Minkä ikäistä otat tukasta, jos tarves?

Tytti81:

Joka sanoo ettei ole lapselleen fyysistä kuritusta antanut tarpeen vaatiessa; teitä ei usko kukaan! Jokaikinen vanhempi jossain vaiheessa kurittaa lapsiaan fyysisesti.

Tätä ei usein tapahdu, mutta mää menin nyt sanattomaksi. Melkein. Siis, kyllähän lässyttelyn, päähäntaputtelun ja sitten taas tukistamisen ja huutamisen välissäkin on joitakin kasvatuskeinoja olemassa... Ei, en mää jaksakaan yrittää rautakangesta vääntää. Kyllä mää todella menin sanattomaksi.

Taidankin seuraavaksi töissä, kun joku tenava ei usko opettajaansa, ottaa tukasta kiinni. Eiköhän tokene.

No juu, pottuiluun lankesin. Mutta tosissaan musta on ollut NIIN hyviä perusteluja ruumiillista kuritusta vastaan täällä, että en mä edes yritä enää perustella. Rauhaa ja rakkautta vaan.

En myöskään aja ylinopeutta.

vapaasti kasvatettuja ja huonotapaisia. Meidän pojat ainakin ovat kodin ulkopuolella aika lailla kiltin oloisia, vaikka erittäin viellejä ja uhmakkaita ovatkin. Mielestäni kodissa lapsen pitää saada osoittaa kaikki tunteensa, uhmakohtauksenkin jälkeen lapsi on usein hyvällä tuulella. Palaahan siinä hermo, mutta eihän se oikeuta tukistamaan yms. Rehellisesti sanon, etten ole koskaan antanut luunappia enkä tukistanut, vaikka äkkipikainen luonne olenkin. Silloin juuri pitää olla nollatoleranssi. Mielestäni nämä fyysiset kurittajat eivät ajattele lapsen parasta, vaan kiivastuvat itse tilanteeseen ja perustelevat asian itselleen niin, että se olisi lapsen parhaaksi. Usein se tapahtuu kyllä raivon vallassa, kun vanhempi on itse kiihtynyt. Kyllä se saa aikaan luottamuspulaa vanhempia kohtaan. Meillä on kyllä tietyt säännöt eikä lapset saa tehdä mitä itse haluavat, mutta jäähy riittäköön ja huutamista pitäisi vähentää.



Olen monessa kohtaa pusituuterin ja ninni-03 kanssa hyvin paljon samoilla linjoilla, myös moni muu kirjoitti oivallisesti, miksi ei saa kurittaa.



Niin, minua ei ole kuritettu fyysisesti eikä myöskään omia vanhempiani. Jospa siis jo 9 vuotta sitten kuopattu vaarini ei kurittanut lapsiaan fyysisesti, niin enpä itse ryhtyisi noin alhaisiin kurituksii.

Anteeksi vain, mutta muuta se ei ole, siis puolustella pienen, jopa alle 2-vuotiaan lapsen satuttamista. Todella säälittävää! Ensinnäkin täytyy sanoa, että edes PIENI tutustuminen lapsen kehityspsykologiaan tekisi teille älypäät hyvää. Että 2v lapsi aina ja heti ensimmäisestä käskystä keräisi lelut ja tulisi pyydettyyn paikkaan. Paskan marjat sanon minä. Ei sellaista voi edes olettaa. Pieni lapsi on pieni, yrittäkää painaa se kalloonne. Toki säännöistä pidetään kiinni, aina ja joka paikassa ja niiden rikkomista ei hyväksytä, mutta ei lapsi sentään mikään robotti ole. Oletteko oikeasti niin epäonnistuneita elämässä ja huonoitsetuntoisia, että teidän tarvitsee noin voimakkaasti pönkittää arvovaltaa perheessä. Voi voi.... Sanon, että laiskan ihmisen tapa " kasvattaa" . Kasvatuksen kanssahan satuttamisella ei ole mitään tekemistä. En edes jaksa käsittää mikä oikeus AIKUISELLA on menettää hermonsa ja käyttäytyä idioottimaisesti (tukistaa, nipata tms), kun LAPSELLA ei sitä ole. Outo logiikka..

Meillä on kolme jästipäätä ja yksi helppo tapaus. Vaaditaan aikaa, kärsivällisyyttä ja pinnaa. Mutta aina on pärjätty väkivallattomin keinoin. Meillä on HYVIN tiukat rajat. Vanhempia kunnioitetaan, toisia ei satuteta, ruoka syödään pöydässä, rumia ei puhuta jne. Säännöistä pidetään kiinni ja tarvittaessa rangaistaan, ei kuitenkaan fyysisesti.

Mutta ei meillä edes oleteta, että alle 3v toimisi aina järkevästi ja rationaalisesti. Eikä siitä vanhemmankaan. Mitä aikuisia te olette kuvitelleet synnyttäneenne?

Meillä on hyvin voimakastahtoiset kaksoset ja varmasti moni vastannut olisi heidän suhteensa luovuttanut ja todennut, että " kun muu ei auta" .... Mutta kun auttaa!! Tytöt ovat vieraidenkin ihmisten mittapuulla hyväkäytöksiä ja huomaavaisia neitejä. Uhmaikäisiä toki. Se heille suotakoon.

Kaikkiin tunteisiin on oikeus, kaikkiin tekoihin ei. Pätee muuten aikuisiin siinä missä lapsiinkin.

Allekirjoitan mm 2 edellistä kirjoitusta täysin ja mitä tulee tuohon tytti81 yleistyksiä rakastavaan tekstiin niin en edes jaksa sitä rautalankaa enää vääntää, joiltakin puuttuu totaalisesti myös luetun ymmärtämisen taito.

>Minua kuritettiin joskus lapsena ja aina selitettiin miksi kuria annettiin >ja sillä tavalla ymmärsin kurin merkityksen ja rakastin vanhempiani >vain enemmän. Loppujen lopuksi kysymys on siitä että rakastaa >lastaan, ei siitä että haluaisi pahoinpidellä häntä.



Aika hurjaa tekstiä - näinhän se on Tytti - tutkimuksissa on todettu, että usein vaimohakkaajatkin ovat jo lapsena kotona omasta kokemuksestaan oppineet että väkivalta kuuluu rakkauteen, eiväthän hekään tietenkään oikeasti halua pahoinpidellä ketään, vaan se on rakkautta...



Kun taidot loppuu, turvaudutaan fyysiseen kuritukseen. Mutta niitä omia taitojaan voi kehittää - kannattaa ottaa selvää erilaisista toimintamalleista ja kokeilla (tietoa kyllä löytyy vaikka netistä), voit yllättyä ja huomata että ihan oikeasti löytyy toimivampakin vaihtoehtoja kuin tukkapölly!

Olen itsestäni ylpeä, että olen pystynyt löytämään kypsempiä tapoja kasvattaa lapsiani kuin omat vanhempani aikoinaan.

Ei pieni puu vielä

myrskystä tiedä.

Ei pieni puu vielä

myrskyä siedä.



Ole suojana myrskyssä

suuri puu,

että pienelle juuret

vahvistuu.

Lila75:

Ei pieni puu vielä

myrskystä tiedä.

Ei pieni puu vielä

myrskyä siedä.

Ole suojana myrskyssä

suuri puu,

että pienelle juuret

vahvistuu.

kun oli haukun perään sinne juossu..Säikähti vähän itsekkin ja sitten pusittiin:) Eikä yhtään tarttenu edes huutaa:)

En ole tukistanut, mutta pari kertaa vaston periaatteitani läppäissyt muksua takaisin tuon tehdessä jotain paljon voimallisempaa minulle. -Ja sitä olenkin heti kovasti anteeksi pyydellyt, selittänyt tehneeni väärin ja olevani huono esimerkki etc. Ja lähinnä muksu noista kerroista sai vain lisää uhmaa itseensä samalla kuitenkin vähän säikähtäen äitiään.



Hyi, paha äiti!



Mutta tukkaan en sentään ole onneksi kajonnut. Ja työllä koitan pitää itseni kasassa, lukea mm. Lastensuojelun keskusliiton ohjekirjasia ja muita ohjeita, joilla tiukoista tilanteista selkiää VÄKIVALLATTOMASTI. - Suosittelen muillekin. Ja ylipäänsä avun hakemista ja neuvojen kysymistä ETUkäteen, ei jälkikäteen.



Niitä käsiään voi kasvattaessa käyttää paljon rakentavammalla tavalla hyödyksi - eikös jookos? Kantaa niillä se riehuva muksu toiselle puolella huushollia remuamaan, tai viereiseen huoneeseen..riippuen lapsesta, vaiheesta.. ja vaikka sen miljoonannen kerran peräkkäin. Käsiäsi voit käyttää hyödyksi myös rauhoittamalla muksun HOLDING-otteeseen. Kun lapsi pitää riehuvana saada pisteestä A pisteeseen B itseään ja vanhempaansa satuttamatta, niin isompikin tenava kulkee kepeästi, kun pujotat toisen käden rintakehän ali masupuolelta ja toisen haaravälistä, nostat sitten ja senkus kannat - näin irtoaa myös kaupan lattialla masullaan sätkivä, tai kotona matossa roikkuva muksu hyvin liikenteeseen.. etc. Omalla kädellä lasta kädestä pitäen voit myös näyttää nätisti, kuinka se joku juttu oikeasti hoidetaan..



Konsteja käyttää käsiään kasvatuksessa muutenkin kuin niskavilloista roikottamiseen löytyy tuhottoman paljon. - Joten miksi siis roikkua niissä?! Jos olisi tarkoitus niskavilloissa roikkua, niin eikohän me vielä nelikontin kuljettaisi ilman peukkuja ja hampailla roikotettaisiin penikoitamme vartavasten niskavilloista kantamiseen tarkoitetusta niskapoimusta, josta ne muut elikot KIVUTTOMASTI poikasensa paikasta toiseen kiikuttavat tai kaapin paikan niille osoittavat..



- Tiina -

En aikuista enkä lasta. Miten perustelisin lapselle, että toisia ei saa lyödä/vahingoittaa/retuuttaa/satuttaa, jos itse satutan?

Tulipa surullinen mieli tästä viestiketjusta.

Joku kyseli, miten meitä, jotka emme tunne tarvetta lyödä lapsiamme (minulla 3 joten kokemusta lapsista on), on sitten kasvatettu. Sanoilla ja hyvällä esimerkillä, ja meistä kaikista - olen nelilapsisesta perheestä- tuli ihan kunnon ihmisiä ja hyviä vanhempia omille lapsillemme. Kenenkään ei tarvitse lyödä, tukistaa, nipistellä tai retuutella omia lapsiaan.

Eikö ole jännä huomata, että ne, jotka ruumiillisen kuritukseen turvautuvat, yleensä kertovat kokeneensa sitä itsekin lapsuudessaan? Se " periytyy" . Se jota on lyöty lyö. Se, joka ei lapsena ole saanut lyömisen mallia, ei aikuisenakaan siihen turvaudu, koska on oppinut, että sanat ja oma esimerkki riittävät.

Viimeiseksi vielä- en todellakaan usko, että nykyajan häirikkönuoret ovat niitä, joita EI ole lyöty. Luulen, että väkivaltaisia nuoria ovat juuri ne jotka ovat tutustuneet väkivaltaan jo kotonaan. Asiasta on käsittääkseni tutkimuksiakin, lukekaapa esimerkiksi Jari Sinkkosen kirjoja.

Lapsen kasvattaminen pelolla ja suuremmalla fyysisellä voimalla ei mielestäni koskaan voi olla oikein. Tässä asiassa en vain voi sanoa, että kukin tehköön tavallaan, koska kivun tuottamisessa pienemmälle kulkee minusta raja. Haluaisitteko te tukistelevat, lyövät äidit sitten, että joku isompi tukistaisi tai löisi tai retuuttaisi TEITÄ jos te ette heti tee niin kuin toinen toivoo? Vai tehdäänkö teille kenties niin ja siksi puratte kiukkunne vuorostanne pienempään?

Itse tosiaan pari kertaa sortunut - valitettavasti. Huolimatta periaatteista siis. Itseäni on kuritettu lapsena fyysisesti - ja mitä vielä turhimmista syistä, tai ilman syytä kokonaan. Tilanne voinut olla ihan esim. sellainen, että joku arkinen sallittu asia yhtäkkiä sekopäisen äitini toimesta ollutkin kielletty, sitten ilman perusteluja sanoi " EI" , minä siihen vänkäämään vastaamaan ja sitten lättylätisee sen seurauksena..



Kun tuollaiseen on " tottunut" , niin on muuten hitsin vaikeata pitää sitä väkivallatonta linjaa. Siis vaikka aivot, omat kokemukset, lähimmäisen rakkaus ja se valtavan suuri rakkaus omaa lasta kohtaan sanovat EI fyysiselle kuritukselle, niin kyllä se käsi meinaa väkisinkin nousta. Ihan työtä saa hampaat irvessä tehdä usein, ettei lastaan sortuisi kurittelemaan. Itse uskonkin (ja onhan se tutkimuksinkin todistettu), että enemmistö joilla se käsi meinaa nousta tms. vastaavissa tilanteissa on oikeasti joutunut saman käsittelyn kohteeksi - vaikkei välttämättä sitä itsekään edes muistaisi!



Mutta apua tosiaan saa ja on tyrkylläkin, kun itse haluaa vain asialle jotain tehdä ja nämä tilanteet ehkäistä ja omaan sukupolveensa katkaista. Olen tänne moneen vastaavanlaiseen keskuteluun linkittänyt Lastensuojelun keskusliiton, MLL:n ja muiden apua pursuavien tahojen linkkejä, mutta nyt en enää edes viitsi. Jotenkin on tullut sellainen fiilis, että niitä ei monet ole edes käyneet vilkaisemassakaan, vinkkejä lukemassa, saati esitteitä (enimmistö ilmaisia!) itselleen tilaamassa kotiin. Korjatkaa, jos olen väärässä..



Eli kuten tässä ketjussakin näkee, tarttis ehkä asialle tehdä jotain?! (Saati jos se fyysinen kuritus tuntuu luonnolliselta!)



Allekirjoittaneelle edelleen päässään useamman neliösentin kokoinen kaljulaikku lapsuudessa saadun pikkutukkapöllyn jäljiltä..



- Tiina -

Katsokaa lastenne kasvoja (lähinnä silmiä) ja eleitä, kun tukistatte heitä! Se, että sieltä paistaa kauhu, ei ole mikään hyvä juttu. Teidän pitäisi olla niitä ihmisiä, joihin he voivat pelotta luottaa. Myöskään se, että lapsi pitää tukastaan kiinni, kun uhkaavana lähestytte heitä, ei ole mikään huvittava juttu, kuten olen tukistusperheissä huomannut sen olevan. Mun mielestä lähinnä säälittävää, säälin sekä lapsia, että vanhempia. Järjenköyhyyttä!

Jos mies koettelee hermoja, tukistatteko heitäkin? Ette varmaan, koska takasin tulis taatusti tai sitten nyrkillä otsaan. Sitten yritätte opettaa jossain elämän vaiheessa lapsillenne, että toisia ei saa lyödä tms ja varsinkaan pienempiä (mun mielestä ei ketään).

En ole lastani fyysisesti kurittanut, usko tai älä. En aja ylinopeutta, enkä muuten kortittakaan.

Jos ei pysty olemaan aiheuttamatta kipua lapselleen, sitä ei pitäisi puolustella sillä, että muutkaan eivät pystyisi. Kyllä pystyvät! Lapsella voi silti olla rajat ja kuri. Ja rakkaus.

Surullisen usein vanhempi, joka on antanut itselleen luvan " pieniin nippaisuihin" , kurittaa itsekin kiihtyneenä eikä edes yritä muita keinoja. Jos lapsi ei heti tottele, käydään käsiksi.

Kun kerran muita keinoja on, miksi satuttaa? Jos jollakin eivät aikuisuus ja mielikuvitus riitä näitä keinoja löytämään, menköön hakemaan vaikka neuvolasta.

Tytti81:

Joka sanoo ettei ole lapselleen fyysistä kuritusta antanut tarpeen vaatiessa; teitä ei usko kukaan! Jokaikinen vanhempi jossain vaiheessa kurittaa lapsiaan fyysisesti. Sadistit ja pahoinpitelijät ovat erikseen, heistä ei ole tässä keskustelussa edes kysymys. Jos lapsella ei ole rajoja eikä kuria, meistä jokainen tietää, minkälaisia heistä kasvaa. Ajatteko ylinopeutta?? Aivan! Ja on laissa kiellettyä! Ja on moni muukin asia. Kuinkas moni vanhempi oli mukana päättämässä tällaisesta laista? En missään tapauksessa sano että jos lapsi ei usko niin ensimmäinen keino olisi tukistus. Tottakai jokainen haluaa ensin ottaa hellemmät tavat käyttöön, ja mieluiten keskustelun. Mutta tämä ei aina riitä! Kun lapselle osoitetaan rakkautta ja selitetään kurin merkitys niin lapsesta kasvaa vanhempiaan kunnioittava ihminen. Lasta kuritetaan tietenkin sen takia että lasta rakastetaan. Joskus voi olla kyseessä tilanteita joissa on lapsen henki vaarassa tai törkeä toisen ihmisen epäkunnioitus ja jos ei mene muuten perille niin on pakko kurittaa jotta lapsi saadaan ymmärtämään asian ydin. Minua kuritettiin joskus lapsena ja aina selitettiin miksi kuria annettiin ja sillä tavalla ymmärsin kurin merkityksen ja rakastin vanhempiani vain enemmän. Loppujen lopuksi kysymys on siitä että rakastaa lastaan, ei siitä että haluaisi pahoinpidellä häntä.

Millaisia juttuja tässä ketjussa on!!!

Itse en KOSKAAN tai missään tilanteessa hyväksy minkäänlaista ruumiillista kuritusta, johon luen myös tukistuksen ja luunapit yms. En voi keksiä mitään hyvää mitä niillä voitaisiin saavuttaa, päinvastoin.



Ja se mitä tulee ruumiilliseen kuritukseen ja vapaaseen kasvatukseen niin moni täällä on kyllä niin metsässä että! Se että ei tukista lastansa tai muuten rankaise ruumiillisesta ja vapaakasvatus ovat täysin eri asioita. Vapaa kasvatus tarkoittaa 70-luvulla alkanutta aatetta jonka mukaan lapsi itse tavallaan kasvattaa itseään ja tietää mitä haluaa. Häntä ei kielletä eikä estetä vaan hän tekee niinkuin hyvältä tuntuu, eli kasvaa kaikin puolin " vapaasti" (lue=pellossa) ja tämänkaltaisista lapsista + niistä joilla on vanhemmuus täysin hukassa eivätkä uskalla asettaa rajoja lapsilleen = rajattomat lapset, peläten tuottavansa lapsille pettymyksiä, näistä tulee monesti niitä joilla on ongelmia sopeutua yhteiskunnan sääntöihin. Tietysti myös monilla niiden koteien lapsista joissa on väkivaltaa. Mutta täytyy myös osata erottaa että normaali perhe jossa tukistetaan ei ole vielä väkivaltainen perhe, vaikkakaan en itse pidä sitä hyvänä kasvatustapana.



Edellä on tullut paljon hyviä perusteluja sille miksi ruumiillinen kuritus on huono asia joten en nyt lähde niitä toistamaan, mutta voit miettiä että mitäs itse tuumaisit jos joku tarttuisi sinua tukasta kun pitäisi sitä tarpeellisena??



-Sosiaalikasvattaja ja äiti-

Millaisessa tilanteessa pitäisi ottaa tukasta? Tai antaa luunappeja? Tai käyttää muuta väkivaltaa?

e i voi uskoa että täältä löytyy ja näin paljon täysin kamalia, typeriä, lapsellisia ja etenkin piittaamattomia vanhempia, joiden tulisi sen sijaan että kurittavat lapsiaan toimia hyvänä turvallisena vanhempana ja esimerkkinä..

huh huh..

yksikin älykkö on saanut jo 6 lasta kasvatettavakseen..eikö vähempikin määrä kiusattavia riitä?

ei ole mitään puolustusta sille että pienestä pitäen pahoinpitelee omaa rakasta?! lastaan..

osoittaa vaan vanhemman todellista osaamattomutta ja tunneköyhyyttä..saanen epäillä että nää väkivaltaan turvautujat on niitä muutenkin alemmin koulutettuja ja sosiaalitapauksia..

väkivaltaiset vanhemmat mars kirjastoon ja kehityspsykologian ja lapsen kasvatuksen oppaita lukuun pikimmiten..ehkä ehditte vielä pelastaa suhteenne lapsiinne!



tulee kyllä niin paha mieli kun näitä lukee.. ja järkytys siitä et nämä ihmiset on sitten niitä " vastuullisia aikuisia"



mä olen kyllä sitä mieltä et minkään lapsen ei tarvitse kasvaa pelon ja väkivallan ympäröimänä..

ja edelleen myös sitä mieltä et lastensuojeluun nämä joita kotona " kasvatetaan" ja vanhemmat kursseille..

oikein puistattaa! hyi teitä!

Se tuli minulle mieleen heti kun ketjuun oli tullut muutama vastaus, koska " kannattajat" eivät ole minulle tuttuja nimimerkkejä (vaikken nyt todellakaan kaikkia täällä tunne/muista) ja jo senkin takia että KOSKAAN aiemmin ei näin moni ole täällä kehdannut myöntää olevansa " kannattaja" kun vastaavia kyselyitä tms on ollut.

Toivon, että suurin osa olisi provoja, mutta on tällä palstalla aiemminkin käyty sellaisia keskusteluja, että pelkään osan olevan ihan tosissaan. Se, että väitetään lapsen satuttamisen olevan OK, saa mut vastaamaan, oli provo tai ei. Joillekin ei ole arvostelukykyä suotu sen vertaa, että tietäisi, millaisista asioista ei ehkä kannattaisi laskea leikkiä.

Gloria:

Se tuli minulle mieleen heti kun ketjuun oli tullut muutama vastaus, koska " kannattajat" eivät ole minulle tuttuja nimimerkkejä (vaikken nyt todellakaan kaikkia täällä tunne/muista) ja jo senkin takia että KOSKAAN aiemmin ei näin moni ole täällä kehdannut myöntää olevansa " kannattaja" kun vastaavia kyselyitä tms on ollut.

Mua on lapsena tukistettu. vanhemmat ihan varmasti ajan tavan mukaan teki sitä " hyvällä" tarkoituksella, omat muistot on ikävät. pelkäsin ja luulen että siitä jäi vielä isommaksi saakka jonkinlainen pelko vanhempien hyväksynästä.

haluan että lapseni voivat luottaa ja turvata meihin vanhempiin aina,ILMAN PELKOA.