Miten selittää 3-ja 6-vuotiaille että papalla aloitetaan saattohoito?

Voi apua, mulla asia tod näk edessä myös vuoden sisään. Ottaisin minäkin neuvoja mielelläni vastaan.

Voimia ap!

Sanot vaan että pappa on kohta marsuna.

"ukki delaa kohta"

No ei kai sitä erikseen tarvitse selittää "saattohoitoa" ? Kyllä saattohoito on niin viimeisten hetkien aikaa että lapset varmasti ovat jo tähän mennessä ymmärtäneet ettei papalla mene hyvin ja että on mahdollista ettei pappa tästä enää terveeksi tule. Vai?

Minusta sinun ei kannata kaunistella, koska lapset ihmettelevät siinä tapauksessa SINUN suruasi.

Eli kerro mieluummin ihan suoraan, että isäsi on kuolemassa, ja on nyt saattohoidossa, jossa hänen kipujaan hoidetaan, että viimeiset päivät olisivat mahdollisimman kivuttomia ja rauhallisia. Ja että sinä suret sitä kovasti, muttei lasten kannata pelätä asiaa, sinä pääset surun yli kyllä aikanaan.

Jos haluat, lue lapsille Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli. Kaunis tarina kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä, fantasin kautta.

Saattohoito on kiduttamalla tappamista, kerro siitä toki lapsille. Mushhajajajjajajajajajjajajajjajajja

No minä vaan kerroin että vaari on kipeä ja äiti käy vaaria katsomassa,puhuttiin miehen kanssa ja jos lapset kyseli vastattiin.Sanoin että vaari on lähdössä kohta taivaanisän luo asumaan ja vaarilla on siellä hyvä olla..sehän on lapsille suuri lohtu.Meiltä vaari kuoli viikko sitten ja nyt heiluttaa pilvenreunalta ja pitää huolta lapsista.

Voit kertoa heille, että pappaa sattuu kovasti ja hä on hyvin hyvin väsynyt, ja että ei vain marsut vaan myös vanhat ihmiset kuolevat. Mutta kerro myös ihmeessä että pappa katsoo sitten teitä taivaasta/ pilven päältä niitten marsujen kanssa ja siellä papalla on hyvä olla.

Kerro myös

- että vanhat ihmiset kuolevat ja sinä ja iskä ette kuole ennenkuin lapsillakin on jo oli lapsia eli tosi tosi pitkän ajan päästä.

- kun on hautajaiset niin kerro, että se on vain ulkokuori joka haudataan ja pappa on jo lähtenyt sinne pilven reunalle (pappa ei palele siellä haudassa jne) missä papalla on hyvä olla

Mielestäni ei tarvitse selittää saattohoitoa sen tarkemmin noin pienille. Sitä asiaa on vaikea hieman vanhempienkin lapsien ymmärtää. Kertoisin lapsille, että pappa on sairas, mutten ennakoisi tässä vaiheessa elämän päättymistä. Saattohoito ei tarkoita, että elämä loppuisi heti tässä ja nyt.

Mitä tarkoitat kaunistelemisella, ap? Ole rehellinen ja kerro, että isäsi on kuolemassa, ja siksi sinä olet surullinen.

Jos lapset kysyvät jotakin kuoleman jälkeisestä elämästä, niin ole siinäkin rehellinen. Että uskovaiset uskovat, että ihminen pääsee taivaaseen. Hindut uskovat, että ihminen kuoleman jälkeen syntyy uudelleen vaikkapa puuna tai eläimenä tai toisena ihmisenä. Ja että joidenkin mielestä ihminen vain lakkaa olemasta, ja elää tavallaan vain muiden muistoissa. KUKAAN ei tiedä, mikä näistä on totuus, koska kukaan ei ole palannut kertomaan asiasta. Mutta että kun oma isä kuolee, ajatus taivaasta on ainakin aika lohdullinen.

Näin minä olen kertonut kuusivuotiaalleni aikoinaan, ja hyvin hän ymmärtää sen, että asiasta on olemassa monta teoriaa. Kukin uskoo siihen, mihin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta sinun ei kannata kaunistella, koska lapset ihmettelevät siinä tapauksessa SINUN suruasi.

Eli kerro mieluummin ihan suoraan, että isäsi on kuolemassa, ja on nyt saattohoidossa, jossa hänen kipujaan hoidetaan, että viimeiset päivät olisivat mahdollisimman kivuttomia ja rauhallisia. Ja että sinä suret sitä kovasti, muttei lasten kannata pelätä asiaa, sinä pääset surun yli kyllä aikanaan.

Jos haluat, lue lapsille Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli. Kaunis tarina kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä, fantasin kautta.

Voi olla vähän haastava tarina vielä tuon ikäisille. Lue ensin itse ja pohdi ymmärtävätkö lapset sitä mitenkään

Kerrot että nyt hoito on enää palliatiivista moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen. Parantumattomasti sairaan hoito on monitahoista ja sen vuoksi yhteistyön eri ammattiryhmien välillä tulee olla saumatonta. Näin voidaan turvata hoidon pitkäjänteisyys, inhimillisyys ja hyvä laatu. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Lapsille ei tarvitse lässyttää ja kaunistella asioita.

Kerro totuus. Että pappa kuolee, pappaa ei enää ole ja että kukaan ei tiedä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Mitään satuja ja korulauseita ei tarvita.

Pliis. Älä vieritä stressiäsi lapsille. Lapset eivät ole terapeuttisi. Lapsille ei tarvitse kertoa mitään. Ukki on vanha ja kuolee aikanaan, niinkuin KAIKKI muutkin ihmiset. Luonnollinen elämän kiertokulku.

Mä mietin että tartteeko niitä lapsia mitenkään valmistella siihen papan kuolemaan? Eikö heille voisi kertoa sitten kun pappa on nukkunut pois?

Turhaa mietittävää annat lapsille ennen kuolemaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta sinun ei kannata kaunistella, koska lapset ihmettelevät siinä tapauksessa SINUN suruasi.

Eli kerro mieluummin ihan suoraan, että isäsi on kuolemassa, ja on nyt saattohoidossa, jossa hänen kipujaan hoidetaan, että viimeiset päivät olisivat mahdollisimman kivuttomia ja rauhallisia. Ja että sinä suret sitä kovasti, muttei lasten kannata pelätä asiaa, sinä pääset surun yli kyllä aikanaan.

Jos haluat, lue lapsille Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli. Kaunis tarina kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä, fantasin kautta.

Voi olla vähän haastava tarina vielä tuon ikäisille. Lue ensin itse ja pohdi ymmärtävätkö lapset sitä mitenkään

Olen lukenut sen 5- ja 6-vuotiaille. Aika surullinen ja jännä tarinahan se on, mutta lohduttava. Kolmevuotiaalle kyllä tosiaan vähän hurja.

Vierailija kirjoitti:

Kerrot että nyt hoito on enää palliatiivista moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen. Parantumattomasti sairaan hoito on monitahoista ja sen vuoksi yhteistyön eri ammattiryhmien välillä tulee olla saumatonta. Näin voidaan turvata hoidon pitkäjänteisyys, inhimillisyys ja hyvä laatu. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Lapsille ei tarvitse lässyttää ja kaunistella asioita.

Suoraan netistä..hyvä hyvä..

Kerro surusta ja ikävästä kun kysyvät.Meillä juttelu tuli luonnostaan kun itkeskelin ja lähdin sairaalaan vaaria katsomaan.

Meillä vaarilla vähän persoonallusuuskin muuttui lopussa (kävi vielä mummulassa kotilomilla saikusta) ja silloin täytyi ja pystyi selittämään että se "meidän vaari" on jo siellä taivaanisän luona ja tämä on se mitä jää tänne maahan..tilanteesta kiinni tietysti ja tapahtumista...

Vierailija kirjoitti:

Mä mietin että tartteeko niitä lapsia mitenkään valmistella siihen papan kuolemaan? Eikö heille voisi kertoa sitten kun pappa on nukkunut pois?

Turhaa mietittävää annat lapsille ennen kuolemaa.

Minusta siitä pitää kertoa siksi, että se selittää äidin itkeskelyt ja supisten käydyt keskustelut isän kanssa.

Pienet lapsetkin huomaavat aika yllättävän paljon asioita, ja epämääräisyys vain lisää lasten turvattomuutta.

10

Vierailija kirjoitti:

Mä mietin että tartteeko niitä lapsia mitenkään valmistella siihen papan kuolemaan? Eikö heille voisi kertoa sitten kun pappa on nukkunut pois?

Turhaa mietittävää annat lapsille ennen kuolemaa.

Niin ja eikö 6v osaa jo vähän aavistella jos pappa on ollut pitkään sairaana/sairaalassa?

Vai onko sanottu että pappa paranee, mutta toisin kävi.

Muistan kun itse olin 6-vuotias ja mulle selitettiin että meidän koira on mennyt taivaaseen, kun kyselin koiran perään. Mielestäni kannattaa vaan olla rehellinen eikä alkaa satuilemaan pienille, itse menin ainakin vaan ihan hämmennyksiin. Ajattelin vaan että eikö se koira sitten tipu sieltä ja että koska me mennään käymään kattomassa sitä. Niin mun mielestä ei ole kivaa valehdella mistään syystä lapsille.