Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ketään yliopisto-drop-outtia? Mitä tekee nyt?
Kommentit (67)
Drop-outit eivät kilpaile useinkaan valmistuneiden kanssa, vaan ihan omalla osaamisellaan. Yksityisellä puolella töitä kyllä saa, jos osaa tehdä jotain. Useinkaan vastavalmistunut ei mitenkään pysty osaamaan samoja asioita kuin ihminen, joka on saanut tehdä alan töitä vuosikausia, vaikkakin vähemmällä pohjakoulutuksella.
Itse tunnen vaikka kuinka monta gradua vaille valmista 40+ ihmistä, joista yksikään ei ole työttömänä. Uskoisin, että jos jäisivät työttömiksi, saattaisivat valmistuakin. Osa on menestynyt työuralla erinomaisesti (it-ala), osa on yrittäjinä (sekä hyvinmenestyneinä että pienyrittäjinä) ja osa tekee vaan alansa hommia ilman papereita (mm. pari aikuiskoulutuksessa toimivaa opettajaa). Ei työnantajalle näissä tapauksissa ole mitään väliä löytyykö ihmiseltä tutkintotodistus vai ei, koska ihmiset myyvät konkreettista osaamistaan. Julkisella puolella on tietenkin eri käytäntö, toki sielläkin paljon ostetaan nykyisin osaamista yksityiseltä puolelta, itsekään en ole valmistunut, mutta asiakaskuntaan kuuluu paljon julkisen sektorin toimijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tunnen muutamia:
1) DI-opinnot jäi kesken joskus 70-luvulla, sen jälkeen ollut kuitenkin vakituinen paikka oman alan töissä julkisella puolella.
2) Lopetti biologian lukemisen yliopistossa, opiskeli vastaavaa alaa amk:ssa ja nyt työskentelee puutarhurina jossain ulkomailla.
3) Jätti jonkun taidealan koulutuksen kesken, nykyään miettii mitä haluaisi tehdä ja tekee pätkätöitä puutarhapuolella.
4) Luki jotain humanistijuttuja, otti välivuosia sieltä ja työskenteli Alepassa enkä tiedä, palasiko koskaan takaisin opiskelemaan.
5) Jätti DI-koulutuksen kesken aika loppuvaiheessa, opiskeli puusepäksi ja nyt tekee keikkaa raksalla.
Minä. Tässäpä istun ja palstailen.
On minulla jo yksi tutkinto valmiina ja siihen lisäpätevyyksiä antavia opintoja, mutta toinen tutkinto on edelleen vaiheessa GVM. On ollut jo kymmenen vuotta, mutta ehkä minä vielä joskus ...
Minä. Maantieteen koulutusohjelmassa oli proffan vankka käsitys, että naisopiskelijat lähtee lukemaan biologian ja mantsan opettajiksi ja thats it. En lähteny. En myöskään valmistunut.
Teen satunnaisia pätkätöitä n. 4-5kk vuodesta. Loput mökillä. Ikää yli 50 joten näillä mennään.
Kaksi vuotta taloustiedettä - keskeytin, kun en pärjännyt.
Vuosi AMK - keskeytin, kun en pärjännyt ja sopeutunut.
Nyt pitkäaikaistyötön alkoholisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan näitä.
Mark Zuckerberg,Brad Pitt,Steve Jobs,Oprah Winfrey,Bill Gates,Ralph Lauren,Lady Gaga, John Lennon,Jim Carrey jne.
Nämä tekevät lähinnä hanttihommia.
Eiks kaikki toimittajat ole dropoutteja?
_
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teitä vielä täällä? Onko työttömyyttä vai oletteko löytäneet uran kuitenkin?
Poikani. Pääsi lukemaan Helsinkiin metsätieteitä, mutta koodaushommat veivät mennessään. Sanoin silloin, että ei hyvä idea. Hyvinä aikoina rahaa tuli. Nyt ketkuttelee oman firman kanssa, ja ihmettelee mistä saisi rahaa viedäkseen opinnot loppuun. En ole viitsinyt vittuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs julkisuudessakin ollut bisnesenkeli
Lasketaanko ikiteekkari?
Tässä yksi. Eläkkeellä kituuttelen ja tein työurani erilaisissa it- hommissa. Kaveri on niin ikään ikiteekkari ja yhden Suomen suurimman it-firman johtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttu kirjoitti huippuarvosanat lukiossa ja pääsi heittämällä sisään farmakologiaa opiskelemaan. Keskeytti toisen vuoden jälkeen ja meni ammattikouluun opiskelemaan merkonomiksi. Nykyään ei tee edes niitä merkonomin töitä vaan on siivooja. Kuulemma pitää työstään siivoojana.
Jossain kohtaa ymmärsi elämästä ehkä jotain tärkeää.
Tiedän yhden välinehuoltajan ja toinen on fysioterapeuttiyrittäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseni. Opiskelin kaksi vuotta ja lähdin ulkomaille vaihtariksi. Totesin, että tämä ei ole sitä mitä haluan. Opiskelin kaksi amistutkintoa ja toista aloin tehdä ja olen tyytyväisenä tehnyt siitä asti, eli 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Itseni. Opiskelin kaksi vuotta ja lähdin ulkomaille vaihtariksi. Totesin, että tämä ei ole sitä mitä haluan. Opiskelin kaksi amistutkintoa ja toista aloin tehdä ja olen tyytyväisenä tehnyt siitä asti, eli 20 vuotta.
Lisään vielä, että jos nyt olisin nuori ja tietäisin sen mitä nyt tiedän, niin valitsisin eri opiskelualan ja opiskelisin sitä sinnikäästi.
Tiedän muutaman.
Yksi lopetti oikiksen, kun sai lapsia ja jäi heidän kanssaan kotiin. Sittemmin hän työllistyi ei-erityisosaamista vaativaan työhön suhteiden avulla.
Toinen opiskeli jonkin aikaa solubiologiaa ja sen tyyppisiä aineita, mutta kun olisi gradu pitänyt tehdä, lähti opiskelemaan media-alaa. Ei se työllistänyt ja tyyppi pääsi konttorihommiin. Nyt ilmeisesti opiskelee terapeutiksi.
Kolmas opiskeli maantiedettä, mutta alkoi ajaa taksia ja sille tielle jäi.
Neljäs joutui jättämään lääkiksen kesken. Oli vaikeuksia saada kursseja suoritettua. En tiedä, mitä hän tekee nykyään. Toivottavasti on löytänyt jotain suuren unelmansa lääkiksen tilalle.
Viides lopetti lääkiksen ja sen jälkeen vielä biotieteellisen. Hän tekee jotain keikkahommia, joissa hyödyntää opinnoissa saamaansa osaamista. (Ei tietenkään lääkärinä.)
Oli melkein valmis DI. Meni samalla alansa töihin. Ei tullut suoritettua opintoja loppuun.
Sitten vissiin työt loppui ja joutuivat laivalle töihin hanttihommiin.
Töissä alalla, jota opiskeli yliopistossa.
Työllistyi paremmin kuin osa opislelukavereistaan, koska oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Siis minä.
Edelleen, en sanonut että sen tekeminen kannattaa, vaan että sen tekemättä jättäminen EI kannata. Näillä on vissi ero, ja siinä sinun logiikkasi petti. Tällä hetkellä on niin paljon työttömiä valmistuneita, että ei kannata jättää sitä gradua tekemättä, sillä on todennäköistä, että ne vähät työt menevät valmistuneille.