Miksi annat alakoululaisen pelata K-18 pelejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä olisi aiemmin uskonut, että itse annan lasten pelata k-18 peliä, mutta niinpä vain annan... Meillä on yksi tuommoinen räiskintäpeli, jota lapset (kuutos- ja kasiluokkalainen) pelaa isänsä kanssa. Vaikka pelissä tapetaan kyllä, en oikein ymmärrä, miksi se on kielletty alle 18-vuotiailta; ja olen kyllä nähnyt myös pelejä, joista ymmärrän kiellon oikein hyvin. Lisäksi ajattelen, että peliin pätee sama kuin joihinkin mahdollisesti pelottaviin elokuviin: kun niitä katsotaan vanhempien kanssa päiväsaikaan ja pelistä tai elokuvasta jutellaan avoimesti, vaikutukset ovat erilaiset kuin yöllä yksin katsottuina.

Lisäksi peli tuntuu opettavan varsinkin toiselle vähän kömpelölle lapselle nopeaa havaitsemista ja reagointia, vaikka tuon vaikutuksen tietysti saisi aiakaan muillakin peleillä.

hei siinä TAPETAAN IHMISIÄ, vaikea tosiaan ymmärtää miksi K18..huh huh Nuorten hermorakenne muodostuu uudestaan teini-iässä ja heidän keskushermostonsa on muotoiltavimmillaan, siksi silloin pelaaminen on ns vaarallisinta eli

aika moneen nuoreen noi pelit vaikuttaa syvemmin kuin aikuisiin ->näkyy sitten paremmin siinä kaveriporukassa liikuttaessa. jos lapsesi hakkaa jonkun, muista että olet osittain vastuussa siitä käytökselläsi

Höpö höpö.

Se on vaan PELIÄ. Se väkivalta jää sinne ruudulle, se siitä.

Pojat ovat aina leikkineet sotaleikkejä pienestä pitäen -nyt on vaan tulleet pelit rinnalle/tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun opettajana mietin samaa ja juuri tuota #1:n kuvaamaa kerskumista kuulee todella usein vaikka siihen puututaankin. Osasta lapsista näkee jo pelien aiheuttamat haitat: muutama oppilas on kahdenkeskisessä keskustelussa sanonutkin että on nähnyt toteuttamaansa lyömistä ja potkimista peleissä - siinäpä sitten keskustellaan pelien ja todellisen maailman eroista kun 8-vuotias ei eroa nää. Liika pelaaminen heijastuu myös oppimiseen levottomuutena: lapset jää usein pelaamisessa koukkuun jännityksen tunteeseen ja sen jälkeen mikään ei tunnu miltään, ku valitettavasti matikantehtävät ei tarjoa oppilaille samanlaista jännitystä, vaikka toki toiminnallista opetusta on paljon ja peleistäkin löytyy paljon hyviä, pienille pelaajille sopivia pelejä.

Tiedän, ja jos poika olisi tuollainen, ne pelit jäisivät hankkimatta. Mutta kuten sanoin, kyseessä on fiksu ja herkkä poika. Pärjää koulussa hyvin, ei lyö tai potki ketään. Lukee ja harrastaa pelien lisäksi muutakin. Ja ne pelit, jotka valitsemme, eivät ole silmitöntä ammuskelua vaan vaativat kokonaisvaltaisempaa älyn käyttöä. 

En ole hänen takiaan huolissani.

Terv. 1

eli opetat lapsellesi että hän on erikoinen ja saa rikkoa lakia? että hän saa tehdä asioita, joita oikeasti ei saa tehdä? että rajoitukset eivät koske häntä??

miten perustelet itsellesi, että rikot lakia ja maalaisjärkeä vastaan? Varmaan lapsesi kaverien vanhemmat "arvostavat" sun hienoja päätelmiä =)

huh huh mahtaa olla ruusuinen tulevaisuus narsistina tulossa

Jos joku laki taikka määräys on huono -en noudata sitä.

Saa vinkua & arvostella ihan vapaasti. Arvaas kiinnostaako? :D

Elämä on liian lyhyt pilkunnussimiseen.

narsissi ja kriminelli siis itsekin olet ! hahhaa

Niin että arvaas kiinnostaako? :D

Esimerkki jokapäiväisestä elämästä 1: Jalankulkijalle -sinulle- palaa punainen valo. Autoja ei tule. Jäätkö siihen punaisiin seisomaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun opettajana mietin samaa ja juuri tuota #1:n kuvaamaa kerskumista kuulee todella usein vaikka siihen puututaankin. Osasta lapsista näkee jo pelien aiheuttamat haitat: muutama oppilas on kahdenkeskisessä keskustelussa sanonutkin että on nähnyt toteuttamaansa lyömistä ja potkimista peleissä - siinäpä sitten keskustellaan pelien ja todellisen maailman eroista kun 8-vuotias ei eroa nää. Liika pelaaminen heijastuu myös oppimiseen levottomuutena: lapset jää usein pelaamisessa koukkuun jännityksen tunteeseen ja sen jälkeen mikään ei tunnu miltään, ku valitettavasti matikantehtävät ei tarjoa oppilaille samanlaista jännitystä, vaikka toki toiminnallista opetusta on paljon ja peleistäkin löytyy paljon hyviä, pienille pelaajille sopivia pelejä.

Tiedän, ja jos poika olisi tuollainen, ne pelit jäisivät hankkimatta. Mutta kuten sanoin, kyseessä on fiksu ja herkkä poika. Pärjää koulussa hyvin, ei lyö tai potki ketään. Lukee ja harrastaa pelien lisäksi muutakin. Ja ne pelit, jotka valitsemme, eivät ole silmitöntä ammuskelua vaan vaativat kokonaisvaltaisempaa älyn käyttöä. 

En ole hänen takiaan huolissani.

Terv. 1

eli opetat lapsellesi että hän on erikoinen ja saa rikkoa lakia? että hän saa tehdä asioita, joita oikeasti ei saa tehdä? että rajoitukset eivät koske häntä??

miten perustelet itsellesi, että rikot lakia ja maalaisjärkeä vastaan? Varmaan lapsesi kaverien vanhemmat "arvostavat" sun hienoja päätelmiä =)

huh huh mahtaa olla ruusuinen tulevaisuus narsistina tulossa

Jos joku laki taikka määräys on huono -en noudata sitä.

Saa vinkua & arvostella ihan vapaasti. Arvaas kiinnostaako? :D

Elämä on liian lyhyt pilkunnussimiseen.

narsissi ja kriminelli siis itsekin olet ! hahhaa

Niin että arvaas kiinnostaako? :D

Esimerkki jokapäiväisestä elämästä 1: Jalankulkijalle -sinulle- palaa punainen valo. Autoja ei tule. Jäätkö siihen punaisiin seisomaan?

Todennäköisesti kyllä. Varsinkin, jos olen lapsen kanssa liikenteessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun opettajana mietin samaa ja juuri tuota #1:n kuvaamaa kerskumista kuulee todella usein vaikka siihen puututaankin. Osasta lapsista näkee jo pelien aiheuttamat haitat: muutama oppilas on kahdenkeskisessä keskustelussa sanonutkin että on nähnyt toteuttamaansa lyömistä ja potkimista peleissä - siinäpä sitten keskustellaan pelien ja todellisen maailman eroista kun 8-vuotias ei eroa nää. Liika pelaaminen heijastuu myös oppimiseen levottomuutena: lapset jää usein pelaamisessa koukkuun jännityksen tunteeseen ja sen jälkeen mikään ei tunnu miltään, ku valitettavasti matikantehtävät ei tarjoa oppilaille samanlaista jännitystä, vaikka toki toiminnallista opetusta on paljon ja peleistäkin löytyy paljon hyviä, pienille pelaajille sopivia pelejä.

Tiedän, ja jos poika olisi tuollainen, ne pelit jäisivät hankkimatta. Mutta kuten sanoin, kyseessä on fiksu ja herkkä poika. Pärjää koulussa hyvin, ei lyö tai potki ketään. Lukee ja harrastaa pelien lisäksi muutakin. Ja ne pelit, jotka valitsemme, eivät ole silmitöntä ammuskelua vaan vaativat kokonaisvaltaisempaa älyn käyttöä. 

En ole hänen takiaan huolissani.

Terv. 1

eli opetat lapsellesi että hän on erikoinen ja saa rikkoa lakia? että hän saa tehdä asioita, joita oikeasti ei saa tehdä? että rajoitukset eivät koske häntä??

miten perustelet itsellesi, että rikot lakia ja maalaisjärkeä vastaan? Varmaan lapsesi kaverien vanhemmat "arvostavat" sun hienoja päätelmiä =)

huh huh mahtaa olla ruusuinen tulevaisuus narsistina tulossa

Jos joku laki taikka määräys on huono -en noudata sitä.

Saa vinkua & arvostella ihan vapaasti. Arvaas kiinnostaako? :D

Elämä on liian lyhyt pilkunnussimiseen.

narsissi ja kriminelli siis itsekin olet ! hahhaa

Niin että arvaas kiinnostaako? :D

Esimerkki jokapäiväisestä elämästä 1: Jalankulkijalle -sinulle- palaa punainen valo. Autoja ei tule. Jäätkö siihen punaisiin seisomaan?

Todennäköisesti kyllä. Varsinkin, jos olen lapsen kanssa liikenteessä.

Siihenhän jäät -minä en.

Pidän muuten ihan oikeasti kaltaisiasi mielenkiintoisena.

Jos voisit verosuunnittelulla säästää suuria summia vuosittain itsellesi sen sijaan että maksaisit ne veroina valtiolle, tekisitkö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska he leikkivät sotaa muutenkin pihalla. He tietävät, että sota on oikeasti kamalaa, ja että oikeassa sodassa kukaan ei nouse ampumisen jälkeen ylös. He eivät ajattele, että kas miten ruudulle lävähti verta. Vaan se on huonoa pelaamista, jossa hävisit. He eivät ajattele sitä verenä ja suolenpätkinä vaan tarkoitus on pärjätä pelissä. Aivan, tappamalla vihollisia, mutta sitä he tekevät pihaleikeissäkin. Ilman visuaalisia efektejä. Äänet kyllä on käytössä.

Mainitsin asiasta kun he pelasivat ja kerroin miten kamala asia on sota. Ja miten oikeassa sodassa ei ole samanlaista kuin peleissä. Minua katsottiin hitaasti ja todettiin "Ei tämä mitään oikeaa sotaa ole." Joten, jos raja on selvä. Pelatkoot. Mainittakoon vielä, että alkuinnostuksen jälkeen kyseisten (CallofDuty-pelit)K18 sotapelien pelaaminen on vähentynyt merkittävästi meidän 10 vuotiailla pojilla.

niin ei nää vaikuta mihinkään. tosi kivaa ajanviettoa..

http://news.sky.com/story/boy-8-kills-gran-after-playing-video-game-104…

näitä riittää..mut ei meidän poijjaat!

Kyllä terve, normaalilla älyllä ja normaalin kotikasvatuksen saanut sekä empatiakyvyn omaava erottaa faktan ja fiktion. Tai sitten suuri osa 80- ja 90-luvulla kasvaneista on kasvanut saatananpalvontamaailmassa pelattuaan Doomit sun muut hirviöpelit. Ei mutta, sen takia väki eroaakin kirkosta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun opettajana mietin samaa ja juuri tuota #1:n kuvaamaa kerskumista kuulee todella usein vaikka siihen puututaankin. Osasta lapsista näkee jo pelien aiheuttamat haitat: muutama oppilas on kahdenkeskisessä keskustelussa sanonutkin että on nähnyt toteuttamaansa lyömistä ja potkimista peleissä - siinäpä sitten keskustellaan pelien ja todellisen maailman eroista kun 8-vuotias ei eroa nää. Liika pelaaminen heijastuu myös oppimiseen levottomuutena: lapset jää usein pelaamisessa koukkuun jännityksen tunteeseen ja sen jälkeen mikään ei tunnu miltään, ku valitettavasti matikantehtävät ei tarjoa oppilaille samanlaista jännitystä, vaikka toki toiminnallista opetusta on paljon ja peleistäkin löytyy paljon hyviä, pienille pelaajille sopivia pelejä.

Tiedän, ja jos poika olisi tuollainen, ne pelit jäisivät hankkimatta. Mutta kuten sanoin, kyseessä on fiksu ja herkkä poika. Pärjää koulussa hyvin, ei lyö tai potki ketään. Lukee ja harrastaa pelien lisäksi muutakin. Ja ne pelit, jotka valitsemme, eivät ole silmitöntä ammuskelua vaan vaativat kokonaisvaltaisempaa älyn käyttöä. 

En ole hänen takiaan huolissani.

Terv. 1

eli opetat lapsellesi että hän on erikoinen ja saa rikkoa lakia? että hän saa tehdä asioita, joita oikeasti ei saa tehdä? että rajoitukset eivät koske häntä??

miten perustelet itsellesi, että rikot lakia ja maalaisjärkeä vastaan? Varmaan lapsesi kaverien vanhemmat "arvostavat" sun hienoja päätelmiä =)

huh huh mahtaa olla ruusuinen tulevaisuus narsistina tulossa

Jos joku laki taikka määräys on huono -en noudata sitä.

Saa vinkua & arvostella ihan vapaasti. Arvaas kiinnostaako? :D

Elämä on liian lyhyt pilkunnussimiseen.

narsissi ja kriminelli siis itsekin olet ! hahhaa

Niin että arvaas kiinnostaako? :D

Esimerkki jokapäiväisestä elämästä 1: Jalankulkijalle -sinulle- palaa punainen valo. Autoja ei tule. Jäätkö siihen punaisiin seisomaan?

Todennäköisesti kyllä. Varsinkin, jos olen lapsen kanssa liikenteessä.

Siihenhän jäät -minä en.

Pidän muuten ihan oikeasti kaltaisiasi mielenkiintoisena.

Jos voisit verosuunnittelulla säästää suuria summia vuosittain itsellesi sen sijaan että maksaisit ne veroina valtiolle, tekisitkö niin?

Verosuunnittelu on täysin laillista, joten kyllä. Huono vertaus.

Minä kysyn vuorostani sinulta, opetatko lapsellesi, että valtiota pitää pyrkiä huijaamaan keinolla millä hyvänsä, esim. tekemällä pimeitä töitä tai teettämällä töitä pimeästi? Tai opetatko kenties keinot, joilla sosiaalitukia saa nostettua mahdollisimman paljon, vaikka sitten vähän huijaamalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun opettajana mietin samaa ja juuri tuota #1:n kuvaamaa kerskumista kuulee todella usein vaikka siihen puututaankin. Osasta lapsista näkee jo pelien aiheuttamat haitat: muutama oppilas on kahdenkeskisessä keskustelussa sanonutkin että on nähnyt toteuttamaansa lyömistä ja potkimista peleissä - siinäpä sitten keskustellaan pelien ja todellisen maailman eroista kun 8-vuotias ei eroa nää. Liika pelaaminen heijastuu myös oppimiseen levottomuutena: lapset jää usein pelaamisessa koukkuun jännityksen tunteeseen ja sen jälkeen mikään ei tunnu miltään, ku valitettavasti matikantehtävät ei tarjoa oppilaille samanlaista jännitystä, vaikka toki toiminnallista opetusta on paljon ja peleistäkin löytyy paljon hyviä, pienille pelaajille sopivia pelejä.

Tiedän, ja jos poika olisi tuollainen, ne pelit jäisivät hankkimatta. Mutta kuten sanoin, kyseessä on fiksu ja herkkä poika. Pärjää koulussa hyvin, ei lyö tai potki ketään. Lukee ja harrastaa pelien lisäksi muutakin. Ja ne pelit, jotka valitsemme, eivät ole silmitöntä ammuskelua vaan vaativat kokonaisvaltaisempaa älyn käyttöä. 

En ole hänen takiaan huolissani.

Terv. 1

eli opetat lapsellesi että hän on erikoinen ja saa rikkoa lakia? että hän saa tehdä asioita, joita oikeasti ei saa tehdä? että rajoitukset eivät koske häntä??

miten perustelet itsellesi, että rikot lakia ja maalaisjärkeä vastaan? Varmaan lapsesi kaverien vanhemmat "arvostavat" sun hienoja päätelmiä =)

huh huh mahtaa olla ruusuinen tulevaisuus narsistina tulossa

Jos joku laki taikka määräys on huono -en noudata sitä.

Saa vinkua & arvostella ihan vapaasti. Arvaas kiinnostaako? :D

Elämä on liian lyhyt pilkunnussimiseen.

narsissi ja kriminelli siis itsekin olet ! hahhaa

Niin että arvaas kiinnostaako? :D

Esimerkki jokapäiväisestä elämästä 1: Jalankulkijalle -sinulle- palaa punainen valo. Autoja ei tule. Jäätkö siihen punaisiin seisomaan?

Todennäköisesti kyllä. Varsinkin, jos olen lapsen kanssa liikenteessä.

Siihenhän jäät -minä en.

Pidän muuten ihan oikeasti kaltaisiasi mielenkiintoisena.

Jos voisit verosuunnittelulla säästää suuria summia vuosittain itsellesi sen sijaan että maksaisit ne veroina valtiolle, tekisitkö niin?

Verosuunnittelu on täysin laillista, joten kyllä. Huono vertaus.

Minä kysyn vuorostani sinulta, opetatko lapsellesi, että valtiota pitää pyrkiä huijaamaan keinolla millä hyvänsä, esim. tekemällä pimeitä töitä tai teettämällä töitä pimeästi? Tai opetatko kenties keinot, joilla sosiaalitukia saa nostettua mahdollisimman paljon, vaikka sitten vähän huijaamalla?

Ensimmäiset työpaikkani olivat kaikki tyyliin "palkanmaksu ruskeassa kirjekuoressa" joten kokemusta kyllä löytyisi...

Riippuu hiukan työstä ja vakuutuksista, mitään moraalista estettä ei ole.

Ja rakennapa omakotitalo ilman käteistä rahaa...

Vastaus on että riippuu tilanteesta, kiinnijäämisriskista jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun opettajana mietin samaa ja juuri tuota #1:n kuvaamaa kerskumista kuulee todella usein vaikka siihen puututaankin. Osasta lapsista näkee jo pelien aiheuttamat haitat: muutama oppilas on kahdenkeskisessä keskustelussa sanonutkin että on nähnyt toteuttamaansa lyömistä ja potkimista peleissä - siinäpä sitten keskustellaan pelien ja todellisen maailman eroista kun 8-vuotias ei eroa nää. Liika pelaaminen heijastuu myös oppimiseen levottomuutena: lapset jää usein pelaamisessa koukkuun jännityksen tunteeseen ja sen jälkeen mikään ei tunnu miltään, ku valitettavasti matikantehtävät ei tarjoa oppilaille samanlaista jännitystä, vaikka toki toiminnallista opetusta on paljon ja peleistäkin löytyy paljon hyviä, pienille pelaajille sopivia pelejä.

Tiedän, ja jos poika olisi tuollainen, ne pelit jäisivät hankkimatta. Mutta kuten sanoin, kyseessä on fiksu ja herkkä poika. Pärjää koulussa hyvin, ei lyö tai potki ketään. Lukee ja harrastaa pelien lisäksi muutakin. Ja ne pelit, jotka valitsemme, eivät ole silmitöntä ammuskelua vaan vaativat kokonaisvaltaisempaa älyn käyttöä. 

En ole hänen takiaan huolissani.

Terv. 1

eli opetat lapsellesi että hän on erikoinen ja saa rikkoa lakia? että hän saa tehdä asioita, joita oikeasti ei saa tehdä? että rajoitukset eivät koske häntä??

miten perustelet itsellesi, että rikot lakia ja maalaisjärkeä vastaan? Varmaan lapsesi kaverien vanhemmat "arvostavat" sun hienoja päätelmiä =)

huh huh mahtaa olla ruusuinen tulevaisuus narsistina tulossa

Jos joku laki taikka määräys on huono -en noudata sitä.

Saa vinkua & arvostella ihan vapaasti. Arvaas kiinnostaako? :D

Elämä on liian lyhyt pilkunnussimiseen.

narsissi ja kriminelli siis itsekin olet ! hahhaa

Niin että arvaas kiinnostaako? :D

Esimerkki jokapäiväisestä elämästä 1: Jalankulkijalle -sinulle- palaa punainen valo. Autoja ei tule. Jäätkö siihen punaisiin seisomaan?

Todennäköisesti kyllä. Varsinkin, jos olen lapsen kanssa liikenteessä.

Siihenhän jäät -minä en.

Pidän muuten ihan oikeasti kaltaisiasi mielenkiintoisena.

Jos voisit verosuunnittelulla säästää suuria summia vuosittain itsellesi sen sijaan että maksaisit ne veroina valtiolle, tekisitkö niin?

Verosuunnittelu on täysin laillista, joten kyllä. Huono vertaus.

Minä kysyn vuorostani sinulta, opetatko lapsellesi, että valtiota pitää pyrkiä huijaamaan keinolla millä hyvänsä, esim. tekemällä pimeitä töitä tai teettämällä töitä pimeästi? Tai opetatko kenties keinot, joilla sosiaalitukia saa nostettua mahdollisimman paljon, vaikka sitten vähän huijaamalla?

Ensimmäiset työpaikkani olivat kaikki tyyliin "palkanmaksu ruskeassa kirjekuoressa" joten kokemusta kyllä löytyisi...

Riippuu hiukan työstä ja vakuutuksista, mitään moraalista estettä ei ole.

Ja rakennapa omakotitalo ilman käteistä rahaa...

Vastaus on että riippuu tilanteesta, kiinnijäämisriskista jne.

No niin. Tämä kiteyttääkin arvomaailmoittemme eron.

Nyt pystyn paremmin ymmärtämään vastauksesi alkuperäiseen kysymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun opettajana mietin samaa ja juuri tuota #1:n kuvaamaa kerskumista kuulee todella usein vaikka siihen puututaankin. Osasta lapsista näkee jo pelien aiheuttamat haitat: muutama oppilas on kahdenkeskisessä keskustelussa sanonutkin että on nähnyt toteuttamaansa lyömistä ja potkimista peleissä - siinäpä sitten keskustellaan pelien ja todellisen maailman eroista kun 8-vuotias ei eroa nää. Liika pelaaminen heijastuu myös oppimiseen levottomuutena: lapset jää usein pelaamisessa koukkuun jännityksen tunteeseen ja sen jälkeen mikään ei tunnu miltään, ku valitettavasti matikantehtävät ei tarjoa oppilaille samanlaista jännitystä, vaikka toki toiminnallista opetusta on paljon ja peleistäkin löytyy paljon hyviä, pienille pelaajille sopivia pelejä.

Tiedän, ja jos poika olisi tuollainen, ne pelit jäisivät hankkimatta. Mutta kuten sanoin, kyseessä on fiksu ja herkkä poika. Pärjää koulussa hyvin, ei lyö tai potki ketään. Lukee ja harrastaa pelien lisäksi muutakin. Ja ne pelit, jotka valitsemme, eivät ole silmitöntä ammuskelua vaan vaativat kokonaisvaltaisempaa älyn käyttöä. 

En ole hänen takiaan huolissani.

Terv. 1

eli opetat lapsellesi että hän on erikoinen ja saa rikkoa lakia? että hän saa tehdä asioita, joita oikeasti ei saa tehdä? että rajoitukset eivät koske häntä??

miten perustelet itsellesi, että rikot lakia ja maalaisjärkeä vastaan? Varmaan lapsesi kaverien vanhemmat "arvostavat" sun hienoja päätelmiä =)

huh huh mahtaa olla ruusuinen tulevaisuus narsistina tulossa

Jos joku laki taikka määräys on huono -en noudata sitä.

Saa vinkua & arvostella ihan vapaasti. Arvaas kiinnostaako? :D

Elämä on liian lyhyt pilkunnussimiseen.

narsissi ja kriminelli siis itsekin olet ! hahhaa

Niin että arvaas kiinnostaako? :D

Esimerkki jokapäiväisestä elämästä 1: Jalankulkijalle -sinulle- palaa punainen valo. Autoja ei tule. Jäätkö siihen punaisiin seisomaan?

Ikävä kyllä suurin osa tuntemistani ihmisistä tosiaan jää seisomaan ja odottamaan valon vaihtumista vaikka mistään ei tule autoja. Sitten kun sanon että "mennään nyt yli kun ei tule ketään", niin tuijottavat kauhistuneina että: "eihän me voida kun on punaiset!"

Oma äitini on yksi pahin tälläinen:(

Ilmeisesti näille ihmisille maalaisjärjen käyttö ei ole sallittua vaan haluavat sokeasti seurata sääntöjä, silloinkin kun ne eivät tee mitään järkeä.

Sama juttu ylinopeuden ajamisessa silloin kuin tie on tyhjä muista, tai jos on ottanut YHDEN siiderin alkuillasta niin ei voi lähteä enää autolla koko loppuiltana kun on juonut sen siiderin 2 tuntia sitten!

Jotain järkeä siis sääntöjen orjalliseen noudattamiseen olisi kiva saada.

Itselleni säännöt on enemmänkin ohjenuora miten toimia, mutta niitä voi muokata ja soveltaa järjellä silloin kuin ei siitä mitään vaaraa ole itselle eikä muille.

Ikävä että ilmeisesti enemmistö ihmisistä ei osaa enää käyttää järkeään:(

Oma lapseni on vielä niin pieni että ei peleistä ymmärrä mitään, mutta kun kasvaa niin en koe ongelmaiseksi että saa pelata joitain k-18 pelejä kanssani yhdessä. Sama juttu elokuvien kanssa.

Itse saimme suht vapaasti päättää lapsina haluammeko katsoa kuin isä pelasi jotain kauhupeliä, ja jos tuntui että en pystynyt katsomaan niin sitten menin omaan huoneeseen ja en katsonut. Painajaisiahan siitä saattoi seuraavaksi yöksi saada, mutta opinpahan olemaan seuraavalla kerralla kyseistä peliä katsomatta.

Ikinä en ole ketään lyönyt tai hakannut eikä ole edes tullut mieleen, vaikka väkivaltaa peleissä näinkin.

Itse 80-luvun loppupuolella syntyneenä pelailin K18 pelejä kavereittenkaa ja mitään traumoja ole jäänyt. Mm. Quake 2 ja Resident Evil PlayStation 1. On se hyvä tietenkin noudattaa ikärajoja mutta tuo kuuluu ikään ja kokeilun haluun.

Olen ns. laissez-faire-vanhempi. Annan lasten myös syödä niin paljon makeaa kuin haluavat ja liikkua niin paljon/vähän kuin haluavat. Muutenkin saavat tehdä pitkälti mitä haluavat kunhan eivät kiusaa muita. Lisäksi lapseni ovat tunne-elämältään melko samanlaisia kuin minä, eli eivät pienestä järkyty. En pitä sitä pahana asiana, vaikka nykyään kai kaikkien pitäisi olla joka asiasta traumatisoituvia nyyhkijöitä.

Onhan sitä tutkittukin, ja räiskintäpelien pelaajilla on  vahvempi moraali ja omatunto kuin niillä lapsilla, jotka eivät kyseisiä pelejä pelaa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan sitä tutkittukin, ja räiskintäpelien pelaajilla on  vahvempi moraali ja omatunto kuin niillä lapsilla, jotka eivät kyseisiä pelejä pelaa.

Kuka on tutkinut? Missä? Koska? Millä menetelmin?

Vierailija kirjoitti:

Onhan sitä tutkittukin, ja räiskintäpelien pelaajilla on  vahvempi moraali ja omatunto kuin niillä lapsilla, jotka eivät kyseisiä pelejä pelaa.

Tai että ovat alttiimpia anti-sosiaaliselle käytökselle:

http://www.healthline.com/health-news/video-games-saints-or-psychopaths…

laitatko linkin siihen sinun viittaamaasi tutkimukseen, kenen tilaama ja rahoittama se oli?