Ei sitä ahdistelua kaikki koe.

Kuulun, kuten myös suurinosa kavereistani (kaikki ovat nuoria, kauniita, itsevarman oloisia ja siveellisesti pukeutuvia, arvokkaan näköisiä naisia).

Aikalailla joo, ainakin päivällä.

Tai sitten ette vain tiedosta sitä. Ahdistelua on monenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten ette vain tiedosta sitä. Ahdistelua on monenlaista.

Onko se ahdistelu ahdistelua, jos se ei ahdista?

Enpä ole kokenut ahdistelua paria kertaa enempää koko elämässäni. Varmasti ei syynä ole se, etten sitä olisi huomannut. En tykkää esim. härskeistä vitseistä, joten jos mulle oltais härskejä, niin varmasti huomaisin. Yksi syy varmasti on se, että olen ollut yhdessä saman miehen kanssa 18-vuotiaasta ja olimme monessa koulussa samaan aikaan. Olin nuorisoporukoissa varattujen kirjoissa, joten ikätoverit eivät ole ahdistelleet. Kapakoissa olen liikkunut yhdessä mieheni kanssa, se on myös suojannut ahdistelijoilta.

Se, että työelämässä en ole kohdannut ahdistelua, on sitten varmaan hyvää tuuria.

Itseäni kerran ahdisteltu elämäni aikana. Ahdistelija oli nainen.

T. Mies

Työelämässä ahdistelua voi välttää omalla käytöksellään aika paljon, eli on arvokas ja keskittyy työasioihin.  Tietysti on mieslaji jonka ahdistelulta ei välty, vaikka iskisi niitä turpaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten ette vain tiedosta sitä. Ahdistelua on monenlaista.

Onko se ahdistelu ahdistelua, jos se ei ahdista?

On. Jos itse hyväksyy ahdistelun, eikä se itseä ahdista, ei se silti tarkoita etteikö samanlainen käytös ahdistaisi jotakuta muuta, ja etteikö sitä luettaisi ahdisteluksi.

Minua ei ole ahdisteltu koskaan. Minusta on niin ihanaa, että vihdoin, kun paikkakunnallemme tuli vok, olen alkanut kääntää miesten katseita. Ikää minulla on 58v ja tähän mennessä minua ei ole kukaan huomannut. Nyt kun ajan autolla kaupan pihalle, monta nälkäistä silmäparin katsetta lipuu vartalollani ja saan vihdoin huutelua ja viheltelyä perääni. Ihanaa.