Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hyviä naisia on vaikeaa löytää

Vierailija
27.08.2016 |

En tiedä mikä tässä maassa on, mutta tuntuu että melkein kaikilla on ongelmia. Jos yrität löytää oikeasti hyvän naisen, joka ei ole pinnallinen, juoruakka, mielenterveysongelmainen, narsistinen, kiinnostunut lähinnä miehen lompakosta ja statuksesta, sivistymätön juntti, epäterveellistä elämää viettävä bilettäjä tai outo tuppisuu, niin joutuu käymään kymmenillä treffeillä.

Ja tuossahan oli vain alusavat vaatimukset. Sitten pitäisi tietysti vielä luonteiden ja kiinnostuksenkohteiden sekä elämäntilanteiden osua jotenkin yksiin. Välillä tulee sellainen fiilis, että ei edes jaksa yrittää mitään vakavia suhteita, aivan jäätävä vaiva että löytää edes niitä potentiaalisia kandidaatteja. En tiedä mikä tässä maassa on vikana, kun ihmiset on niin sekaisin. Onko se se tyly ja alaspainava kasvatus sitten?

Kommentit (197)

Vierailija
101/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä tässä maassa on, mutta tuntuu että melkein kaikilla on ongelmia. Jos yrität löytää oikeasti hyvän naisen, joka ei ole pinnallinen, juoruakka, mielenterveysongelmainen, narsistinen, kiinnostunut lähinnä miehen lompakosta ja statuksesta, sivistymätön juntti, epäterveellistä elämää viettävä bilettäjä tai outo tuppisuu, niin joutuu käymään kymmenillä treffeillä.

Ja tuossahan oli vain alusavat vaatimukset. Sitten pitäisi tietysti vielä luonteiden ja kiinnostuksenkohteiden sekä elämäntilanteiden osua jotenkin yksiin. Välillä tulee sellainen fiilis, että ei edes jaksa yrittää mitään vakavia suhteita, aivan jäätävä vaiva että löytää edes niitä potentiaalisia kandidaatteja. En tiedä mikä tässä maassa on vikana, kun ihmiset on niin sekaisin. Onko se se tyly ja alaspainava kasvatus sitten?

Minusta hyviä MIEHIÄ on vaikea löytää.

Kaikilla on joku ongelma. On mielenterveyspulmia, päihderiippuvutta, ei osata edes omasta hygieniasta huolehtia, moni on väkivaltainen tai narsisti, halutaan moniavioisuutta ja hyvää naissuhdetta samaan aikaan, takana rikostuomioita ja herra ties mitä muuta. Kaikki hyvät miehet on käytännössä jo varattu.

Asun Helsingissä ja olen 35-vuotias nainen. Olen käynyt tässä reilun vuoden aikana ainakin 40 miehen kanssa deiteillä. Kaikki on ollut nettideittejä, sillä en käy baarissa tai risteilyillä tms ja harrastukseni on yksilölajeja, työkavereihin en halua sekaantua. Minulle kelpaa mies millä koulutustasolla tahansa, mutta odotan hänen olevan fiksu, psyykkisesti ok ja sellainen jolla ei ole edellisten suhteiden vanhoja traumoja pahasti käsittelemättä, ja pitää tienata sen verran että saa omat laskunsa maksettua, minua ei tarvitse mitenkään elättää.

Muutamaa harvaa miestä lukuunottamatta kaikilla on ollut joko masennuslääkitys ja masennus, pitkittynyt työttömyys (eivät ole tätä ennen treffejä kertoneet vaan väittäneet että ovat töissä), alkoholismia, pahoja velkoja suunnilleen ulosotossa, niin paha ujous ettei suunnilleen sanaa suusta ulos saa, kaipuu edelliseen suhteeseen tms. Eihän nainen voi edes harkita tällaista miestä. Fiksuja ok miehiä on tosiaan tullut vastaan muutama, mutta parien deittien jälkeen on selvinnyt, että suhdetta ei kannata jatkaa koska on niin eri haaveet elämästä (esim mies ei halua lasta ja minä haluan, mies haluaa muuttaa ulkomaille ja minä haaveilen elämästä suomessa tms).

TÄMÄN VUODEN AIKANA 40 DEITEILLÄ???????????????????????????????????????

Ja otat siis ensitreffeillä jo selkoa miesten varallisuudesta mahdollisine ulosottoineen?

En ihmettele jos et miestä löydä. Kuka tahansa vittuuntuisi työ-, kelvollisuus-, lääkitys- ja varallisuushaastattelustasi niin, että jopa valehtelisi asioistaan päästäkseen sinusta eroon.

Tai sitten koko kirjoituksesi oli taas kerran palstan miesviha-huuhaata , kaikkine tuttuine fraaseineen.

Veikkaan jälkimmäistä.

Olipas aika ikävä ja asenteellinen kommentti sinulta. En ole keneltäkään koskaan kysellyt varallisuudesta ta lääkityksestä tms. Nuo ovat asioita, joita mies on minulle kysymättä oma-aloitteisesti kertonut. Ollaan esim juteltu yleisellä tasolla siitä että nykyään elämä on silleen kovaa, että moni masentuu, ja siinä ohessa mies on kertonut että itsekin on masentunut. Tai jos mies on viestitellessä väittänyt että on työelämässä niin saatan alkaa puhua töissä käymisestä yleisesti ja kysäistä vaikka että onko sinulla kiva työ tai pitkä työmatka tms. Normaalia jutustelua. En minä haastattele enkä tenttaa ihmisiä.

Mutta obsessiivisesti etsit tuleville lapsille isää, ei ole varmaan kaikki juoksut edelleenkään juostu, tai et osaa olla yksin, kun vuoteen pitää kahlata 40 deittiä.

Totaalinen turn off.

No tuo selventää miksi miehet tuskailevat deittimarkkinoiden kanssa. Jos pitää tuota määrää jo pakkomiellettä hipovana, niin ei voi olla korkea onnistumisprosentti. Jos on vähääkään vaatimuksia, niin aika ison joukon kandidaatteja saa kahlata läpi ennen kuin tärppää, ellei ole lottovoittoa vastaavaa tuuria matkassa. Minä myös itse deittailin ihan tositarkoituksella aikanaan, halusin loppuelämän kumppanin, mutta en käynyt baareissa yms, joten nettideitit olivat se kanava. Minulla oli aika matala kynnys tavata, koska ei ollut intressejä tehottomaan viikkokausien jaaritteluun ennen tapaamista, koska olisi voinut vain mennä aikaa hukkaan ja siinä olisi vain satuttanut itseään kun mies ei olisikaan sitten napannut tai toisin päin. Puolen vuoden ajan tapasin joka viikonloppu 1-2 miestä ennen kuin löytyi se elämän rakkaus, jonka kanssa menin naimisiin ja eletään onnellista elämää kun sovitaan niin hyvin yhteen.

Tuosta määrästä tavattuja miehiä ehdin tapailla kaikkiaan kolme kertaa useammankin kerran samaa miestä, muut olivat vain kertatuttavuuksia, muutamia en katsellut kuin puolisen tuntia ennen paikalta poistumista. Osa ihan asiallisia/joita minä en napannut, iso osa aivan kaheleita/pelottavia/outoja ja osa muuten kehveleitä moniongelmaisia ressukoita, oikeasti paljon vanhempia kuin antoivat ymmärtää tai pervoja. Tapailemalla harvakseltaan ei olisi ikimaailmassa onnistanut edes viidessä vuodessa, ei mitenkään. Ihan asiallisia ja fiksuja kirjoitteleva ihminen kun voi olla silti ihan mitä tahansa oikeasti. Aviomieheni lisäksi tuosta joukosta ainoastaan yksi oli potentiaalinen, mutta häneltä taasen tuli pakit. Itse olisin kelvannut huomattavasti useammalle ja yhdestä sain joksikin aikaa jonkunsortin vainoajankin kun lähetteli epätoivoisia ja lopulta vihamielisiä itkuviestejä ja soitteli uliulipuheluita ja lopulta uhkauksia.

Minun huimat vaatimukseni olivat:

-Ei hullu pervo, takertuja, vanhemmissaan kiinni, pakkomielteinen tai muuten pelottava

-Minua pidempi (olen alle 160cm)

-Ei uskonnollinen tai muu vouhottoja, ei ahdasmielinen

-Ei halua lapsia, eikä ole niitä ennästään

-Ei alkoholisti tai perjantaipullomies

-Ei velkakierteessä, rikollinen tai muuten elämänsä ryssinyt

-Max 10 vuotta vanhempi minua, ei nuorempi (olin 21v)

-Tositarkoituksella liikenteessä eli ei hae pelkkää seksiseuraa

-Mukavaa ja nautittavaa seuraa, ihminen jonka kanssa synkkaa

-Uskollinen, fiksu, kohtelias ja turvallinen, ei öykkäröivä naisia hakkaava sovinisti

No teillä wt-ihmisillä on omat ympyränne. Älkää sotkeko meitä normaaleja niihin.

Vierailija
102/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta obsessiivisesti etsit tuleville lapsille isää, ei ole varmaan kaikki juoksut edelleenkään juostu, tai et osaa olla yksin, kun vuoteen pitää kahlata 40 deittiä.

Totaalinen turn off.

No nimenomaanhan kirjoittaja on ollut yksin, varmaan vuosia. Eikä tuo ole edes treffit joka viikko. Parisuhteen haluamisessa ei ole mitään vikaa. Mitään.

Tuollainen deittailu kertoo puhtaasti täydellisestä epätoivosta.

Minä ja minun haluni , "minä, minä, minä", minulla on oikeus...

Tissit tyrkylle nettiin, jotenkin todella etovaa se egosentrisyys, KEHITYSHÄIRIÖ!

En ole aiemmin kommentoinut tähän ketjuun ja tämä on ohis, mutta mikä sinua vaivaa?

Tuo panettelemasi kommentoijahan on kertonut haluavansa rehellisesti tutustua ihmisiin keskustelun merkeissä, eikä tahtikaan ole mitenkään päätä huimaava (vähemmän kuin yhdet treffit viikossa). Mitä pahaa hän on sinulle tehnyt, kun revit omasta päästäsi jotain täysin ko. kommentoijaan liittymättömiä tissejä ja kehityshäiriöitä tähän? Vai oletko tullut joskus torjutuksi nettitreffeillä ja kanavoit nyt aggressiosi jotain täysin tuntematonta ihmistä kohtaan? Mielestäni se olet sinä, joka eniten antaa itsestään epätoivoisen kuvan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä tässä maassa on, mutta tuntuu että melkein kaikilla on ongelmia. Jos yrität löytää oikeasti hyvän naisen, joka ei ole pinnallinen, juoruakka, mielenterveysongelmainen, narsistinen, kiinnostunut lähinnä miehen lompakosta ja statuksesta, sivistymätön juntti, epäterveellistä elämää viettävä bilettäjä tai outo tuppisuu, niin joutuu käymään kymmenillä treffeillä.

Ja tuossahan oli vain alusavat vaatimukset. Sitten pitäisi tietysti vielä luonteiden ja kiinnostuksenkohteiden sekä elämäntilanteiden osua jotenkin yksiin. Välillä tulee sellainen fiilis, että ei edes jaksa yrittää mitään vakavia suhteita, aivan jäätävä vaiva että löytää edes niitä potentiaalisia kandidaatteja. En tiedä mikä tässä maassa on vikana, kun ihmiset on niin sekaisin. Onko se se tyly ja alaspainava kasvatus sitten?

Minusta hyviä MIEHIÄ on vaikea löytää.

Kaikilla on joku ongelma. On mielenterveyspulmia, päihderiippuvutta, ei osata edes omasta hygieniasta huolehtia, moni on väkivaltainen tai narsisti, halutaan moniavioisuutta ja hyvää naissuhdetta samaan aikaan, takana rikostuomioita ja herra ties mitä muuta. Kaikki hyvät miehet on käytännössä jo varattu.

Asun Helsingissä ja olen 35-vuotias nainen. Olen käynyt tässä reilun vuoden aikana ainakin 40 miehen kanssa deiteillä. Kaikki on ollut nettideittejä, sillä en käy baarissa tai risteilyillä tms ja harrastukseni on yksilölajeja, työkavereihin en halua sekaantua. Minulle kelpaa mies millä koulutustasolla tahansa, mutta odotan hänen olevan fiksu, psyykkisesti ok ja sellainen jolla ei ole edellisten suhteiden vanhoja traumoja pahasti käsittelemättä, ja pitää tienata sen verran että saa omat laskunsa maksettua, minua ei tarvitse mitenkään elättää.

Muutamaa harvaa miestä lukuunottamatta kaikilla on ollut joko masennuslääkitys ja masennus, pitkittynyt työttömyys (eivät ole tätä ennen treffejä kertoneet vaan väittäneet että ovat töissä), alkoholismia, pahoja velkoja suunnilleen ulosotossa, niin paha ujous ettei suunnilleen sanaa suusta ulos saa, kaipuu edelliseen suhteeseen tms. Eihän nainen voi edes harkita tällaista miestä. Fiksuja ok miehiä on tosiaan tullut vastaan muutama, mutta parien deittien jälkeen on selvinnyt, että suhdetta ei kannata jatkaa koska on niin eri haaveet elämästä (esim mies ei halua lasta ja minä haluan, mies haluaa muuttaa ulkomaille ja minä haaveilen elämästä suomessa tms).

TÄMÄN VUODEN AIKANA 40 DEITEILLÄ???????????????????????????????????????

Ja otat siis ensitreffeillä jo selkoa miesten varallisuudesta mahdollisine ulosottoineen?

En ihmettele jos et miestä löydä. Kuka tahansa vittuuntuisi työ-, kelvollisuus-, lääkitys- ja varallisuushaastattelustasi niin, että jopa valehtelisi asioistaan päästäkseen sinusta eroon.

Tai sitten koko kirjoituksesi oli taas kerran palstan miesviha-huuhaata , kaikkine tuttuine fraaseineen.

Veikkaan jälkimmäistä.

Olipas aika ikävä ja asenteellinen kommentti sinulta. En ole keneltäkään koskaan kysellyt varallisuudesta ta lääkityksestä tms. Nuo ovat asioita, joita mies on minulle kysymättä oma-aloitteisesti kertonut. Ollaan esim juteltu yleisellä tasolla siitä että nykyään elämä on silleen kovaa, että moni masentuu, ja siinä ohessa mies on kertonut että itsekin on masentunut. Tai jos mies on viestitellessä väittänyt että on työelämässä niin saatan alkaa puhua töissä käymisestä yleisesti ja kysäistä vaikka että onko sinulla kiva työ tai pitkä työmatka tms. Normaalia jutustelua. En minä haastattele enkä tenttaa ihmisiä.

Mutta obsessiivisesti etsit tuleville lapsille isää, ei ole varmaan kaikki juoksut edelleenkään juostu, tai et osaa olla yksin, kun vuoteen pitää kahlata 40 deittiä.

Totaalinen turn off.

No tuo selventää miksi miehet tuskailevat deittimarkkinoiden kanssa. Jos pitää tuota määrää jo pakkomiellettä hipovana, niin ei voi olla korkea onnistumisprosentti. Jos on vähääkään vaatimuksia, niin aika ison joukon kandidaatteja saa kahlata läpi ennen kuin tärppää, ellei ole lottovoittoa vastaavaa tuuria matkassa. Minä myös itse deittailin ihan tositarkoituksella aikanaan, halusin loppuelämän kumppanin, mutta en käynyt baareissa yms, joten nettideitit olivat se kanava. Minulla oli aika matala kynnys tavata, koska ei ollut intressejä tehottomaan viikkokausien jaaritteluun ennen tapaamista, koska olisi voinut vain mennä aikaa hukkaan ja siinä olisi vain satuttanut itseään kun mies ei olisikaan sitten napannut tai toisin päin. Puolen vuoden ajan tapasin joka viikonloppu 1-2 miestä ennen kuin löytyi se elämän rakkaus, jonka kanssa menin naimisiin ja eletään onnellista elämää kun sovitaan niin hyvin yhteen.

Tuosta määrästä tavattuja miehiä ehdin tapailla kaikkiaan kolme kertaa useammankin kerran samaa miestä, muut olivat vain kertatuttavuuksia, muutamia en katsellut kuin puolisen tuntia ennen paikalta poistumista. Osa ihan asiallisia/joita minä en napannut, iso osa aivan kaheleita/pelottavia/outoja ja osa muuten kehveleitä moniongelmaisia ressukoita, oikeasti paljon vanhempia kuin antoivat ymmärtää tai pervoja. Tapailemalla harvakseltaan ei olisi ikimaailmassa onnistanut edes viidessä vuodessa, ei mitenkään. Ihan asiallisia ja fiksuja kirjoitteleva ihminen kun voi olla silti ihan mitä tahansa oikeasti. Aviomieheni lisäksi tuosta joukosta ainoastaan yksi oli potentiaalinen, mutta häneltä taasen tuli pakit. Itse olisin kelvannut huomattavasti useammalle ja yhdestä sain joksikin aikaa jonkunsortin vainoajankin kun lähetteli epätoivoisia ja lopulta vihamielisiä itkuviestejä ja soitteli uliulipuheluita ja lopulta uhkauksia.

Minun huimat vaatimukseni olivat:

-Ei hullu pervo, takertuja, vanhemmissaan kiinni, pakkomielteinen tai muuten pelottava

-Minua pidempi (olen alle 160cm)

-Ei uskonnollinen tai muu vouhottoja, ei ahdasmielinen

-Ei halua lapsia, eikä ole niitä ennästään

-Ei alkoholisti tai perjantaipullomies

-Ei velkakierteessä, rikollinen tai muuten elämänsä ryssinyt

-Max 10 vuotta vanhempi minua, ei nuorempi (olin 21v)

-Tositarkoituksella liikenteessä eli ei hae pelkkää seksiseuraa

-Mukavaa ja nautittavaa seuraa, ihminen jonka kanssa synkkaa

-Uskollinen, fiksu, kohtelias ja turvallinen, ei öykkäröivä naisia hakkaava sovinisti

Harvakseltaan tapailemalla ei löydä kelpaavaa miestä viidessä vuodessa? :D

Eikä ole kovat kriteerit?

Semmosta miesvihaa tällä kertaa.

Vierailija
104/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvät naiset ja hyvät miehet löytävät toisensa ilman tindereitä ja treffipalstojakin. Noiden palvelujen käyttäjiksi jäävät vain ne vähemmän hyvät. 

Ei kannata yleistää. Minä ja aviomieheni tapasimme aikoinaan nettireffipalstan kautta, ja tuttavapiirissämme on useita muitakin pariskuntia, jotka ovat löytäneet toisensa sitä kautta. Ihan normaaleja, "hyviä" ihmisiä olemme kaikki :)

Vierailija
105/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? AP:lla on pelkästään kohtuullisia vaatimuksia. Kuitenkin kyseenalaistetaan se, että onko ap:lla oikeus vaatia yhtään mitään. 

Sanokaa nyt suoraan mammat, saako mies sanoa täällä yhtään mitään ilman että teillä nousee verenpaine? Oliko niin, että osa teistä otti aloituksen itseensä, vaikka ihan täyttä asiaahan se oli? Onhan se vaikeaa tietysti myöntää, ettei ole mikään valioyksilö. Sillekin asialle voi kuitenkin tehdä jotain. Se, että tympeilee av:lla ei tosin varsinaisesti auta asiaa.

Aika surkeita naisia tällä palstalla tuntuu kirjoittelevan... jos lapseton mies "vaatii" lapsetonta naista, on se melkein kaikkien mielestä kohtuutonta. Ironista kyllä, tämä juuri todistaa, kuinka vaikea Suomessa on löytää täysipäistä, selkeästi ajattelevaa naista.

Eihän näissä kommenteissa kukaan ole paheksunut sitä lapseton mies vaatii lapsetonta naista. Ei ainuttakaan sellaista kommenttia.

Mutta se että valehtelee olevansa lapseton ei tee miehestä lapsetonta vaan valehtelijan.

Eikä sekään ettei pidä yhteyttä lapseensa eikö huolehdi tästä millään tavalla tee miehestä lapsetonta.

Huoh. Ilmeisen alhainen äo palstan naisilla kun aina pitää vääntää rautalangasta jokainen kirjoitus. Kyllä, olet oikeassa, juuri tässä keskustelussa ei puhuttu lapsettomien vaatimuksista mutta viittasin moneen muuhun keskusteluun. Tajuatko nyt?

Vierailija
106/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai kaikilla on ongelmia. Myös sinulla. Ja sun ongelma näyttää olevan se että luulet täydellisyyden löytyvän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät naiset ja hyvät miehet löytävät toisensa ilman tindereitä ja treffipalstojakin. Noiden palvelujen käyttäjiksi jäävät vain ne vähemmän hyvät. 

Ei kannata yleistää. Minä ja aviomieheni tapasimme aikoinaan nettireffipalstan kautta, ja tuttavapiirissämme on useita muitakin pariskuntia, jotka ovat löytäneet toisensa sitä kautta. Ihan normaaleja, "hyviä" ihmisiä olemme kaikki :)

Aina on toki poikkeuksiakin. 

Vierailija
108/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? AP:lla on pelkästään kohtuullisia vaatimuksia. Kuitenkin kyseenalaistetaan se, että onko ap:lla oikeus vaatia yhtään mitään. 

Sanokaa nyt suoraan mammat, saako mies sanoa täällä yhtään mitään ilman että teillä nousee verenpaine? Oliko niin, että osa teistä otti aloituksen itseensä, vaikka ihan täyttä asiaahan se oli? Onhan se vaikeaa tietysti myöntää, ettei ole mikään valioyksilö. Sillekin asialle voi kuitenkin tehdä jotain. Se, että tympeilee av:lla ei tosin varsinaisesti auta asiaa.

Aika surkeita naisia tällä palstalla tuntuu kirjoittelevan... jos lapseton mies "vaatii" lapsetonta naista, on se melkein kaikkien mielestä kohtuutonta. Ironista kyllä, tämä juuri todistaa, kuinka vaikea Suomessa on löytää täysipäistä, selkeästi ajattelevaa naista.

Eihän näissä kommenteissa kukaan ole paheksunut sitä lapseton mies vaatii lapsetonta naista. Ei ainuttakaan sellaista kommenttia.

Mutta se että valehtelee olevansa lapseton ei tee miehestä lapsetonta vaan valehtelijan.

Eikä sekään ettei pidä yhteyttä lapseensa eikö huolehdi tästä millään tavalla tee miehestä lapsetonta.

Huoh. Ilmeisen alhainen äo palstan naisilla kun aina pitää vääntää rautalangasta jokainen kirjoitus. Kyllä, olet oikeassa, juuri tässä keskustelussa ei puhuttu lapsettomien vaatimuksista mutta viittasin moneen muuhun keskusteluun. Tajuatko nyt?

Vaikka käyn täällä satunnaisesti vain, niin enpä ole törmännyt yhdessäkään keskustelussa täällä saati elävässä elämässä siihen että naisten mielestä naiset saavat vaatia lapsetonta miestä vaikka heillä itsellään olisi lapsia.

Ei se ainakaan mikään yleinen vaatimus ole.

Toisaalta saahan sitä vaatia mitä tahansa.

Kokonaan toinen asia on saako sitä mitä vaatii.

Ellei saa on ilman, jos saa niin sitten on löytynyt vaatimusten mukainen kumppani .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mieltä, tosin miehistä tietysti koska itse olen nainen.

Mä muuten olen aloituksen kuvailun kaltainen, MUTTA. Mulla on lapsi.

Ja mä olen ajoittain melankoliaan taipuvainen (en tosin oksenna sitä muiden päälle) ja kaipaan runsaasti yksinoloa, eli en pysty kyhnyttään, olemaan läsnä ja vastaamaan toisen tarpeisiin joka päivä viikosta.

Vierailija
110/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joka ei ole pinnallinen, juoruakka, mielenterveysongelmainen, narsistinen, kiinnostunut lähinnä miehen lompakosta ja statuksesta, sivistymätön juntti, epäterveellistä elämää viettävä bilettäjä tai outo tuppisuu, niin joutuu käymään kymmenillä treffeillä.

Minä en taida tuntea ketään ihmistä, en miestä tai naista, jolla ei olisi jotain noista vioista jossain määrin. Tai jos siis hiljaisuus ja rauhallisuus menee tuohon "outo tuppisuu" -kategoriaan. Tunnen myös paljon outoja ja äänekkäitä ihmisiä, mm. minä itse. :D

Eli ap:n ihannenainen olisi siis...?

- syvällinen

- pitää asiat omana tietonaan

- psyykkisesti terve

- toiset huomioonottava

- omasta taloudestaan huolehtiva

- sivistynyt

- maltillinen alkoholinkuluttaja tai täysin raitis, joka ei viihdy bileissä

- sosiaalinen

Eli aika täydellinen ihminen pitäisi olla. Jotkut noista kulkevat käsi kädessä, mutta esim. tuo, että olisi hyvin sosiaalinen ihminen, muttei yhtään viihdy bileissä, eipä ole vielä tullut sellaista vastaan. Ne, jotka eivät tykkää istua iltaa hyvässä seurassa välillä pelleillen ja perseillen jopa kaikennäköistä täysin junttia, ovat sitten niitä outoja hissukoita.

Myös tuo, ettei saisi olla koskaan esim. sairastanut masennusta tai mitään muita psyykkisiä ongelmia, on aika karsiva tekijä. Toki minä tällaisiakin naisia tunnen, mutta suurin osa on niitä outoja hissukoita ja yksi on sosiaalinen juntti, joka mm. heittää pieruvitsejä ja saattaa röyhtäistä seurassa kovaäänisesti todeten perään "anteeksi naisellisuuteni". :D

Syvällisiä ja tärkeissä asioissa toiset huomioonottavia on suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ja ne oudot hissukat on usein myös aika sivistyneitä ja hyvätapaisia.

Mutta juu, mietin nyt tarkkaan ap, mikä näistä ominaisuuksista olisi sellainen, jota voisit kompromissina sietää. Vai väitätkö itse olevasi kaikkea tuota? Sivistynyt, sosiaalinen selvin päin, jne.?

Huh. Ihanko oikeasti enemmistö pitää tuollaista ihmistä "täydellisenä" - syvällinen, normaalijärkinen ihminen, jolla ei ole mielenterveysongelmia, joka on kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, ei ole pinnallinen, on sosiaalinen, toiset ihmiset huomioiva ja kykenee elättämään itsensä, käyttää alkoa maltillisesti eikä ole kiinnostunut juoruilusta.

Mä oon luullu olevani ihan tavis, ja mielestäni noi on ihan normaaleja perusasioita, joita omalta kumppanilta voi odottaa. Todella hämmentävää, että valtaosa peukuttajista komppaa tuota. Millä planeetalla te elätte? Ei tuo ole täydellinen ihminen, vaan ihan normi tyyppi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tuo, ettei saisi olla mt-puolen ongelmia taustalla, on "karsiva tekijä". Että kaikilla niitä on ja ne, joilla ei ole, on jotain hissukoita tai sosiaalisia juntteja. Jeesus sentään. :D

Mä haluan teidän planeetalle käymään!

Vierailija
112/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo panettelemasi kommentoijahan on kertonut haluavansa rehellisesti tutustua ihmisiin keskustelun merkeissä, eikä tahtikaan ole mitenkään päätä huimaava (vähemmän kuin yhdet treffit viikossa). Mitä pahaa hän on sinulle tehnyt, kun revit omasta päästäsi jotain täysin ko. kommentoijaan liittymättömiä tissejä ja kehityshäiriöitä tähän? Vai oletko tullut joskus torjutuksi nettitreffeillä ja kanavoit nyt aggressiosi jotain täysin tuntematonta ihmistä kohtaan? Mielestäni se olet sinä, joka eniten antaa itsestään epätoivoisen kuvan.[/quote]

"keskustelua ja sosiaalista highendiä", munaa se haluaa, niinkuin kaikki muutkin lutkat. Huvittaa kyllä, kun nainen elää ikävuotensa 16-30 jakaen pillua pitkin kyliä ja sitten pitäisi löytää horolle täydellinen mies kumppaniksi ja lasten isäksi, kun biologinen kello tikittää.

Vaikutteet imetty suoraan jostakin sinkkuelämää Samanthan sosiaalihuorauksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joka ei ole pinnallinen, juoruakka, mielenterveysongelmainen, narsistinen, kiinnostunut lähinnä miehen lompakosta ja statuksesta, sivistymätön juntti, epäterveellistä elämää viettävä bilettäjä tai outo tuppisuu, niin joutuu käymään kymmenillä treffeillä.

Minä en taida tuntea ketään ihmistä, en miestä tai naista, jolla ei olisi jotain noista vioista jossain määrin. Tai jos siis hiljaisuus ja rauhallisuus menee tuohon "outo tuppisuu" -kategoriaan. Tunnen myös paljon outoja ja äänekkäitä ihmisiä, mm. minä itse. :D

Eli ap:n ihannenainen olisi siis...?

- syvällinen

- pitää asiat omana tietonaan

- psyykkisesti terve

- toiset huomioonottava

- omasta taloudestaan huolehtiva

- sivistynyt

- maltillinen alkoholinkuluttaja tai täysin raitis, joka ei viihdy bileissä

- sosiaalinen

Eli aika täydellinen ihminen pitäisi olla. Jotkut noista kulkevat käsi kädessä, mutta esim. tuo, että olisi hyvin sosiaalinen ihminen, muttei yhtään viihdy bileissä, eipä ole vielä tullut sellaista vastaan. Ne, jotka eivät tykkää istua iltaa hyvässä seurassa välillä pelleillen ja perseillen jopa kaikennäköistä täysin junttia, ovat sitten niitä outoja hissukoita.

Myös tuo, ettei saisi olla koskaan esim. sairastanut masennusta tai mitään muita psyykkisiä ongelmia, on aika karsiva tekijä. Toki minä tällaisiakin naisia tunnen, mutta suurin osa on niitä outoja hissukoita ja yksi on sosiaalinen juntti, joka mm. heittää pieruvitsejä ja saattaa röyhtäistä seurassa kovaäänisesti todeten perään "anteeksi naisellisuuteni". :D

Syvällisiä ja tärkeissä asioissa toiset huomioonottavia on suurin osa tuntemistani ihmisistä. Ja ne oudot hissukat on usein myös aika sivistyneitä ja hyvätapaisia.

Mutta juu, mietin nyt tarkkaan ap, mikä näistä ominaisuuksista olisi sellainen, jota voisit kompromissina sietää. Vai väitätkö itse olevasi kaikkea tuota? Sivistynyt, sosiaalinen selvin päin, jne.?

Huh. Ihanko oikeasti enemmistö pitää tuollaista ihmistä "täydellisenä" - syvällinen, normaalijärkinen ihminen, jolla ei ole mielenterveysongelmia, joka on kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, ei ole pinnallinen, on sosiaalinen, toiset ihmiset huomioiva ja kykenee elättämään itsensä, käyttää alkoa maltillisesti eikä ole kiinnostunut juoruilusta.

Mä oon luullu olevani ihan tavis, ja mielestäni noi on ihan normaaleja perusasioita, joita omalta kumppanilta voi odottaa. Todella hämmentävää, että valtaosa peukuttajista komppaa tuota. Millä planeetalla te elätte? Ei tuo ole täydellinen ihminen, vaan ihan normi tyyppi.

No sinä oletkin normaali tavis. Omassa tuttavapiirissäni normaalit tavikset ovat tavanneet muita normaaleja taviksia ihan normaalien tavisten tavalla eli opiskeluporukoissa, kaveripiirissä, baareissa, festareilla, työpaikalla ja harrastuksissa. Jos normaali tavis ei mistään näistä löydä ensimmäistäkään normaalia tavista, niin on aika vaikea uskoa, että henkilö olisi silloin itsekään normaali tavis tai että hän etsisikään normaaleja taviksia. Minusta tuntuu, että nyt on normaaleilla taviksilla ikähaarukassa 23-32 v oikein naimisiinmeno- ja/tai yhteenmuuttamisbuumi. Jatkuvasti joku pariutuu, tänäkin kesänä oli neljät häät. 

Vierailija
114/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Johnny Handsome kirjoitti:

Näin se on , ainakin kun on elettyä elämää takana ja lapsi tai pari.

Lapsettomille sinkkunaiselle ei yleensä kelpaa 30-43v mies jolla on jo lapsi tai kaksi aiemmasta suhteestaan, sama se silti toisinkin päin.

Moni ei halua sitä uusioperheen arkea vaikka kumppani olisi kuinka ihana komea/kaunis ja miellyttävä ja muuten se ns oikea mutta lapsi tai kaksi. Muutama poikkeus saattaa löytyä, mutta melko epätodennäköistä että löytäisin tai tapaisin sellaisen.

Löytyy paljon lapsettomia 28-43v miehiä mutta vähemmän naisia.

Jokaiselle on joku jossain mutta kohtaavatko he koskaan, ei välttämättä.

Yksin elämiseenkin kuulemma tottuu , en haluaisi tottua siihen vielä 40 vuotiaana leskenä

On niitäkin, joille miehen lapset eivät ole mikään ongelma. Minusta ainakin olisi mukavaa, jos miehelläni olisi lapsia. Onhan vain kivaa, kun on eri-ikäistä elämää ympärillä. Itse olen lapseton nainen, avoliitossa lapsettoman miehen kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Johnny Handsome kirjoitti:

Näin se on , ainakin kun on elettyä elämää takana ja lapsi tai pari.

Lapsettomille sinkkunaiselle ei yleensä kelpaa 30-43v mies jolla on jo lapsi tai kaksi aiemmasta suhteestaan, sama se silti toisinkin päin.

Moni ei halua sitä uusioperheen arkea vaikka kumppani olisi kuinka ihana komea/kaunis ja miellyttävä ja muuten se ns oikea mutta lapsi tai kaksi. Muutama poikkeus saattaa löytyä, mutta melko epätodennäköistä että löytäisin tai tapaisin sellaisen.

Löytyy paljon lapsettomia 28-43v miehiä mutta vähemmän naisia.

Jokaiselle on joku jossain mutta kohtaavatko he koskaan, ei välttämättä.

Yksin elämiseenkin kuulemma tottuu , en haluaisi tottua siihen vielä 40 vuotiaana leskenä

On niitäkin, joille miehen lapset eivät ole mikään ongelma. Minusta ainakin olisi mukavaa, jos miehelläni olisi lapsia. Onhan vain kivaa, kun on eri-ikäistä elämää ympärillä. Itse olen lapseton nainen, avoliitossa lapsettoman miehen kanssa.

Pointtini oli siis, että ainakin mun mielestä lapset olisi vaan plussaa!

Vierailija
116/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuo panettelemasi kommentoijahan on kertonut haluavansa rehellisesti tutustua ihmisiin keskustelun merkeissä, eikä tahtikaan ole mitenkään päätä huimaava (vähemmän kuin yhdet treffit viikossa). Mitä pahaa hän on sinulle tehnyt, kun revit omasta päästäsi jotain täysin ko. kommentoijaan liittymättömiä tissejä ja kehityshäiriöitä tähän? Vai oletko tullut joskus torjutuksi nettitreffeillä ja kanavoit nyt aggressiosi jotain täysin tuntematonta ihmistä kohtaan? Mielestäni se olet sinä, joka eniten antaa itsestään epätoivoisen kuvan.

"keskustelua ja sosiaalista highendiä", munaa se haluaa, niinkuin kaikki muutkin lutkat. Huvittaa kyllä, kun nainen elää ikävuotensa 16-30 jakaen pillua pitkin kyliä ja sitten pitäisi löytää horolle täydellinen mies kumppaniksi ja lasten isäksi, kun biologinen kello tikittää.

Vaikutteet imetty suoraan jostakin sinkkuelämää Samanthan sosiaalihuorauksesta.

Mikä sinua ihan oikeasti VAIVAA?

Vierailija
117/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

[/quote] keskustelua ja sosiaalista highendiä, munaa se haluaa, niinkuin kaikki muutkin lutkat. Huvittaa kyllä, kun nainen elää ikävuotensa 16-30 jakaen pillua pitkin kyliä ja sitten pitäisi löytää horolle täydellinen mies kumppaniksi ja lasten isäksi, kun biologinen kello tikittää.

Vaikutteet imetty suoraan jostakin sinkkuelämää Samanthan sosiaalihuorauksesta.[/quote]

Hyvänen aika.

Vierailija
118/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuule kun kukaan ei ole täydellinen. Jokaisella on vikansa. Kannattaa käydä useammalla treffillä esimerkiksi sen oudon tuppisuun kanssa, niin voi paljastua uusia, mukavia puolia. Mielenterveysongelmatkaan ei tarkoita, että nainen on huono. Harvemmin ne päällepäin näkyy, kukaan ei niitä ole valinnut eikä ne välttämättä edes vaikuta jokapäiväiseen arkeen sen suuremmin.

Vierailija
119/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP on ihan oikeassa

Vierailija
120/197 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä tässä maassa on, mutta tuntuu että melkein kaikilla on ongelmia. Jos yrität löytää oikeasti hyvän naisen, joka ei ole pinnallinen, juoruakka, mielenterveysongelmainen, narsistinen, kiinnostunut lähinnä miehen lompakosta ja statuksesta, sivistymätön juntti, epäterveellistä elämää viettävä bilettäjä tai outo tuppisuu, niin joutuu käymään kymmenillä treffeillä.

Ja tuossahan oli vain alusavat vaatimukset. Sitten pitäisi tietysti vielä luonteiden ja kiinnostuksenkohteiden sekä elämäntilanteiden osua jotenkin yksiin. Välillä tulee sellainen fiilis, että ei edes jaksa yrittää mitään vakavia suhteita, aivan jäätävä vaiva että löytää edes niitä potentiaalisia kandidaatteja. En tiedä mikä tässä maassa on vikana, kun ihmiset on niin sekaisin. Onko se se tyly ja alaspainava kasvatus sitten?

Minusta hyviä MIEHIÄ on vaikea löytää.

Kaikilla on joku ongelma. On mielenterveyspulmia, päihderiippuvutta, ei osata edes omasta hygieniasta huolehtia, moni on väkivaltainen tai narsisti, halutaan moniavioisuutta ja hyvää naissuhdetta samaan aikaan, takana rikostuomioita ja herra ties mitä muuta. Kaikki hyvät miehet on käytännössä jo varattu.

Asun Helsingissä ja olen 35-vuotias nainen. Olen käynyt tässä reilun vuoden aikana ainakin 40 miehen kanssa deiteillä. Kaikki on ollut nettideittejä, sillä en käy baarissa tai risteilyillä tms ja harrastukseni on yksilölajeja, työkavereihin en halua sekaantua. Minulle kelpaa mies millä koulutustasolla tahansa, mutta odotan hänen olevan fiksu, psyykkisesti ok ja sellainen jolla ei ole edellisten suhteiden vanhoja traumoja pahasti käsittelemättä, ja pitää tienata sen verran että saa omat laskunsa maksettua, minua ei tarvitse mitenkään elättää.

Muutamaa harvaa miestä lukuunottamatta kaikilla on ollut joko masennuslääkitys ja masennus, pitkittynyt työttömyys (eivät ole tätä ennen treffejä kertoneet vaan väittäneet että ovat töissä), alkoholismia, pahoja velkoja suunnilleen ulosotossa, niin paha ujous ettei suunnilleen sanaa suusta ulos saa, kaipuu edelliseen suhteeseen tms. Eihän nainen voi edes harkita tällaista miestä. Fiksuja ok miehiä on tosiaan tullut vastaan muutama, mutta parien deittien jälkeen on selvinnyt, että suhdetta ei kannata jatkaa koska on niin eri haaveet elämästä (esim mies ei halua lasta ja minä haluan, mies haluaa muuttaa ulkomaille ja minä haaveilen elämästä suomessa tms).

TÄMÄN VUODEN AIKANA 40 DEITEILLÄ???????????????????????????????????????

Ja otat siis ensitreffeillä jo selkoa miesten varallisuudesta mahdollisine ulosottoineen?

En ihmettele jos et miestä löydä. Kuka tahansa vittuuntuisi työ-, kelvollisuus-, lääkitys- ja varallisuushaastattelustasi niin, että jopa valehtelisi asioistaan päästäkseen sinusta eroon.

Tai sitten koko kirjoituksesi oli taas kerran palstan miesviha-huuhaata , kaikkine tuttuine fraaseineen.

Veikkaan jälkimmäistä.

Olipas aika ikävä ja asenteellinen kommentti sinulta. En ole keneltäkään koskaan kysellyt varallisuudesta ta lääkityksestä tms. Nuo ovat asioita, joita mies on minulle kysymättä oma-aloitteisesti kertonut. Ollaan esim juteltu yleisellä tasolla siitä että nykyään elämä on silleen kovaa, että moni masentuu, ja siinä ohessa mies on kertonut että itsekin on masentunut. Tai jos mies on viestitellessä väittänyt että on työelämässä niin saatan alkaa puhua töissä käymisestä yleisesti ja kysäistä vaikka että onko sinulla kiva työ tai pitkä työmatka tms. Normaalia jutustelua. En minä haastattele enkä tenttaa ihmisiä.

Mutta obsessiivisesti etsit tuleville lapsille isää, ei ole varmaan kaikki juoksut edelleenkään juostu, tai et osaa olla yksin, kun vuoteen pitää kahlata 40 deittiä.

Totaalinen turn off.

No tuo selventää miksi miehet tuskailevat deittimarkkinoiden kanssa. Jos pitää tuota määrää jo pakkomiellettä hipovana, niin ei voi olla korkea onnistumisprosentti. Jos on vähääkään vaatimuksia, niin aika ison joukon kandidaatteja saa kahlata läpi ennen kuin tärppää, ellei ole lottovoittoa vastaavaa tuuria matkassa. Minä myös itse deittailin ihan tositarkoituksella aikanaan, halusin loppuelämän kumppanin, mutta en käynyt baareissa yms, joten nettideitit olivat se kanava. Minulla oli aika matala kynnys tavata, koska ei ollut intressejä tehottomaan viikkokausien jaaritteluun ennen tapaamista, koska olisi voinut vain mennä aikaa hukkaan ja siinä olisi vain satuttanut itseään kun mies ei olisikaan sitten napannut tai toisin päin. Puolen vuoden ajan tapasin joka viikonloppu 1-2 miestä ennen kuin löytyi se elämän rakkaus, jonka kanssa menin naimisiin ja eletään onnellista elämää kun sovitaan niin hyvin yhteen.

Tuosta määrästä tavattuja miehiä ehdin tapailla kaikkiaan kolme kertaa useammankin kerran samaa miestä, muut olivat vain kertatuttavuuksia, muutamia en katsellut kuin puolisen tuntia ennen paikalta poistumista. Osa ihan asiallisia/joita minä en napannut, iso osa aivan kaheleita/pelottavia/outoja ja osa muuten kehveleitä moniongelmaisia ressukoita, oikeasti paljon vanhempia kuin antoivat ymmärtää tai pervoja. Tapailemalla harvakseltaan ei olisi ikimaailmassa onnistanut edes viidessä vuodessa, ei mitenkään. Ihan asiallisia ja fiksuja kirjoitteleva ihminen kun voi olla silti ihan mitä tahansa oikeasti. Aviomieheni lisäksi tuosta joukosta ainoastaan yksi oli potentiaalinen, mutta häneltä taasen tuli pakit. Itse olisin kelvannut huomattavasti useammalle ja yhdestä sain joksikin aikaa jonkunsortin vainoajankin kun lähetteli epätoivoisia ja lopulta vihamielisiä itkuviestejä ja soitteli uliulipuheluita ja lopulta uhkauksia.

Minun huimat vaatimukseni olivat:

-Ei hullu pervo, takertuja, vanhemmissaan kiinni, pakkomielteinen tai muuten pelottava

-Minua pidempi (olen alle 160cm)

-Ei uskonnollinen tai muu vouhottoja, ei ahdasmielinen

-Ei halua lapsia, eikä ole niitä ennästään

-Ei alkoholisti tai perjantaipullomies

-Ei velkakierteessä, rikollinen tai muuten elämänsä ryssinyt

-Max 10 vuotta vanhempi minua, ei nuorempi (olin 21v)

-Tositarkoituksella liikenteessä eli ei hae pelkkää seksiseuraa

-Mukavaa ja nautittavaa seuraa, ihminen jonka kanssa synkkaa

-Uskollinen, fiksu, kohtelias ja turvallinen, ei öykkäröivä naisia hakkaava sovinisti

Harvakseltaan tapailemalla ei löydä kelpaavaa miestä viidessä vuodessa? :D

Eikä ole kovat kriteerit?

Semmosta miesvihaa tällä kertaa.

No kerro toki mikä noissa kriteereissä oli niin vaativaa? Vai pitäisikö vain ottaa lapsia ehdottomasti haluava mies ja pilata molempien elämä? Oli muuten todella hankalaa löytää alle 40v mies, joka ei halua lapsia ja jolla ei niitä ennästään ole (ja joka ei hoe sitä "kyllä se mieli muuttu"-mantraa). Sopivaa ei ollut löytynyt tuohon mennessäkään mistään kuitenkaan, vaikka kuinka oli nuori, hehkeä ja säädyllisesti elänytkin vielä.