Biisi jonka vuoksi vaihdat kanavaa?

Apulannan uusi.. toinen jumala tms..

Vesalan muitaki ihmisii

PMMP:n monet biisit myös aika kuraa. Livenä toimi hyvin, mutta en jaksa niitä muuten kuunnella ollenkaan. Jotenkin vähän yliarvostettu tää Vesala...

Yötä parjataan, mutta minä tykkään. Kuitenkin en ole aikoihin pystynyt kuunnella Särkynyttä enkeliä. Sekin oli rakas kappale aiemmin, mutta nykyään assosioin sen helposti yhteen ikävempään ihmiseen joka taannoin oli elämässäni. 

Sillanpään Sinä ansaitset kultaa aiheuttaa saman reaktion. Kanavaa haluaa vaihtaa sen kuullessaan. 

Se elastisen uus missä se on yksinkertainen monimutkainen mies. Hyi saa..

Sitten haloo helsingin kaksi ihmistä ja kaikki muutkin

Lähes kaikki suomalainen rock, pop ja iskelmä. Jos on pakko joitain yksittäisiä mainita, niin Dirlandaa ja Popedan tuotanto. Ei millään pahalla Kujua tai Popedaa kohtaan, ne eivät vain ole minun tyyppistäni musiikkia.

En muutenkaan tykkää kuunnella radiota, koska sieltä saattaa yllättäen alkaa joku hyväkin laulu, jota en sillä hetkellä ole valmis kuulemaan, uppoutumaan esim. laulun synnyttämiin muistoihin ja fiiliksiin. Tykkään kuunnella omia kokoelmiani ja valita laulut itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paula Vesalan Älä tuu droppaa mun tunnelmaa, aivan kauhea biisi! Laura Voutilaisen uudet biisit aiheuttaa niin pahaa myötähäpeää, ettei vaan pysty. Taitava laulaja, mutta joutuu nöyrtymään laulamaan jotain ö-luokan lauluja pikkulapsen äänellä. Epätoivoista ja noloa.

Joo nämä, mut Nikke Ankaran roska silmäs..... en pysty.

Ei ole Nikke Ankaran biisi. Minä en pysty kuuntelemaan yhtään Abreun kappaletta nykyään. Se uusinkin mä tuun mä tuun mä tuun kummallista ähinää, ei enää Annakaan laula normaalisti.

Riippuu fiiliksestä

Juha Tapion Sydän jota rakastan. En vaan voi sietää sen riimityksiä. Korva alkaa vuotaa verta viimeistään kertsissä: "...sen ikkunalla sinä, ja sinulla on sydän, jota rakastan".

Minä en helposti kanavaa vaihtele. Jos en jostain tykkää, suljen korvat hetkeksi. Mutta tuo tunkeutuu suljettujen korvienkin läpi.

Haloo Helsingin Rakas aivan kammottava narina biisi. 

Ei biisit vaan artistit, eli sanni ja haloo helsinki./elli.  Niiden äänet riipii selkapiitä.

Marvin Gayen Sexual healing.

En vaan kestä sitä monkuamista ja uikutusta.

Kaija Koo kaikki. Tuure Kilpeläisen joku uus renkutus, kaamea. Vanhemmat biisit ovatkin hyviä.

Paula Vesalan biisit.

Onko enään mitään muuta oikeeta musiikkia kuin Mamba? Pateki suavakoitunu ihan perseeleen, kohta varmaan seurustelee Sillanpään kanssa. Joskus se Popedaki oli ihan Terästä!

JVG:n popcorn. Ihan kamala biisi.

Celine Dion: My heart will go on

Siis elokuvasta Titanic. Alun alkaenkaan en pitänyt tästä kappaleesta enkä varsinkaan siitä, että Dion kailottaa keuhkonsa pihalle sitä vetäessään. Inhokkivoimaballadi.

Minulla myös Vesalan biisit, niiiiin pettynyt hänen soolotuotantoonsa! 

Sillanpään Sinä ansaitset kultaa -itsesäälivaikerrus. Imelin itkuvirsi ikinä.

Kaikki suomiräppipaska (ei erota toisistaan, kaikki kuulostaa samalta länkytykseltä)

Nasaalipissisten huohottamat biisit.

Antti Tuiskun homppelipomppelipoppirenkutukset.

Vanhoista biiseistä en kestä kuunnella Culture Clubin Karma Chameleonia sekuntiakaan. Sietämättömän ärsyttävä. 

Se vuodelta -69 ranskalainen läähätysbiisi, j'aime.. jotain. Todella vastenmielinen, onneksi harvoin kuulee.

Kaikki Dingon biisit. Neumann on universumin paskin laulaja.