Mitä tehdä tilanteessa, jossa näet n.5-6v tytön isänsä

Mistä muuten tiedät, että oli isänsä kanssa?

Voi luoja mitä porukkaa. Tuskinpa vaan lastaan pahoinpitelevä isä veisi lastaan mihinkään syömään missä musta silmä kaikkien nähtävissä??!!!??!!!

Mitä olisin tehnyt: hymyillyt lapselle ja isälle.

Mä kaaduin pienenä naamalleni kiveen. Jäi komeat jäljet ja sai selitellä kaikille. Isi luuli jonkun aiheuttaneen ne ja koulussa opettajat ja harrastuskerhossa vetäjät luultavasti luulivat isäni aiheuttaneen. Minä näytin varmaan surkealta, piilotin kasvoni ja häpesin kömpelyyttäni.

Yleensä ihminen joka ajattelee että vamma ei ole voinut tulla mistään muusta kuin väkivallasta ei valitettavasti puutuu asiaan mitenkään. Jos taas olet kiinnostunut enemmän siitä miten vammaa hoidetaan riippumatta siitä miten se on syntynyt "ompas pahannäköinen mustasilmä, särkeekö sitä, oletko hakenut sen hoitamiseen apua jne.

Olisin hyökännyt sen isän kimppuun ja piessyt sen huutaeb samalla täyttä kurkkua "lapsenhakkaaja". Sitten olisin napannut sen tytön kainaloon, heittänyt hänet auton takapankille ja kaahannut tuhatta ja sataa turvaan jonnekin piiloon. Lapsi raukka.

Mjaa. Minua pienenä pisti ampiainen kasvoihin. Sitä ennen samana päivänä oli hevonen melkein syönyt sormeni irti. Olin siis varmasti kaltoinkohdellun ja apaattisen näköinen, kun isi vei minut työpaikalleen syömään piristääkseen minua. Tosin kyseessä aika pieni kylä ja olin aina kolhuilla ja mustelmilla, kun rymysin kavereideni kanssa ulkona. Tämä siis siihen, että tuskin kukaan kuvitteli vanhempieni pahoinpitelevän minua, kun olin aika hyvä pahoinpitelemään itse itseäni.

En usko, että lastaan hakkaava ensinnäkin pahoinpitelisi niin, että jäljet olisi nähtävillä. Ja toisekseen vielä ulkoiluttaisi lastaan, kun tietää keräävänsä katseita. Kolmanneksi sen mustan silmän voi saada aika monesta asiasta. Polkupyörä, kaatuminen, tarhakaveri mojauttanu, lemmikin kanssa rehaaminen, jne.

Nyt vasta tajusin, miksi naapuripöydästä tuijotettiin, kun olin syömässä kiinalaisessa lapsenlapseni kanssa. Hän oli kaatunut tällaisella scooterilla pari päivää aikaisemmin ja huuli oli halki ja oli hiukan turvonnut. 

Ei kyllä päähän pälähtänyt, että joku ventovieras olisi heti vetänyt johtopäätökset pahoinpitelystä ja vieläpä ilmoittanut lastensuojeluun.

Kyllä on viisaampaa, että lasujen teko jätetään sukulaisten ja naapurien tehtäväksi, jos ja kun heillä on selkeätä epäilyä lapsen kaltoinkohtelusta, ei satunnaisten vastaantulijoiden.

Eihän tuossa ole mitään syytä lasulle.

Oma tyttäreni onnistui pari vuotta sitten kompuroimaan niin että löi silmänsä ovenkahvaan. Noh, silmä muurautui umpeen, kuinkas muutenkaan. Paria päivää myöhemmin lapsi kaatui ulkona ja sen seurauksena poskipää turposi ja oli mustelmilla sekä otsaan tuli nirhauma. Hän näytti kaikin puolin siltä että joku olisi hakannut (ei ihme, että saatiin kaupungilla katseita....).

Ja lapsi on edelleen yhtä kömpelö ja vauhdikas ja se on aika huono yhdistelmä kuten ollaan saatu huomata.

Onhan noita nähty, kun lasta on sattunut, joko tapaturma tai sairaus yms. ja vanhemmat haluu piristää päivää.

Olen tarjonnut monesti jälkkäreitä, tai pienen muiston kotiin vietäväksi.

Nykyisessä duunissa näen valitettavan vähän lapsia.

Jaa-a. Omamme putosi eskarissa kiipeilytelineestä suoraan naamalleen. Ihme että selvittiin komeilla mustelmilla, turvotuksella ja pienellä huulen halkeamisella ja maitohampaan heilumisella. Toki päiväkodista soitettiin ja lapsi samantien sieltä haettiin ja lääkärissä käytettiin. Mustelmat saavuttivat värirepertuaarin perinteisen kaavan mukaan,  sinisenmustasta vihertävän kautta ruskeaan ja lopulta kellertävään ja silmät olivat turvoksissa pitkään. Eipä oikein voitu viikoksi sulkeutua kotiin, varsinkaan kun kipua ei ekan päivän jälkeen oikeastaan ollut ja tyttö oli virkeä ja innokas menemään. Ihan piristykseksi vietiin just ostamaan joku lelu ja päälle hampurilaiselle.

Liikuttiin siis ihan ihmisten ilmoilla, eipä tullut mieleenkään että siinä olisi ollut lastensuojelun paikka. Kun mies vei tytön harrastukseen (yleensä aikataulusyistä viejänä olin aina minä), tutut vanhemmat siellä lähinnä pelästyivät ja joku kysyi ihan suoraan, olemmeko olleet auto-onnettomuudessa (siis tyttö ja minä - ajatuksena kai, että olen vielä pahemmassa kunnossa jossain sängyn pohjalla). No, olishan se lastensuojelu saanut selvityksen ihan kai soittamalla päiväkotiin ja dataa lääkärikäynnistäkin olisi löytynyt, mutta turhaa työtä taas ja kaipa olisimme sitten olleet ikuisesti "rekistereissä".

Olen myös vienyt kuopusta milloin mistäkin kohtaa paikkailtavaksi päivystykseen. Koskaan ei ole tullut lastensuojeluilmoitus puheeksi, vaan enemmän naurettu että pikkupojat on pikkupoikia.

veikkaisin, että harva lastaan turpaan vedellyt isä sitä lasta kiikuttaa ensimmäisenä hymyillen hampurilaiselle.

No ei mitään. Itse ajattelisin tähän aikaan vuodesta, että liekö kaatunut pyörällä. Miettikää itse, jos sosiaaliviranomaiset olisivat oven takana siksi, että lapsi on kolhinut itseään. Pumpulissako lapsia nykyään pitää pitää, että säästyy lastensuojeluilmoitukselta? 70-luvulla olin itsekin usein mustelmilla,vaikka olin rauhallinen lapsi, sitä vain silti sattui että kaaduin pyörällä, oksa iski silmään marjametsässä yms. 

Kun omalla pojallani oli lastenreuma, hän joutui ajoittain kulkemaan keppien kanssa tai pyörätuolissakin joskus. Naapurit ihan asiallisesti kysyivät, mitä on sattunut, sitten tottuivat ajatukseen kun näitä tuli toteamisen jälkeen usein. Tuo on oikea tapa toimia. Sittemmin reuma on ollutkin remissiossa jo pitkän aikaa, mutta välillä tulee iriitti ja silmä menee aika punaiseksi. Mitähän naapurit ja tuntemattomat tuosta nyt ajattelevat? 

Joo varmasti olikin jotain ihan muuta sattunut, kuka tässä on edes puhunut ettei ois saanu se isä lastaan viedä syömään? Kerroin vaan missä ja miten heidät näin. Olen siis kamala äiti-ihminen kun mulle tuli myöskin se ajatus mieleen jos musta silmä onkin tullut väkivallan seurauksena? Ja mähän en tehnyt mitään. Mutta asia jäi vaivaamaan. No täällä toiset ois tehny lasun ja toiset on pöyristyneitä että edes kiinnitin huomiota asiaan. Väkisinkin tuli vaan se Erika-tapaus mieleen, juoksutettu pihalla ympyrää kaikkien naapureiden edessä ihan huoletta ym :(

Ap

Olisi siinä viranomaisilla hommia kun kersat tulee koulusta, harkoista tai leikkimästä ja jokaisesta jolla on naarmu tehtäisiin aina lastensuojeluilmoitus.

Vierailija kirjoitti:

Joo varmasti olikin jotain ihan muuta sattunut, kuka tässä on edes puhunut ettei ois saanu se isä lastaan viedä syömään? Kerroin vaan missä ja miten heidät näin. Olen siis kamala äiti-ihminen kun mulle tuli myöskin se ajatus mieleen jos musta silmä onkin tullut väkivallan seurauksena? Ja mähän en tehnyt mitään. Mutta asia jäi vaivaamaan. No täällä toiset ois tehny lasun ja toiset on pöyristyneitä että edes kiinnitin huomiota asiaan. Väkisinkin tuli vaan se Erika-tapaus mieleen, juoksutettu pihalla ympyrää kaikkien naapureiden edessä ihan huoletta ym :(

Ap

No tuota, Eerikaa ei todellakaan juoksutettu pihalla ympyrää kaikkien naapureiden edessä ihan huoletta, vaan Eerikasta tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia niin naapureiden kuin koulunkin puitteissa. Eerikan kohdalla ongelma oli, etteivät sosiaaliviranomaiset välittäneet (ilmeisesti isäpapan sukulaisella sananvaltaa sossuille). Naapurit kyllä välittivät. He ovat mm. kirjoittaneet aikanaan Hesarin yleisönosastolle ja kertoneet mitä tekivät ja miten suhtautuivat, kun mediassa oli vähän samaa asennetta kuin sinulla, että kuinka kukaan ei välittänyt eikä huomannut.

Mutta ei se auta kun uskoa (ja toivoa) että tällä isä-tytär parilla oli kaikki enemmän kun ok! Yhtälailla törmättiin lapseni ja mieheni kanssa leikkipuistossa tapahtumaan, missä down-poika oli yksin ilman vanhempia puistossa. Muut lapset häntä siinä vähän kiusasivat, puhuivat toisilleen "älkää välittäkö tosta, älkää puhuko sille!" Oli kauheeta kattoo vierestä. Tää poika oli jo kyllä vanhempi, siinä ehkä 11v tuli mieleen? Ja en tiedä häiritsikö hän sitten oikeasti muiden leikkejä. Leikkipuisto tyhjeni ja hän jäi sinne viimeiseksi yksinään, kyllä lähtiessä kävin kysymässä asuuko lähellä ja pääseekö varmasti kotiin. Tässäkin asiassa jäin miettimään, onko ok päästää vammainen lapsi yksinään leikkipuistoon, missä todellakin joutui vaikka mihin tilanteisiin muiden lasten kanssa. Yhdessä vaiheessa toiset lapset käskivät hänen soitella puhelimellaan joillekkin tytöille hävyttömiä ja hän teki työtä käskettyä. Silloin mieheni ärähti pojille että lopettakaa se kiusaaminen, pojat lähtivätkin pian pois. Mutta kaikenlaista. Minä kiinnitän tälläisiin asioihin huomiota ja ne jää vaivaamaan, ei voi mitään. Ois kiva kuulla mielipiteitä down-lasten vanhemmilta?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo varmasti olikin jotain ihan muuta sattunut, kuka tässä on edes puhunut ettei ois saanu se isä lastaan viedä syömään? Kerroin vaan missä ja miten heidät näin. Olen siis kamala äiti-ihminen kun mulle tuli myöskin se ajatus mieleen jos musta silmä onkin tullut väkivallan seurauksena? Ja mähän en tehnyt mitään. Mutta asia jäi vaivaamaan. No täällä toiset ois tehny lasun ja toiset on pöyristyneitä että edes kiinnitin huomiota asiaan. Väkisinkin tuli vaan se Erika-tapaus mieleen, juoksutettu pihalla ympyrää kaikkien naapureiden edessä ihan huoletta ym :(

Ap

No tuota, Eerikaa ei todellakaan juoksutettu pihalla ympyrää kaikkien naapureiden edessä ihan huoletta, vaan Eerikasta tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia niin naapureiden kuin koulunkin puitteissa. Eerikan kohdalla ongelma oli, etteivät sosiaaliviranomaiset välittäneet (ilmeisesti isäpapan sukulaisella sananvaltaa sossuille). Naapurit kyllä välittivät. He ovat mm. kirjoittaneet aikanaan Hesarin yleisönosastolle ja kertoneet mitä tekivät ja miten suhtautuivat, kun mediassa oli vähän samaa asennetta kuin sinulla, että kuinka kukaan ei välittänyt eikä huomannut.

Apua, enhän mä ole sanonut ettei kukaan välittänyt eikä huomannut??? Haloo. Pointti oli että myöskin pahoinpitelijällä voi olla pokkaa tehdä näitä hirveyksiä ihan kaikkien edessä, huoletta. Niinkuin tää hirviö isä teki Erikan kanssa. Että ei se aina oo itsestäänselvää ettei nyt tietenkään kukaan menis julkiselle paikalle.

Ap

Ei se isä olisi vienyt lasta syömään, jos olisi tehnyt sen. Kai olisi vältellyt huomiota. Lapsi on saattanut kaatua.

Ja luuletteko te, että lastenkoti on parempi paikka?

Tämä on niin negatiivinen ja luuloharhainen aloitus. Pitäisiköhän mun tehdä ilmoitus sekavasta henkilöstä?

Vierailija kirjoitti:

Ei se isä olisi vienyt lasta syömään, jos olisi tehnyt sen. Kai olisi vältellyt huomiota. Lapsi on saattanut kaatua.

Ja luuletteko te, että lastenkoti on parempi paikka?

Tämä on niin negatiivinen ja luuloharhainen aloitus. Pitäisiköhän mun tehdä ilmoitus sekavasta henkilöstä?

Voi hyvää päivää....

Vierailija kirjoitti:

Toki saa, sehän tässä jäi vaan just ahdistamaan että mistä se musta silmä oli tullut.. Olisiko sitä pitänyt käydä kysymässä? Mitä jos siinä sitten olikin perheväkivallan uhri eikä kukaan vaan tee mitään. Yhtä hyvin musta silmä tietenkin saattanut tulla ihan mistä tahansa.

Ap

Jos nyt olisikin niin, että se musta silmä olisi isän aiheuttama, luuletko että olisi kertonut sinulle?

Ei tunnu todennäköiseltä että väkivaltainen isä aiheuttaisi 5-vuotiaalle mustan silmän. Ihan muut vammat tuntuu paljon todennäköisemmältä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta ei se auta kun uskoa (ja toivoa) että tällä isä-tytär parilla oli kaikki enemmän kun ok! Yhtälailla törmättiin lapseni ja mieheni kanssa leikkipuistossa tapahtumaan, missä down-poika oli yksin ilman vanhempia puistossa. Muut lapset häntä siinä vähän kiusasivat, puhuivat toisilleen "älkää välittäkö tosta, älkää puhuko sille!" Oli kauheeta kattoo vierestä. Tää poika oli jo kyllä vanhempi, siinä ehkä 11v tuli mieleen? Ja en tiedä häiritsikö hän sitten oikeasti muiden leikkejä. Leikkipuisto tyhjeni ja hän jäi sinne viimeiseksi yksinään, kyllä lähtiessä kävin kysymässä asuuko lähellä ja pääseekö varmasti kotiin. Tässäkin asiassa jäin miettimään, onko ok päästää vammainen lapsi yksinään leikkipuistoon, missä todellakin joutui vaikka mihin tilanteisiin muiden lasten kanssa. Yhdessä vaiheessa toiset lapset käskivät hänen soitella puhelimellaan joillekkin tytöille hävyttömiä ja hän teki työtä käskettyä. Silloin mieheni ärähti pojille että lopettakaa se kiusaaminen, pojat lähtivätkin pian pois. Mutta kaikenlaista. Minä kiinnitän tälläisiin asioihin huomiota ja ne jää vaivaamaan, ei voi mitään. Ois kiva kuulla mielipiteitä down-lasten vanhemmilta?

Ap

Et siis tehnyt mitään vaikka sinun olisi pitänyt tehdä!? Aika vätysmeininki. Ajattelit mielessäsi, mutta et tehnyt mitään.

No tuossa olisi ollut tilanne jossa sun todella olisi PITÄNYT toimia eikä katsoa sivusta ja voivotella. Ketä se auttaa? Kiusaajat huomaavat ettei kukaan AIKUINEN puutu ja kiusattu tuntee olonsa syylliseksi.

Ja syyllistyitte heittellejättöön, kun jätitte down lapsen yksin puistoon.