdöt keees-täääää. Esim iltatoimissa kuluu aina ikuisuus.
Ekaluokkalainen poikamme on sitten ihan toista maata. Jos en ole laittanut vaatteita valmiiksi, käy valitsemassa itse vaatteet ja pukee ne hetkessä. Usein muiden noustessa on jo herännyt, pukenut ja pessyt hampaansa. On muutenkin kaikissa toimissaan ripeä.
Kiitos vastauksesta! Lapsella on kaikki hyvin päiväkodin, terveydenhoitajan ja opettajankin mielestä. Koulun aloitus on vain niin stressaavaa ja väsyttävää, että illalla, jos on väsynyt ja vielä nälkäinenkin, hän aivan kuin taantuu kolmivuotiaan tasolle. Tuona iltana hän riehui aivan kuin olisi ollut humalassa, ei siis ollut muuten normaalia käytöstä häneltä. Päivä oli muutenkin normaalia toiminnallisempi, niin oli tavallista väsyneempi, mutta melkein joka ilta pitää kyllä suostutella häntä kotiin. Jälkiviisaana olisi pitänyt viedä hänet aikaisemmin kotiin. Kyseisenä iltana sattuneesta syystä tuli kiire kotiin, mutta tyttö ei vapaaehtoisesti lähtenyt kotiin, jolloin minulla meni hermot ja en keksinyt muuta keinoa kuin sanoa, että "lasken kymmeneen, ja jos et tule sieltä liukumäestä alas, et pääse huomenna kavereiden kanssa ulos". Ei tullut, niin pakkohan se oli lupaus pitää. Tuota rangaistusta käytetään hyvin harvoin.
Vapaa-ajan kaverit ovat enimmäkseen naapuruston eskarilaisia. Olen kannustanut häntä menemään koulun jälkern nuokkarille, jossa iltapäiväkerhoakin pidetään, niin tutustuu uusiin luokkakavereihin, ja mielellään on siellä käynytkin. Illat menee sitten pienempien kavereiden kanssa.