Lue keskustelun säännöt.
Lapsen sisarpuoli raapii lapseni kasvoja ja nimittelee isäviikonloppuina. Mitä tehdä?
29.08.2016 |
Lapseni on 7v. ja isän luona on sisarpuoli 4,5v. Lapseni on vuosien varrella tullut useasti isän luota kasvot verinaarmuille raavittuina. Joskus ollut niin syviä kynnenviiltoja, että kasvoissa on tarvinnut pitää useita päiviä laastareita. Haavat ovat märkineet, ja näistä on jäänyt lapsen kasvoihin myös pysyviä pitkiäkin arpia. Haavoja on ihmetelty myös päiväkodissa, ja olen saanut niitä sitten siellä selitellä. Asiasta sanominen isälle (meillä on pelkkä tekstiviestiyhteys isän väkivaltaisuuden takia) aiheuttaa aggessiivisen hyökkäyksen viesteissä ja kiusanteon (jota ex on kohdistanut minuun eriasteisesti jo kuusi vuotta) pahenemisen. Exäni on narsistinen ja lähdin häntä lapseni kanssa aikoinani turvakodin kautta pakoon. Itse olen vältellyt exääni kaikin tavoin tämän kuusi vuotta, ja lapsen vaihdotkin on järjestetty jo vuosia niin, ettemme tapaa, koska isä saattoi olla vaihtotilanteissa väkivaltainen. Itseni olen siis saanut jotakuinkin suojattua, mutta olen huomannut, että hän kohdistaa vihaansa minuun lapseen ja lapsen kautta. "Pikku onnettomuuksia" (kolhuja, mustelmia ja kasvojen raapimisia) alkaa sattua lapselleni yllättäen paljon silloin, jos isän kanssa on jotain muutakin ongelmaa tai lapsen tapaamisiin yms. liittyvää erimielisyyttä meneillään. Näitä on hyvin vaikea todistaa miksikään tahallisiksi pahoinpitelyiksi, koska pienet lapsethan nyt kolhivat itseään ja sisarpuolelta nyt sattui jäämään kynnet leikkaamatta jne.
Aiemmin en ole voinut tähän puuttua, koska välit isään ovat olleet niin tulehtuneet, että kaikki sanominen asiasta on vain pahentanut ongelmaa ja olen välillä tosissani saanut pelätä lapseni puolesta. Lapsi itsekin on mennyt joskus varsinkin aiemmin hieman peloissaan isälleen, vaikka useimmiten kyllä nykyään lähtee mielellään. Ajan myötä tilanne onkin jonkin verran parantunut. Nyt taas kuitenkin lapsi tuli 5-6 verinaarmua kasvoissaan isäviikonlopun jälkeen kotiin. Onneksi tällä kertaa pintanaarmuja, jotka todennäköisesti paranevat. Tätä edellisen kerran sama tapahtui helmikuussa. Kysellessäni lapselta asiasta hän oli vaitonainen eikä halukas puhumaan. Lopulta sai, hyvin vaikeasti, kerrottua, että sisarpuoli paitsi raapii kasvoja myös saattaa nimitellä häntä tyhmäksi ja rumaksi, jos vaikka videon valitsemisesta tulee kiistaa.
Minua tuon kuuleminen hirvittää ja tuntuu pahalta, koska meillä puhutaan ja käyttäydytään aina nätisti, toisia kohdellaan hyvin, ja niin myös ystävä- ja tuttavapiirissämme. Minua inhottaa joutua antamaan lastani paikkaan, jossa häntä kohdellaan huonosti. Kyllähän 4,5-vuotiaan pitäisi jo alkaa osata käyttäytyä, ja tämä on ollut toistuvaa eli isä antaa tämän tapahtua, vaikkakin useita kuukausia voikin olla välissä, että näkyviä jälkiä on. Jos otan asian esiin isän kanssa, sieltä tulee todennäköisesti aggressiivinen hyökkäys ja "olen vain katkeroitunut ex, joka yrittää kiusata hänen uusioperhettään". Jos pyydän lastensuojelua käymään juttelemassa siellä, senkin saa lapseni luultavasti tuntea taas nahoissaan ja hänen olonsa siellä vaikeutuu entisestään. Yksinhuoltajuutta tuskin tällä perusteella saan? Mitä oikein voin tehdä, että lapseni olisi isätapaamisilla suojassa?
Kommentit (53)
Kyllä 7-vuotiaan pitää pystyä itseään puolustamaan, ettei mikään pikkukakara voi hänelle verinaarmuja raapia. Kerrot lapsellesi, että jos tuo pikkulapsi alkaa tehdä hänelle väkivaltaa, niin silloin lyödään sitä nyrkillä naamaan ja tehdään selväksi että kumpi on isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm,
Lapsi 7v ja selität päiväkodissa??
Tuliko koululykkäystä ja on toista kertaa eskarissa?
Osaako lapsesi varmasti kertoa oikean syyn?
Raapiiko kuitenkin itseään, raapiiko isä tai jopa äitipuoli?
Täällä on ehdotettu nyt vaikka mitä. Tyrmäät kaiken. Mitä siis aiot tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna muuttaisin kauas. Vaikka toiseen maahan. Siis lapsen kanssa.
Ymmärräthän, etten voi muuttaa toiseen maahan ilman yksinhuoltajuutta. Ja siihen tuskin riittää näyttö.
Jos muutan vaikka Rovaniemelle, joudun maksamaan tapaamiskulut eli lentoliput. Siihen minulla ei ole varaa. Enkä edes halua muuttaa Rovaniemelle.
-ap
Kyllähän sinä voit muuttaa vaikka Zimbabween jos siltä tuntuu. Lapsi vaan jäänee Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 7-vuotiaan pitää pystyä itseään puolustamaan, ettei mikään pikkukakara voi hänelle verinaarmuja raapia. Kerrot lapsellesi, että jos tuo pikkulapsi alkaa tehdä hänelle väkivaltaa, niin silloin lyödään sitä nyrkillä naamaan ja tehdään selväksi että kumpi on isompi.
Sanoinkin lapselleni, että ensi kerralla läväytä sen verran takaisin, että tietää miltä tuntuu. Lapsi ei kuitenkaan tuntunut olevan halukas siihen. Ei halua satuttaa pienempäänsä. Lapseni on siis poika, ja sisarpuoli tyttö. Sanoi vain, että menee ensi kerralla kauemmas.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm,
Lapsi 7v ja selität päiväkodissa??
Tuliko koululykkäystä ja on toista kertaa eskarissa?
Osaako lapsesi varmasti kertoa oikean syyn?
Raapiiko kuitenkin itseään, raapiiko isä tai jopa äitipuoli?
Kerroin jo, että lapsi on juuri aloittanut koulun. On aivan normaali, fiksu ja rauhallinen lapsi. Puhuu aina totta, luotan häneen. Ei raavi itseään, ei ole syytä uskoa, että aikuiset ovat raapineet.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 7-vuotiaan pitää pystyä itseään puolustamaan, ettei mikään pikkukakara voi hänelle verinaarmuja raapia. Kerrot lapsellesi, että jos tuo pikkulapsi alkaa tehdä hänelle väkivaltaa, niin silloin lyödään sitä nyrkillä naamaan ja tehdään selväksi että kumpi on isompi.
Sanoinkin lapselleni, että ensi kerralla läväytä sen verran takaisin, että tietää miltä tuntuu. Lapsi ei kuitenkaan tuntunut olevan halukas siihen. Ei halua satuttaa pienempäänsä. Lapseni on siis poika, ja sisarpuoli tyttö. Sanoi vain, että menee ensi kerralla kauemmas.
-ap
Jopas on melkoinen vässykkä, jos ei pysty lyömään! Nyt annat sille pojalle sellaisen ohjeen, että lyö sitä tyttöä oikein olan takaa ja antaa paukkua kunnolla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 7-vuotiaan pitää pystyä itseään puolustamaan, ettei mikään pikkukakara voi hänelle verinaarmuja raapia. Kerrot lapsellesi, että jos tuo pikkulapsi alkaa tehdä hänelle väkivaltaa, niin silloin lyödään sitä nyrkillä naamaan ja tehdään selväksi että kumpi on isompi.
Sanoinkin lapselleni, että ensi kerralla läväytä sen verran takaisin, että tietää miltä tuntuu. Lapsi ei kuitenkaan tuntunut olevan halukas siihen. Ei halua satuttaa pienempäänsä. Lapseni on siis poika, ja sisarpuoli tyttö. Sanoi vain, että menee ensi kerralla kauemmas.
-ap
Jopas on melkoinen vässykkä, jos ei pysty lyömään! Nyt annat sille pojalle sellaisen ohjeen, että lyö sitä tyttöä oikein olan takaa ja antaa paukkua kunnolla!
Lapsi ei ollut ensin halukas lyömään pienempäänsä ja vielä tyttöä. Pelkäsi myös kuulemma vähän sitä pimeähuonerangaistusta, mutta keksi sitten ottavansa taskulampun. Äsken juttelin hänen kanssaan, ja annoin kolme vaihtoehtoa, soitan lastensuojeluun, laitan viestin isälle tai että lyö takaisin. Lapsi valitsi lyövänsä takaisin! Sanoin vielä, että tässä tapauksessa takaisin lyöminen on sallittua. Problem solved! Thanks mammat!
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 7-vuotiaan pitää pystyä itseään puolustamaan, ettei mikään pikkukakara voi hänelle verinaarmuja raapia. Kerrot lapsellesi, että jos tuo pikkulapsi alkaa tehdä hänelle väkivaltaa, niin silloin lyödään sitä nyrkillä naamaan ja tehdään selväksi että kumpi on isompi.
Sanoinkin lapselleni, että ensi kerralla läväytä sen verran takaisin, että tietää miltä tuntuu. Lapsi ei kuitenkaan tuntunut olevan halukas siihen. Ei halua satuttaa pienempäänsä. Lapseni on siis poika, ja sisarpuoli tyttö. Sanoi vain, että menee ensi kerralla kauemmas.
-ap
Jopas on melkoinen vässykkä, jos ei pysty lyömään! Nyt annat sille pojalle sellaisen ohjeen, että lyö sitä tyttöä oikein olan takaa ja antaa paukkua kunnolla!
Lapsi ei ollut ensin halukas lyömään pienempäänsä ja vielä tyttöä. Pelkäsi myös kuulemma vähän sitä pimeähuonerangaistusta, mutta keksi sitten ottavansa taskulampun. Äsken juttelin hänen kanssaan, ja annoin kolme vaihtoehtoa, soitan lastensuojeluun, laitan viestin isälle tai että lyö takaisin. Lapsi valitsi lyövänsä takaisin! Sanoin vielä, että tässä tapauksessa takaisin lyöminen on sallittua. Problem solved! Thanks mammat!
-ap
Ap tässä vielä. Alapeukuttajat, kertokaapa, mitä sitten pitäisi tehdä? Lastensuojelun yhteydenotto ei suinkaan hillitse isää, vaan provosoi ja kosto kohdistuu lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa todella hankalalta tilanteelta ja ymmärrän täällä monia pointteja puoleen ja toiseen. Itselläni tuli nyt sellainen ajatus, joka voi olla aika työläs ja pitkä prosessi, mutta sinuna yrittäisin tehdä ja säästää rahaa jollakin keinolla ja hankkia itsellesi kunnollista lakiapua ja koittaa hakea yksinhuoltajuutta ja sitä kautta muutosta tapaamisiin. Voisit alkaa samalla kirjaamaan ylös noita tapahtumia ja hankkia vähän todistetta esimerkiksi käyttämällä lasta lääkärillä kun noita ruhjeita ilmenee.
Kuulostaa kyllä erikoiselta sosiaalitoimenne.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa Ap olla tyypillinen Yh. Kunhan vaan saa itse vapaan viikonlopun, muusta viis.
Ei kuule meillä naimisissa olevillakaan mitään vapaita ole. Mies yrittäjä ja yksin olen lapset hoitanut aikuisiksi. Nyt on sitä vapaata sitten.
Vai ei kuule ole. No teillä naimisissa olevilla on kuule se toinen arjessa ja raha-asioissa jotenkin mukana oleva aikuinen. Ja väitätkö ettei miehesi ole sulle kumppani, eikä teillä ole seksiä ja läheisyyttä- jotka ovat hyvin tärkeitä asioita aikuisen jaksamisen kannalta? Jos ei ole niin olet kuuleppa itse aika idiottii kun katkeroidut huonossa suhteessa. Jos suhteesi taas on hyvä, on hävytöntä ajatella, ettei arkea yksin pyörittävällä naisella saisi olla läheisyyttä ja rakkautta. Sulla on kuitenkin se kulli siinä vieressäs peiton alla joka aamu. Yksinhuoltajalla ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella hankalalta tilanteelta ja ymmärrän täällä monia pointteja puoleen ja toiseen. Itselläni tuli nyt sellainen ajatus, joka voi olla aika työläs ja pitkä prosessi, mutta sinuna yrittäisin tehdä ja säästää rahaa jollakin keinolla ja hankkia itsellesi kunnollista lakiapua ja koittaa hakea yksinhuoltajuutta ja sitä kautta muutosta tapaamisiin. Voisit alkaa samalla kirjaamaan ylös noita tapahtumia ja hankkia vähän todistetta esimerkiksi käyttämällä lasta lääkärillä kun noita ruhjeita ilmenee.
Kuulostaa kyllä erikoiselta sosiaalitoimenne.
Ap tässä hei. Kiitos ehdotuksesta, mutta noissa oikeusprosesseissa (isä vie takuulla ainakin hoviin asti) voi tosiaan mennä vuosia ja noita raapimajälkiä en halua enää yhtään. Lisäksi lopputuloksesta ei koskaan voi olla varma. Pitäisi olla selkeää näyttöä, että aikuinen pahoinpitelee. Ja isällä kun on se varakas oma isänsä takana, joka kustantaa hänen huippujuristinsa. Varakkaasta taustastaan huolimatta isä ei ole kuitenkaan maksanut edes oikeuden vahvistamia elatusapuja senttiäkään kuuden vuoden aikana lapselleen, vaan Kela maksaa elatustuet. Ja nyt siis ilmoitti, että minun maksamaani harrastukseen ei aio päästää lasta.
Koska lapseni on kertonut, kuka raapii. Ja ei kai aikuinen raapisi, vaan tekisi muunlaista väkivaltaa.
-ap