Onko muita pariskuntia, ketkä eivät riitele/nimittele toisiaan?
Tuon pirtelön aloittamaa ketjua luin, jossa keskusteltiin, onko normaalia suutuspäissään haukkua toista huoraksi tai kusipääksi jne.
Tuntui oudolta lukea tuota ketjua. Meillä ei oikeastaan riidellä ollenkaan, ja nimitellä ei koskaan! Riitamme ovat lähinnä lyhyitä möksähdyksiä vaan.
Joku kirjoitti, että heidän riidellessään mies koettaa keksiä sellaisia sanoja, jotka loukkaisivta eniten. Täh? Onko joillakin tuollaista?
Kuinkahan yleistä on meidänlaiset parit, jotka eivät riitele (ainakaan haukkumalla toisia ja huutamalla) juurikaan?
Kommentit (34)
Vierailija:
Iso asiaa paisuu, kun sitä ei pureta ja selvitetä. On todella nöyryyttävää ja toisen tunteiden aliarvioimista se, että kohdata niitä toisen negatiivisia tunteita ja ajatuksia. Paras riita on sellainen, että siinä ovat molemmat täysillä mukana, siis siihen saakka että tilanne on ohi ja päälle on pussattu!!!
Teidän tapauksessanne varmasti huono neuvo tuo. Mutta meillä on osoittautunut hyväksi. Jos esim. minä kiukustun jostakin, mies kyllä kuuntelee ja keskustelee, mutta _ei anna tilanteen paisua riidaksi_ , eli siten antaa minun " riidellä yksinään" . Samoin menee toisinpäin. Toista ei jätetä yksinään mököttämään (jos ei sitä halua), mutta toinen ei myöskään lähde mukaan kiukutteluun.
Minä en koe pahaa mieltä tästä, päinvastoin. Minusta on ihanaa, kun olen väsynyt ja kiukkuinen, että mies osaa olla rauhallinen ja siten tukea minua omalla rauhallisuudellaan. Kyllä asiat setvitään ja puretaan, mutta ilman riitelemistä.
ap
Vierailija:
Tai tietysti riita voidaan määritellä eritavalla. Mutta en nyt tarkoitakaan mitään haukutaan toista ja paiskotaan tavaroita riitelyä vaan ihan normaalia riitelyä missä ollaan eri mieltä asioista.Jotenkin tulee mieleen, että onko suhteessa kaikki ihan hyvin jos ei koskaan olla eri mieltä asioita. Voiko oikeasti olla niin samanlaisia ihmisiä joilla aina kaikki käy, kaikesta ollaan samaa mieltä.
Mä ahdistusin jos mun mies olisi aina sellainen joo joo mies. Ei mekään paljoa riidellä mutta toki joskus.
t.9
Meillä ei tosiaan olla kaikesta samaa mieltä, vaikka useimmista asioista kyllä ollaan samoilla linjoilla. Me emme tarvitse riitoja, olemme tähän asti pystyneet onneksi selvittämään asiamme ihan keskustelemalla.
Hassulta kuulostaa tuo epäilysi, onko suhteessa jotain vikaa jos ei riidellä ;D
AP
Olin myös järkyttynyt tuosta ' ' pirtelön' ' ketjusta, en ollut voinut kuvitellakaan että joillakin on tuollaista. Kolme lasta, yhdessä reilut 10 vuotta ja ikää molemmilla himpun alle 40.
Puolisoilla on huono muisti, mikä tietysti tässä asiassa on ihan hyväkin .
Mutta nyt kun itse olen sellaisessa, niin parempaa en voisi kuvitellakaan! Upeaa kun ei TARVITSE riidellä, vaan asioista voi olla eri mieltä muutenkin. Keskustelemme, annamme aikaa ja teemme sujuvasti kompromisseja.
tai toiset kutsuisivat sitä painokkaaksi neuvotteluksi. Emme huuda tai edes korota ääntämme saati nimittele toista. Mutta sama funktio sillä neuvottelulla on kuin riidalla - asiat puhutaan selviksi ja erimielisyydet selvitetään.
Usein ilmaisen asian " olen sinulle vihainen koska..." sillä täytyyhän ne omat tunteet ilmaista muuten asia saattaa jäädä hampaankoloon. Itse en ainakaan pysty säästämään riitoja myöhemmäksi mutta en myöskään riitele toisten ihmisten nähden.
Lastenkin on hyvä nähdä, että suuttua saa ja selvittää tilanne ja että se ei tarkoita mökötystä, mielenosoituksia ja varsinkaan ettei toista enää rakastaisi.
mutta emme kyllä nimittele toisiamme, yleensä riitelemme asioista, joista olemme eri mieltä, emmekä solvaa toisiamme.
Korkeintaan saatetaan vähän tiuskia tai minä joskus murjotan (harvoin). Eri mieltä ollaan kyllä, mutta silloin asiat selviää puhumalla ja väittelemällä. Me nyt ollaan vaan molemmat tällaisia aika tasaisia luonteeltamme, eikä ole tarvetta mitenkään " räiskyä" .
Niistäkin riidoista ollut 2 viime vuoden aikana: meillä vauva, ja väsymys tietysti vetää välillä hermot pintaan. Ykeensä vaan tulee nopea suutahdus, ja hetken kuluttua sovitaan ja jutellaan että mistä suuttumus lähti. Puhuminen on meillä parisuhteen kulmakivi.
Ai niin, ei haukuta myöskään.
Jos riitely loppuu tarkoittaa se sitä että en enää välitä mieheni mielipiteestä, ajatelkoon mitä tykkää.
Riitely ei tarkoita että nimitellään ja haukutaan, mutta on aivan epäluonnollista, että muka oltaisiin joka asiasta samaa mielta.
Se vaan on sen merkki että ei välitetä kissan viikset mitä toinen ajattelee.
Eihän se ettei riidellä tarkoita että oltaisiin joka asiasta samaa mieltä! Kyllä niistä mielipide-eroista voi keskustella ilman riitelyäkin. Tai ainakin me voidaan.
mut nimittely ei o koskaan meille kuulunut. Kaverit nimitteli toisiaan huoraks ja kusipääks yms teki oikein pahaa kuunnella. Meillä ei oltais enää yhdessä jos toinen päästäis moista suustaan, missä sillon kunnioitus on?
Sen verran on kunnioitusta toista kohtaan ja rakkaus tallella yli 5 v. avioliittovuoden jälkeen, kaikki muuttuu vain paremmaksi;)
Tai tietysti riita voidaan määritellä eritavalla. Mutta en nyt tarkoitakaan mitään haukutaan toista ja paiskotaan tavaroita riitelyä vaan ihan normaalia riitelyä missä ollaan eri mieltä asioista.
Jotenkin tulee mieleen, että onko suhteessa kaikki ihan hyvin jos ei koskaan olla eri mieltä asioita. Voiko oikeasti olla niin samanlaisia ihmisiä joilla aina kaikki käy, kaikesta ollaan samaa mieltä.
Mä ahdistusin jos mun mies olisi aina sellainen joo joo mies. Ei mekään paljoa riidellä mutta toki joskus.
t.9