Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Varhaiskasvatusta Saksassa ja Suomessa

Vierailija
26.08.2016 |

Tuttavan 5v on amerikkalaisessa koulussa Saksassa. Kouluun hän lähtee 7.30 koulubussilla ja palaa noin 15.30 kotiin. Matkaa tosin ei ole kuin kolmisen kilometriä, mutta se taitetaan yhteiskyydillä. Oppitunneilla on tehostettua englantia (koska se ei ole äidinkieli), saksaa ja ranskaa, matematiikkaa sekä ympäristöoppiin verrattavaa ympäristötietoa. Leikkiä ja lauluakin on, mutta päivän katkaisee vain 20 minuutin ruokailu ja 20 minuutin ulkoilu. Muuten opiskellaan. Ryhmässä on 18 lasta, opettajia/ohjaajia 1, joka tosin voi vaihtua, sama henkilö ei opeta saksaa ja ranskaa.
Meillä 5v menee päiväkotiin klo 8 ja syö aamupalan. Aamulla on 15 min yhteinen tuokio, sen jälkeen on koko aamupäivä ulkoilua, ennen lounasta satutuokio, päiväunilla klo 12-14 ja välipalan jälkeen ulos. Kerran viikossa on tunnin mittainen opetustuokio ennen aamupäivän ulkoilua.
Miten meillä voidaan puhua varhaiskasvatuksesta, kun suomalainen päivähoito on valvottua ulkoilua verrattuna saksalaiseen päiväkotiin.

Kommentit (22)

Vierailija
1/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaiset lapset ovat tyhmiä eikä ne opi useampia kieliä sitten millään.

Vierailija
2/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös Suomen koulujärjestelmä eroaa pajon ja juuri siinä suhteessa, että koulupäivät ovat lyhyitä, läksyjä vähemmän ja sekaan mahtuu pienemmillä leikillistäkin touhua.

Tästä huolimatta, oikeammin juuri siksi, Suomi on saanut PISA-tuloksissa niin hyviä arvosanoja. Varhaiskasvatus ja koulu jättävät lapsille aikaa olla myös lapsia ja kehittää sitä mielikuvitustaan. Siitä on ollut pelkästään hyötyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun lapsista toinen on käynyt tuollaisen eskarin ja alakoulun, toinen suomalaisen eskarin ja alakoulun. Suomalaisen käyneellä on huomattavasti parempi yleissivistys. Amerikkalaisen käynyt luuli kutosella että Amerikka on Euroopassa.

Vierailija
4/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuttavan 5v on amerikkalaisessa koulussa Saksassa. Kouluun hän lähtee 7.30 koulubussilla ja palaa noin 15.30 kotiin. Matkaa tosin ei ole kuin kolmisen kilometriä, mutta se taitetaan yhteiskyydillä. Oppitunneilla on tehostettua englantia (koska se ei ole äidinkieli), saksaa ja ranskaa, matematiikkaa sekä ympäristöoppiin verrattavaa ympäristötietoa. Leikkiä ja lauluakin on, mutta päivän katkaisee vain 20 minuutin ruokailu ja 20 minuutin ulkoilu. Muuten opiskellaan. Ryhmässä on 18 lasta, opettajia/ohjaajia 1, joka tosin voi vaihtua, sama henkilö ei opeta saksaa ja ranskaa.

Meillä 5v menee päiväkotiin klo 8 ja syö aamupalan. Aamulla on 15 min yhteinen tuokio, sen jälkeen on koko aamupäivä ulkoilua, ennen lounasta satutuokio, päiväunilla klo 12-14 ja välipalan jälkeen ulos. Kerran viikossa on tunnin mittainen opetustuokio ennen aamupäivän ulkoilua.

Miten meillä voidaan puhua varhaiskasvatuksesta, kun suomalainen päivähoito on valvottua ulkoilua verrattuna saksalaiseen päiväkotiin.

No kun nimenomaan suomalainen lapsi saa varhaiskasvatusta, saksalainen saa opetusta.

Vierailija
5/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leikkiminen kehittää lasta enemmän kuin pänttääminen. Kasvattaminen on muutakin kuin paikallaan istumista ja koulumaisuutta.

Vierailija
6/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luojan kiitos Suomessa ollaan siirtymässä vauhdilla pois käsityksestä, että vain aikuisen vetämillä pedagogisilla tuokioilla oppii jotain. Olet, ap, pahasti ajasta jäljessä. Ilmiöpohjainen tutkiva oppiminen, kokemuksellisuus, onakohtaisuus ja vertaistoiminta ovat tätä päivää. Aikuisen pitää vain tajuta lasten oman toiminnan ja ajattelun arvo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Myös Suomen koulujärjestelmä eroaa pajon ja juuri siinä suhteessa, että koulupäivät ovat lyhyitä, läksyjä vähemmän ja sekaan mahtuu pienemmillä leikillistäkin touhua.

Tästä huolimatta, oikeammin juuri siksi, Suomi on saanut PISA-tuloksissa niin hyviä arvosanoja. Varhaiskasvatus ja koulu jättävät lapsille aikaa olla myös lapsia ja kehittää sitä mielikuvitustaan. Siitä on ollut pelkästään hyötyä.

Jos ollaan tarkkoja, niin Suomessa saadaan tasaisesti arvosanoja, ei ole selkeästi hyviä ja huonoja vaan liuta keskinkertaisia. Suomessa suuri osa lapsista ei ole lainkaan osallisena varhaiskasvatuksesta, siitähän nyt ollaan huolissaan, ja silti on pärjätty PISA-testeissä. Vai pitääkö ajatella niin, että meillä PISA-tulokset ovat hyviä juuri siksi, että äidit on paljon lastensa kanssa?

Vierailija
8/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saksasta ei kyllä kannata ottaa vertailukohdaksi amerikkalaista tapaa vaan jokin sosiaalipedagoginen ote, jolla siellä on vahva perinne. Jenkit korostavat aivan turhaan akateemisten taitojen harjoittamista jo pienillä; eivät opi yhtään sen nopeampaa esim. lukemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työkaverini oli Espanjassa aikoinaan vaihdossa. Siellä saksalaiset yliopistoihmiset ihmettelivät kuinka hän voi opiakella varhaiskasvatusta, kun on fiksu ihminen. Siellä ei kukaan " normaali" hakeudu päiväkoteihin.

Vierailija
10/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos Suomessa ollaan siirtymässä vauhdilla pois käsityksestä, että vain aikuisen vetämillä pedagogisilla tuokioilla oppii jotain. Olet, ap, pahasti ajasta jäljessä. Ilmiöpohjainen tutkiva oppiminen, kokemuksellisuus, onakohtaisuus ja vertaistoiminta ovat tätä päivää. Aikuisen pitää vain tajuta lasten oman toiminnan ja ajattelun arvo.

Eli on vain hyvä, että aikuiset kokoontuvat pihan nurkkaan ja lapsi istuu omakohtaisesti lätäkössä, maistelee kuravettä kokemuksellisesti ja tutkivasti ja toinen samanlainen vertaistoimintana hyppää vierelle roiskien kuraa ympäriinsä? Eihän suomalaisessa päiväkodissa hoitajat edes ole niiden lasten kanssa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos Suomessa ollaan siirtymässä vauhdilla pois käsityksestä, että vain aikuisen vetämillä pedagogisilla tuokioilla oppii jotain. Olet, ap, pahasti ajasta jäljessä. Ilmiöpohjainen tutkiva oppiminen, kokemuksellisuus, onakohtaisuus ja vertaistoiminta ovat tätä päivää. Aikuisen pitää vain tajuta lasten oman toiminnan ja ajattelun arvo.

Eli parasta, mitä voi lapselle tehdä, on antaa hänen kasvaa kaikessa rauhassa kotona?

Vierailija
12/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos Suomessa ollaan siirtymässä vauhdilla pois käsityksestä, että vain aikuisen vetämillä pedagogisilla tuokioilla oppii jotain. Olet, ap, pahasti ajasta jäljessä. Ilmiöpohjainen tutkiva oppiminen, kokemuksellisuus, onakohtaisuus ja vertaistoiminta ovat tätä päivää. Aikuisen pitää vain tajuta lasten oman toiminnan ja ajattelun arvo.

Eli on vain hyvä, että aikuiset kokoontuvat pihan nurkkaan ja lapsi istuu omakohtaisesti lätäkössä, maistelee kuravettä kokemuksellisesti ja tutkivasti ja toinen samanlainen vertaistoimintana hyppää vierelle roiskien kuraa ympäriinsä? Eihän suomalaisessa päiväkodissa hoitajat edes ole niiden lasten kanssa!

No ei ole jenkkiprimaryissakaan. Parijonossa marssitaan sinne ja tänne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa kyllä saadaan hyviä arvosanoja. Tosin viime aikoina tulokset pudonneet. Mutta on virheväite, ettei Suomessa olisi hyvin pärjääviä. Huonosti menestyviä on toki vähemmän kuin muualla, mutta se johtuu todennäköisesti siitä, ettei meillä ole mitään todella huonoja kouluja toisin kuin vaikka Saksassa tai Yhdysvalloissa. 

Vierailija
14/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kyllä saadaan hyviä arvosanoja. Tosin viime aikoina tulokset pudonneet. Mutta on virheväite, ettei Suomessa olisi hyvin pärjääviä. Huonosti menestyviä on toki vähemmän kuin muualla, mutta se johtuu todennäköisesti siitä, ettei meillä ole mitään todella huonoja kouluja toisin kuin vaikka Saksassa tai Yhdysvalloissa. 

Valitettavasti niitä kyllä on. Ja niitä hienosti pärjääviä ei tarpeeksi koulussa vaalita, vaan suomalaiskoulu etenee niiden heikoimpien tahtia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos Suomessa ollaan siirtymässä vauhdilla pois käsityksestä, että vain aikuisen vetämillä pedagogisilla tuokioilla oppii jotain. Olet, ap, pahasti ajasta jäljessä. Ilmiöpohjainen tutkiva oppiminen, kokemuksellisuus, onakohtaisuus ja vertaistoiminta ovat tätä päivää. Aikuisen pitää vain tajuta lasten oman toiminnan ja ajattelun arvo.

Eli on vain hyvä, että aikuiset kokoontuvat pihan nurkkaan ja lapsi istuu omakohtaisesti lätäkössä, maistelee kuravettä kokemuksellisesti ja tutkivasti ja toinen samanlainen vertaistoimintana hyppää vierelle roiskien kuraa ympäriinsä? Eihän suomalaisessa päiväkodissa hoitajat edes ole niiden lasten kanssa!

Kuralätäköissä leikkiminen on aikuisen näkökulmasta kauhistuttavaa. Hyvissä varusteissa mudassa leikkivä lapsi on kuitenkin onnensa kukkuloilla. Innostunut, motivoitunut, keskittynyt.... ja hän tulee leikkiessään kehittäneeksi motoriikkaa, aistineeksi luontoa, ääniä, tuntumia, hajuja ja kyllä - makuja. Hän rakentaa, mittaa, siirtää ja hajottaa. Joskus heittää, ja oppii sitten ehkä jotakin sosiaalisista suhteista ja kaverin kanssa olosta. Kaikki tämä omaehtoisesti ja suurella mielenkiinnolla. Ja ne sivulla olevat hoitajat? He havainnoivat. Mahdollistavat. Hakevat sisältä varahanskat, koska vanhempi toi vain tällaisiin leikkeihin soveltumattomat käsineet... Sillä hän ei ulkoile lapsensa kanssa huonolla säällä ja ymmärrä, mitä tämä siitä saa.

Vierailija
16/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos Suomessa ollaan siirtymässä vauhdilla pois käsityksestä, että vain aikuisen vetämillä pedagogisilla tuokioilla oppii jotain. Olet, ap, pahasti ajasta jäljessä. Ilmiöpohjainen tutkiva oppiminen, kokemuksellisuus, onakohtaisuus ja vertaistoiminta ovat tätä päivää. Aikuisen pitää vain tajuta lasten oman toiminnan ja ajattelun arvo.

Eli on vain hyvä, että aikuiset kokoontuvat pihan nurkkaan ja lapsi istuu omakohtaisesti lätäkössä, maistelee kuravettä kokemuksellisesti ja tutkivasti ja toinen samanlainen vertaistoimintana hyppää vierelle roiskien kuraa ympäriinsä? Eihän suomalaisessa päiväkodissa hoitajat edes ole niiden lasten kanssa!

Ei hoitajien tarvitse lasten kanssa leikkiä, vaan katsoa päältä, mitä ne itse oppivat tekemään.

Onko sun oma lapsi muuten vielä 5-vuotiaana istunut lätäkössä ja juonut kuravettä? Tuollaiseen olisi ammattilaisen pitänyt puuttua ja jutella sun kanssa ehkä vähän pidempään vasu-keskustelussa.

Vierailija
17/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttavien saksalaiset hoitsut sanoivat etteivät ulkoile sateella, koska kengät pilaantuvat.

Vierailija
18/22 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuttavien saksalaiset hoitsut sanoivat etteivät ulkoile sateella, koska kengät pilaantuvat.

Sama ilmiö Suomessa amerikkalaisissa päiväkodeissa. Paljon katsotaan videoita ja kökötetään sisällä.

Vierailija
19/22 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalainen pk olisi oikein hyvä, jos vaan hoitajia olisi koko ajan suositusten mukainen määrä ja lapsia vähemmän.

Vierailija
20/22 |
27.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahinta on se että normaaleja vanhempia syytetään siitä että lapsi on kotihoidossa. Minä uskon että lapseni saa parasta hoitoa kotona omilta vanhemmiltaan. Toki se ei ole kaikille mahdollista, mutta jos vanhemmat haluavat hoitaa lastaan kotona mahdollisimman pitkään, niin se heille suotakoon.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kaksi