Lue keskustelun säännöt.
Lapsen sisarpuoli raapii lapseni kasvoja ja nimittelee isäviikonloppuina. Mitä tehdä?
29.08.2016 |
Lapseni on 7v. ja isän luona on sisarpuoli 4,5v. Lapseni on vuosien varrella tullut useasti isän luota kasvot verinaarmuille raavittuina. Joskus ollut niin syviä kynnenviiltoja, että kasvoissa on tarvinnut pitää useita päiviä laastareita. Haavat ovat märkineet, ja näistä on jäänyt lapsen kasvoihin myös pysyviä pitkiäkin arpia. Haavoja on ihmetelty myös päiväkodissa, ja olen saanut niitä sitten siellä selitellä. Asiasta sanominen isälle (meillä on pelkkä tekstiviestiyhteys isän väkivaltaisuuden takia) aiheuttaa aggessiivisen hyökkäyksen viesteissä ja kiusanteon (jota ex on kohdistanut minuun eriasteisesti jo kuusi vuotta) pahenemisen. Exäni on narsistinen ja lähdin häntä lapseni kanssa aikoinani turvakodin kautta pakoon. Itse olen vältellyt exääni kaikin tavoin tämän kuusi vuotta, ja lapsen vaihdotkin on järjestetty jo vuosia niin, ettemme tapaa, koska isä saattoi olla vaihtotilanteissa väkivaltainen. Itseni olen siis saanut jotakuinkin suojattua, mutta olen huomannut, että hän kohdistaa vihaansa minuun lapseen ja lapsen kautta. "Pikku onnettomuuksia" (kolhuja, mustelmia ja kasvojen raapimisia) alkaa sattua lapselleni yllättäen paljon silloin, jos isän kanssa on jotain muutakin ongelmaa tai lapsen tapaamisiin yms. liittyvää erimielisyyttä meneillään. Näitä on hyvin vaikea todistaa miksikään tahallisiksi pahoinpitelyiksi, koska pienet lapsethan nyt kolhivat itseään ja sisarpuolelta nyt sattui jäämään kynnet leikkaamatta jne.
Aiemmin en ole voinut tähän puuttua, koska välit isään ovat olleet niin tulehtuneet, että kaikki sanominen asiasta on vain pahentanut ongelmaa ja olen välillä tosissani saanut pelätä lapseni puolesta. Lapsi itsekin on mennyt joskus varsinkin aiemmin hieman peloissaan isälleen, vaikka useimmiten kyllä nykyään lähtee mielellään. Ajan myötä tilanne onkin jonkin verran parantunut. Nyt taas kuitenkin lapsi tuli 5-6 verinaarmua kasvoissaan isäviikonlopun jälkeen kotiin. Onneksi tällä kertaa pintanaarmuja, jotka todennäköisesti paranevat. Tätä edellisen kerran sama tapahtui helmikuussa. Kysellessäni lapselta asiasta hän oli vaitonainen eikä halukas puhumaan. Lopulta sai, hyvin vaikeasti, kerrottua, että sisarpuoli paitsi raapii kasvoja myös saattaa nimitellä häntä tyhmäksi ja rumaksi, jos vaikka videon valitsemisesta tulee kiistaa.
Minua tuon kuuleminen hirvittää ja tuntuu pahalta, koska meillä puhutaan ja käyttäydytään aina nätisti, toisia kohdellaan hyvin, ja niin myös ystävä- ja tuttavapiirissämme. Minua inhottaa joutua antamaan lastani paikkaan, jossa häntä kohdellaan huonosti. Kyllähän 4,5-vuotiaan pitäisi jo alkaa osata käyttäytyä, ja tämä on ollut toistuvaa eli isä antaa tämän tapahtua, vaikkakin useita kuukausia voikin olla välissä, että näkyviä jälkiä on. Jos otan asian esiin isän kanssa, sieltä tulee todennäköisesti aggressiivinen hyökkäys ja "olen vain katkeroitunut ex, joka yrittää kiusata hänen uusioperhettään". Jos pyydän lastensuojelua käymään juttelemassa siellä, senkin saa lapseni luultavasti tuntea taas nahoissaan ja hänen olonsa siellä vaikeutuu entisestään. Yksinhuoltajuutta tuskin tällä perusteella saan? Mitä oikein voin tehdä, että lapseni olisi isätapaamisilla suojassa?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun asiasi on suojella lastasi. Mikäli hän kertoo vaikeasti asioista kuten sanot, niin todennäköisesti siellä on ollut puhetta että ei saa kertoa sinulle tapahtumista. Mitä muuta siellä tapahtuu, voitko olla varma? Jos siellä on väkivaltaa lasta kohtaan, luulisi, että lapsi ei meinisi mielellään isän luokse. Oletko kysellyt tarkkaan tapahtumista rauhallisesti jotta lapsi voi luottaa sinuun.
En juurikaan tiedä, mitä sielä tapahtuu, koska en ole isään juuri yhteydessä ja lapsi on vaitonainen. Olen keskustellut rauhallisesti lapsen kanssa, silti hänen oli vaikea kertoa. Piteli päätään kertoessaan ja toisteli ettei pysty kertomaan. Kertoi kuitenkin, että raapiminen sattuu ja alkaa itkeä tilanteissa. Rumaksi ja tyhmäksi haukkumisesta ei kuulemma aio välittää.
Kokeekohan että on myös itse syyllinen tapahtumiin? Harvoin riidoissa on vain yksi osapuoli.
Kertoi, että tilanne oli alkanut siitä, että hän oli katsonut videota, ja sisarpuoli oli halunnut katsoa jotain muuta. Kun ei suostunut, hyökkäsi kasvoihin. Nimitteli tyhmäksi ja rumaksi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et halua että lapsesi joutuu pahoinpitelyn kohteeksi mutta et halua tehdä asialle mitään?
Lastensuojeluilmoitusta kehiin! Tarvitsette turvaa ja apua, sekä sinä että lapsi. Etenkin jos itse toivot että lapsi saa asiakkuuden, niin sitä ei voida evätä. Ja sittem teillä onkin oma sossuntäti jolle voi soittaa suoraan ja käydä näyttämässä naarmuja, ja hänellä on sekä valtaa että uskallusta puuttua asioihin.
Kerroinhan, ettei asia ole niin yksinkertainen. Isä on narsisti, joka kostaa. On kostanut minulle jo kuusi vuotta kaikessa missä voi. On myös hyökännyt kadulla kimppuuni.
-ap
Lapsi on kertonut myös erikoisista kasvatusmetodeista isän luona. Jos on tehnyt jotain pahaa, laitetaan lukon taakse ja valot pois. Pääsen vasta illemmalla vastailemaan lisää.
-ap
[[/quote]
Kerroinhan, ettei asia ole niin yksinkertainen. Isä on narsisti, joka kostaa. On kostanut minulle jo kuusi vuotta kaikessa missä voi. On myös hyökännyt kadulla kimppuuni.
-ap[/quote]
Kuulostaa kivalta isukilta , ilman muuta tonne lapset yökylään!
Mä en enään päästäisi lastani isänsä luokse. Jos kerran isäkin on väkivaltainen. Sisarpuoli repii kasvot. Mun lapsi ei sinne enään menisi.
Ottaisin viranomaisiin yhteyttä. Ei mun lapset 4-vuotiaana käyny kenenkään kimppuun tolla tavalla. Oireileeko tuo sisarpuolikin jotekin??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä siis pelkäät lapsesi isää ja tämän raivoa niin paljon, että et uskalla kunnolla puolustaa lastasi. Näinkö on? Nyt ota itseäsi niskasta kiinni ja ryhdistäydy sekä ota yhteys lastenvalvojaan. Jos lapsi ehdottomasti haluaa tavat isäänsä, niin sen voi järjestää myös valvotusti ja ilman tuota "kissapetoa". Keskustele asiantuntijoiden kanssa. Ei se voi ainakaan kertomallasi tavalla jatkua.
Taitaa Ap olla tyypillinen Yh. Kunhan vaan saa itse vapaan viikonlopun, muusta viis.
Ei kuule meillä naimisissa olevillakaan mitään vapaita ole. Mies yrittäjä ja yksin olen lapset hoitanut aikuisiksi. Nyt on sitä vapaata sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiotko antaa lapsesi pahoinpitelyn jatkua vain koska itse pelkäät isää? Nyt lastensuojeluilmoitusta kehiin ja lähestymiskieltoa isälle jos pelottaa. Säälin sun lasta, vaikka kuinka pelottaisi en antais kenenkään tehdä pahaa lapselleni.
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa toki väkivaltaisesta hullusta.
Mutta pakottakaa ihmeessä eronne jälkeen lapsenne säännöllisesti väkivaltaisen hullun pelottavaan ja arvaamattomaan seuraan (minne ette itsekään menisi) -- ja naama verillä takaisin.
Valot on päällä muttei ketään kotona?
Jeah, olisipa elämä näin helppoa.
Minä jätin väkivaltaisen exäni ja lapseni isän. Yksinuhuoltajuudesta ei edes keskusteltu sillä eihän isä ollut hyökännyt lapsen kimppuun koskaan. Ja sitten kun humalainen isä kävi eräällä lapsen nouto kerralla minun päälleni lapsen edessä, ei sekään vakuuttanut lastensuojelua siitä että lapsen ei ole hyvä käydä isällään. Lapsesta tehtiin ls ilmoituksia, siis hänen oloistaan isän luona, mutta mikään ei koskaan johtanut mihinkään, niin paitsi siihen että minä olin aina lopulta se katkeroitunut exä ja lapsen isä uhri. Isä ei menettänyt tapaamisoikeuttaan edes silloin kun lähti humalassa ajamaan keskellä yötä ja jätti 5 vuotiaan lapsen yksin kotiin, kolaroi kännissä jne. Lastensuojelun mielestä on lapsen etu saada tavata isäänsä. Ja äidin pitää vaan päästä katkeroitumisesta yli ja ymmärtää että nyt on erottu eikä haikailla exän perään. Niin, minähän vaan hain lähestymiskieltoa väkivaltaiseen exään, mutta totta lastensuojelun typerät eukot, minä OIKEAASTI vaan haikailen kuitenkin exän perään.
Tilanne 5 vuotta eron jälkeen on se että lapsi ei halua mennä isälleen, mutta on pakko kun tapaamiset on sovittu. Lastenvalvojan mukaan se on lapsen etu että on molemmat vanhemmat. Itse valvon sydän syrjällään joka viikonloppu kun lapsi on isällään, että mitä tapahtuu, ja kuinka surkeana lapsi tulee kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki asianajaja ja käytä lääkärissä joka kerta. Kyllä 7-vuotias osaa avata suunsa.
Ei kuulosta lapsen edulta. Lastenvalvojalle aika turvallisiin, valvottuihin tapaamisiin.
Yleensä väkivallalla uhkailijat yllättyvät kun saavatkin rajoja.
Ja muista, jos ei ole lapsen etu antaa lasta vanhemmalle niin silloin se ei ole lapsen etu. Aivan sama mitä hanu sanoo. Ei tarvitse suostua. 12-vuotiaana lapsi voi itse päättää haluaako tavata vanhempaansa.
En jaksa uskoa, että tuolla perusteella saisin valvotut tapaamiset, koska raapija ei ole aikuinen vaan lapsi. Todennäköisesti vain sossut käyvät vähän juttelemassa ja lapseni ja minä saamme isältä koston. Lapsen puolesta minua lähinnä pelottaa.
-ap
Mistä sinä tiedät, ettei raapija ole aikuinen? Jospa lapsen on vain käsketty sanoa, että se on se toinen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en enään päästäisi lastani isänsä luokse. Jos kerran isäkin on väkivaltainen. Sisarpuoli repii kasvot. Mun lapsi ei sinne enään menisi.
Ottaisin viranomaisiin yhteyttä. Ei mun lapset 4-vuotiaana käyny kenenkään kimppuun tolla tavalla. Oireileeko tuo sisarpuolikin jotekin??
Minun on noudatettava oikeuden määräämiä tapaamisia, tai niitä saatetaan vähentää minulta. En usko, että yksihuoltajuuden perusteeksi riittää sisarpuolen kasvon repiminen ja isän väkivaltaisuus MINUA kohtaan.
Sisarpuolta nimenomaan pidetään välillä pimeässä huoneessa teljettynä oman lapseni mukaan, ei onneksi minun lastani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän se lapsi haluaa?
Varmaan kahta-kolmea lisäyötä lempeän ja rakastavan isukin luona.
Hitto että käy sääli näitä lapsia jotka on ihan heittopusseina kahjojen aikuisten välissä.
Mahtaa niitä pelottaa.
p.s Ei se Eerikakaan tainnu kertoa kuinka se teippailtiin yöpuulle.
Tapaamiset ovat oikeuden määräämiä. Isä vaatii niitä jopa lisää, ja uhkaa vähän väliä hakevansa tapaamisia uusien oikeudenkäyntien kautta lisää. Isällä on varakas isä, joka palkkaa taas huippujuristin pojalleen. Mielelläni olisin täysin yksinhuoltaja, mutta se ei ole niin yksinkertaista. Tulisi olla kovaa näyttöä siitä, että vanhempi pahoinpitelee lasta. Sellaista ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa Ap olla tyypillinen Yh. Kunhan vaan saa itse vapaan viikonlopun, muusta viis.
Ei kuule meillä naimisissa olevillakaan mitään vapaita ole. Mies yrittäjä ja yksin olen lapset hoitanut aikuisiksi. Nyt on sitä vapaata sitten.
Olisin mielelläni yksinhuoltaja. En tarvitse vapaata viikonloppua. Mutta kun se ei ole niin yksinkertaista. Isä sai ensin käräjillä joka toisen viikonlopun. Aggressiivinen isä ei tähän suostunut, vaan palkkasi rikkaan isänsä avustuksella erikoistuneen huippujuristin, ja sai tapaamisia vielä lisää, kun niitä päällepainaen vaati. MInä olin kotihoidontuella, ja jouduin tyytymään julkisen oikeusavun nössykkään, jota tämä huippujuristi kampitti edestä ja takaa. Hovioikeuteen osui vielä kolme miestuomaria tekemään päätös.
Isän väkivalta minua kohtaan, josta lääkärinlausunto, ei riittänyt. Isän kova alkoholinkäyttö (alkoi raskauden puolivälin jälkeen, jopa kolmesti viikossa änkyräkännit) ei riittänyt myöskään syyksi. Se, että isä katsoi kaverinsa kanssa pornoa, niin että lapsi istui metrin päässä ruudusta, ei riittänyt. Ei riittänyt sekään, että isä rikkoi yhdessä sovittua kieltoa tulla vauvan viereen nukkumaan ottaneena saati ämpäripäissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aiotko antaa lapsesi pahoinpitelyn jatkua vain koska itse pelkäät isää? Nyt lastensuojeluilmoitusta kehiin ja lähestymiskieltoa isälle jos pelottaa. Säälin sun lasta, vaikka kuinka pelottaisi en antais kenenkään tehdä pahaa lapselleni.
Haloo! Sanoin että pelkään LAPSENI PUOLESTA. Pelkään sitä, että jos ilmoitan, lapselle sattuukin vähän vakavampi "onnettomuus". Kun näitä kolhuja ja raapimisia tulee selvästi enemmän aina silloin, jos olen asiaan puuttunut tai on muuta erimielisyyttä.
Etpä taida lähestymiskiellostakaan tietää. Sen saa vain vuodeksi tai max kahdeksi. Olisin joutunut hakemaan sitä jopa kuusi kertaa tänä aikana ja siihenkin vaaditaan paljon näyttöä, pahoinpitelyjä, väkivallalla uhkailuja, poliisin käyntejä. Niitä ei viime vuosilta ole, koska kuten kerroin, olen kuusi vuotta pakoillut isää enkä ole laittanut ITSEÄNI pahoinpitelylle enää alttiiksi. Lapsen kuitenkin joudun oikeuden määräyksestä sinne tapaamisiin laittamaan.
'-ap
Mitä tekemistä yksinhuoltajuudella on tämän asian kanssa.
Huoltajuus ja tapaamiset ovat ihan eri asioita.
Sinuna muuttaisin kauas. Vaikka toiseen maahan. Siis lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa toki väkivaltaisesta hullusta.
Mutta pakottakaa ihmeessä eronne jälkeen lapsenne säännöllisesti väkivaltaisen hullun pelottavaan ja arvaamattomaan seuraan (minne ette itsekään menisi) -- ja naama verillä takaisin.
Valot on päällä muttei ketään kotona?
Jeah, olisipa elämä näin helppoa.
Minä jätin väkivaltaisen exäni ja lapseni isän. Yksinuhuoltajuudesta ei edes keskusteltu sillä eihän isä ollut hyökännyt lapsen kimppuun koskaan. Ja sitten kun humalainen isä kävi eräällä lapsen nouto kerralla minun päälleni lapsen edessä, ei sekään vakuuttanut lastensuojelua siitä että lapsen ei ole hyvä käydä isällään. Lapsesta tehtiin ls ilmoituksia, siis hänen oloistaan isän luona, mutta mikään ei koskaan johtanut mihinkään, niin paitsi siihen että minä olin aina lopulta se katkeroitunut exä ja lapsen isä uhri. Isä ei menettänyt tapaamisoikeuttaan edes silloin kun lähti humalassa ajamaan keskellä yötä ja jätti 5 vuotiaan lapsen yksin kotiin, kolaroi kännissä jne. Lastensuojelun mielestä on lapsen etu saada tavata isäänsä. Ja äidin pitää vaan päästä katkeroitumisesta yli ja ymmärtää että nyt on erottu eikä haikailla exän perään. Niin, minähän vaan hain lähestymiskieltoa väkivaltaiseen exään, mutta totta lastensuojelun typerät eukot, minä OIKEAASTI vaan haikailen kuitenkin exän perään.
Tilanne 5 vuotta eron jälkeen on se että lapsi ei halua mennä isälleen, mutta on pakko kun tapaamiset on sovittu. Lastenvalvojan mukaan se on lapsen etu että on molemmat vanhemmat. Itse valvon sydän syrjällään joka viikonloppu kun lapsi on isällään, että mitä tapahtuu, ja kuinka surkeana lapsi tulee kotiin.
Minä ymmärrän sinua täysin, ja samoin olen sydän syrjälläni ollut lukuisat kerrat. Minun exäni toi lisäksi ryyppykavereitaan kotiin, kun lapsi oli vauva. Tämä ilmeisesti jatkui vielä lähdettyäni, jolloin lapsi oli alta 2v.. Aina en antanutkaan lasta sinne, vaikka olisi pitänyt olla tapaaminen, mutta minua uhattiin oman huoltajuuteni menettämisellä.
Hovioikeudessa isä sai tapaamisia siis lisää. Ja nyt isä siis vaatii vieläkin lisää, raivostui juuri tänään, kun laitoin viestin, että pääsisikö lapsi hänen tapaamisvuorollaan harrastukseensa. Ei kuulemma käynyt. Uhkasi taas oikeudella ja lastensuojelulla MINUA, kun pyysin lapsen saada päästä harrastukseensa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Sinuna muuttaisin kauas. Vaikka toiseen maahan. Siis lapsen kanssa.
Ymmärräthän, etten voi muuttaa toiseen maahan ilman yksinhuoltajuutta. Ja siihen tuskin riittää näyttö.
Jos muutan vaikka Rovaniemelle, joudun maksamaan tapaamiskulut eli lentoliput. Siihen minulla ei ole varaa. Enkä edes halua muuttaa Rovaniemelle.
-ap
Lapseni ei hyökkää fyysisesti takaisin, koska on rauhallinen ja tottunut hyvään kohteluun. Kertoi, että oli alkanut itkemään raapimisesta ja häntä sattui, muttei itse esim. lyönyt takaisin. Sanoi, että ovat kyllä sisarpuolen kanssa kavereita. Sanoi myös, että yrittää seistä ensi kerralla kauempana.
-ap