Vauvan koon kommentointi

Mitä väliä? Ehkä kannattaa antaa mennä toisesta korvasta ulos.

Mielensäpahoittaja ja herneen nenään vetäjä. Kommentoi takas ukkelin läskimahaa. Ihan hyvässä hengessä tietenkin.

Taidat vielä olla hormonihuuruissa

Pistä miehes asialle. Sen isästähän on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa vähitellen tympiä vauvan koon kommentointi. Erityisesti appiukon taholta, joka kerta pitää taivastella että onpa kookas tyttö jne. Muissa yhteyksissä puhunut naisten koosta siihen sävyyn että ei pidä ainakaan naisten isokokoisuutta mitenkään hyvänä asiana. Viimeinen niitti oli kun appi kertoi hauskana juttuna miten meidän vauvan ja muutamaa kk nuoremman serkun kokoeroa oli naureskeltu kuvista käyn perheen kanssa, että meidän tyttö näytti "pohjalaiselta maatalon emännältä" siroon serkkuun verrattuna.

Tyttömme on nyt puolivuotias, keskiarvoa pidempi joo ja pulleaposkinen, mutta normaalipainon rajoissa ja täysimetyksellä kasvanut. Eli mistään oikeasta ylipainosta ei ole kyse.

Tiedän että tuoreena äitinä sitä on herkkä kommenteille mutta en enää jaksa samaa jauhamista joka kerta. Eniten pelkään sitä että jos tyttö isompanakin on pitkä ja roteva, sama juttu jatkuu ja se vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Miksi lapsen ulkonäköä ja kokoa ylipäätään pitää kenenkään arvostella..

Onko teillä kokemusta vastaavasta, miten saitte puheet loppumaan kuitenkin hyvässä hengessä asianosaisten kesken? Vai onnistuuko se edes?

Taitaa olla tunteet vähän liikaa pinnassa. Oletko koulu- tai työpaikkakiusattu tai ylipainoinen itse?

Samaa pähkäilee täällä 10kk tytön äiti! Juuri eilen anoppilassa käytiin kaikki sukulaiset läpi, kuka on lihonut, kuka laihtunut. Itse en osallistunut keskusteluun ilmeelläkään, vaan mietin sitä, että onneksi lapseni ei VIELÄ ymmärrä hirveästi puhetta. Ja hän siis myös pitkä ja isokokoinen, mitä päivitelty ensi hetkistä saakka. R a i v o s t u t t a v a a .

Minusta tuo on positiivista sanailua. Pappa on ylpeä terveestä tytöstä.  Todellisuudessa me ihmiset arvioimme toisiamme koko ajan koon perusteella.  Ihmetellään jos hoikalla miehellä on läski vaimo.  Läskillä miehellä täytyy olla rahaa jos hänellä on nätti vaimo.  Lihavat ovat tyhmiä. Pitkät ovat johtajia.  Pienten miesten täytyy yrittää päteä ja ärhennellä.  Jne...

Muakin on ärsyttänyt sama asia mutta päinvastanen tilanne, eli siro tyttö ja todella monet ihmettelee ääneen kuinka hän on todella siro ikäisekseen jne. Kaks näistä kommentoijista on ollut reippaasti ylipainoisia vanhempia naisia. Toinen kenkäkaupassa ja toinen lasten vaatekaupassa työntekijänä.

Tunnen huonommuutta ja väkisin pistää mietityttämään, että ajatteleekohan joku että lapsi ei saa tarpeeksi ruokaa. Saa hän, mutta syntyi vähän ennen aikojaan eikä ole saanut painoa kurottua ihan "mallimittoihin" eli olisin todella kateellinen sinun vauvallesi, koska pyöreys ehdottomasti kuuluu vauvalle. Saan aina tyydytystä kun huomaan että vauvani on "lihonut" ja aina kumminkin joku pölkkypää tyyliin seuraavana päivänä kommentoi että on kutistunut kasvoista.

Mutta ei se ole niin vakavaa, neuvolantäti on kylläkin joutunut minut vakuuttelemaan monta kertaa että kaikki on hyvin ja hän kasvaa mallikkaasti. :D

Olen itse ihan normaalipainoinen ja hoikkakin, painoasiat eivät yleensä kolahda mitenkään erityisesti mutta oman lapsen jatkuva arvostelu alkaa ärsyttää. Tai ehkä appiukko ei edes tarkoita sitä arvosteluksi ja siksi asiaan onkin vähän hankala puuttua ilman että leimautuu turhannillittäjäksi. Mutta kun lapsi alkaa ymmärtää puhetta toivon että nämä jutut loppuvat. En usko että lapsen on kiva koko ajan kuulla että Oletpa pitkä/lyhyt/laiha/pulleaposkinen. En myöskään halua lapsen oppivan että ihmisten kokoa saa kommentoida ja arvostella miten haluaa. Loputtomiin lasta ei tietenkään voi suojella mutta en halua lapsen kuuluvan näitä juttuja lähipiirissä.

Vauvan ja vauvan koon kommentointi voi olla loukkaavaa. Erityisesti se saattaa pahoittaa äidin mielen.

Ulkonäön kommentointi välillä valitettavasti jatkuu lapsen varttuessa -silloin se saattaa alkaa vahingoittaa jo lasta (esim. "Kylläpä Oskari on lyhyempi kuin samanikäinen serkkunsa).

Viimeistään yläkoulun alkaessa (usein jo alakoulun loppupuolella) tahattomia tai tahallisia ilkeitä kommentteja alkavat esittää toiset lapset/nuoret -mistä lie oppineet....

En nyt kirjoittanut tätä huolestuttaakseni ap sinua. Halusin vain osoittaa vähättelijöille, miten sinun huolesi ei ole lainkaan turha.

P.s. Ap sinun tyttösi kasvukäyrät hakeutuvat myöhemmin painon ja pituuden suhteen omiin uomiinsa, jotka ovat hänelle juuri ne sopivat ja oikeat. Vauva-ajalta on vaikea tehdä päätelmiä tulevaa ajatellen. Jos appiukko jatkaa ikävällä linjallaan (varsinkin vielä siinä vaiheessa, kun lapsesi ymmärtää jo puhetta) tehkää appiukolle selväksi, että sulkee suunsa tai ei voi valitettavasti lastanne tavata.

Erittäin ihanaa vauva-aikaa teille! Tee parhaasi, ettet pahoita mieltäsi idiooteista. Sinä tiedät, että tyttösi on maailman ihanin ja juuri sellainen kuin hänen kuuluu olla.

Kerran oli kylässä noin vuoden ikäikäinen lihava poika,tuntuu se jotenkin oudolta jos tuon ikäinen jo vaikuttaa ylipainoiselta.

Kahvikupit vaan helisi kaapissa kun se tömisteli menemään edestakaisin.

Te voitte ottaa puheeksi tuon toisten koon jatkuvan kommentoinnin. Lapsen ei pidä kuulla minusta mitään kommenttia ulkonäöstään. No ehkä jotain, että onpas sulla kivasti hiukset tai toi paita sopii sulle. Minusta on haitallista lapselle opettaa hänet kiinnittämään huomiota toisten ulkonäköön. Oppii kyllä varmaan itsekin, mutta se on mielestäni eri asia kuin jos on kotona opetettu normi.

Isovanhemmilla on minun kokemuksen mukaan joskus myös vaikeuksia nähdä lapsi yksilönä eikä jonain olentona, jonka olemista ja tekemisiä kommentoidaan täysin estotta. Ihan kuin lapsi olisi jokin näyttelyeläin. ' Kato, nyt se teki noin. Nyt se on näin' Kuka aikuinen kestäisi kuunnella itsestään moista. Parhaassa tapauksessa tarkka selonteko ilmeistä, tekemisistä, sanomisista.

Oliko kenelläkään mitään oikeaa neuvoa, mitä sanoa noille ulkonäön päivittelijöille ilman, että on itse epäasiallinen?

Vierailija kirjoitti:

Muakin on ärsyttänyt sama asia mutta päinvastanen tilanne, eli siro tyttö ja todella monet ihmettelee ääneen kuinka hän on todella siro ikäisekseen jne. Kaks näistä kommentoijista on ollut reippaasti ylipainoisia vanhempia naisia. Toinen kenkäkaupassa ja toinen lasten vaatekaupassa työntekijänä.

Tunnen huonommuutta ja väkisin pistää mietityttämään, että ajatteleekohan joku että lapsi ei saa tarpeeksi ruokaa. Saa hän, mutta syntyi vähän ennen aikojaan eikä ole saanut painoa kurottua ihan "mallimittoihin" eli olisin todella kateellinen sinun vauvallesi, koska pyöreys ehdottomasti kuuluu vauvalle. Saan aina tyydytystä kun huomaan että vauvani on "lihonut" ja aina kumminkin joku pölkkypää tyyliin seuraavana päivänä kommentoi että on kutistunut kasvoista.

Mutta ei se ole niin vakavaa, neuvolantäti on kylläkin joutunut minut vakuuttelemaan monta kertaa että kaikki on hyvin ja hän kasvaa mallikkaasti. :D

Vähän sama meillä. Moni kysyy, minkä ikäinen poika on ja kun kuulee iän (1v 8kk), niin alkaa kova ihmettely, että onpa pienikokoinen ja moni toteaa, että luuli paljon nuoremmaksi. Oon kans välillä murehtinut, että syökö liian huonosti tai syötänkö liian vähän ruokaa, vaikka neuvolan täti toisaalta on aina sanonut, että kasvut on ok tai jopa että hienosti kasvaa. Ihan pikkuisen nollakäyrän alapuolella tosin aina, mut ei huolta kuulemma. Toisaalta on kyllä jännä juttu, kun aika moni saattaa joskus sanoa, että onpas pitkä poikakin!

Toinen mikä välillä pistää muhun pikkuisen, on se kun alan sit pohtia päässäni, että ollaanko me jotenkin kehityksessä jäljessä muutenkin, kun aina niin nuoreksi luulevat. Mut ihan täydellinenhän tuo poika siis on juuri tuollaisenaan, sanoo muut mitä hyvänsä! Kai tää on jotain omaa epävarmuutta, kun jää näin murehtimaan muiden sanomisia. :-( ja pitäisi tosiaan oppia jotenkin nasevasti kommentoimaan takaisin joillekin ikävämmin töksäyttelijöille...

Vierailija kirjoitti:

Vauvan ja vauvan koon kommentointi voi olla loukkaavaa. Erityisesti se saattaa pahoittaa äidin mielen.

Ulkonäön kommentointi välillä valitettavasti jatkuu lapsen varttuessa -silloin se saattaa alkaa vahingoittaa jo lasta (esim. "Kylläpä Oskari on lyhyempi kuin samanikäinen serkkunsa).

Viimeistään yläkoulun alkaessa (usein jo alakoulun loppupuolella) tahattomia tai tahallisia ilkeitä kommentteja alkavat esittää toiset lapset/nuoret -mistä lie oppineet....

En nyt kirjoittanut tätä huolestuttaakseni ap sinua. Halusin vain osoittaa vähättelijöille, miten sinun huolesi ei ole lainkaan turha.

P.s. Ap sinun tyttösi kasvukäyrät hakeutuvat myöhemmin painon ja pituuden suhteen omiin uomiinsa, jotka ovat hänelle juuri ne sopivat ja oikeat. Vauva-ajalta on vaikea tehdä päätelmiä tulevaa ajatellen. Jos appiukko jatkaa ikävällä linjallaan (varsinkin vielä siinä vaiheessa, kun lapsesi ymmärtää jo puhetta) tehkää appiukolle selväksi, että sulkee suunsa tai ei voi valitettavasti lastanne tavata.

Erittäin ihanaa vauva-aikaa teille! Tee parhaasi, ettet pahoita mieltäsi idiooteista. Sinä tiedät, että tyttösi on maailman ihanin ja juuri sellainen kuin hänen kuuluu olla.

Okei. Ja miten se appiukon suun tukkiminen auttaa noihin kaikkiin muihin ihmisiin? Eikö parempi olisi opettaa lasta olemaan ottamatta muiden kommentointia niin vakavasti kuin vaikka äitinsä? Nimittäin omaa itsetuntoa voi kehittää mutta muiden käytöstä voi olla vaikea muuttaa. Jos lapsi oppii äidiltään että muiden kommentoinnista pitää järkyttyä, niin siinä ei loppua tule.

mun äiti pahotti aikanaan mielensä, koska neuvolantäti oli kauhistellu että mulla ei ole kaulaa ollenkaan(!) ja veljeni oli isopäisin lapsi minkä täti oli ikinä nähnyt.

Äiti oli tätä yölläkin  miettinyt että miten hänen lapsensa ovat niin...

No kertoi vasta aikuisena meille. Ei noita ominaisuuksia kukaan sen neuvolantädin jälkeen ole huomannut.

Vierailija kirjoitti:

Kerran oli kylässä noin vuoden ikäikäinen lihava poika,tuntuu se jotenkin oudolta jos tuon ikäinen jo vaikuttaa ylipainoiselta.

Kahvikupit vaan helisi kaapissa kun se tömisteli menemään edestakaisin.

Sulla ei varmaan useinkaan käy vieraita...?

Relatkaa. Kuulostaa siltä, että otatte nyt muiden puheet aivan liian vakavasti. Pienten lasten äidit ovatkin usein rasittavaa seuraa, koska he ovat niin mahdottomia uhriutumaan.

Muut haluavat huomata lapsen ja päivitellä sen olemassaoloa. Mihin muuhunkaan vauvassa kiinnittäisi huomiota, kuin ulkonäköön? Ihan normaalia, että isokokoista vauvaa kommentoidaan maatalon emännäksi / jässikäksi / painijaksi / pullukaksi yms. yms. Tai toisinpäin pientä lasta siroksi, pikkuhiireksi, mini-ihmiseksi tai mitä vain. Ei se ole ollenkaan sama asia, kuin kommentoida aikuisen tai kasvukäisen lapsen ulkonäköä. Siihen voisi jo puuttuakin.

Kasvattakaa nyt äidit vähän itsetuntoa! Kaikkien kommentien ei ole tarkoitus väheksyä lastanne tai teitä äiteinä.

Vierailija kirjoitti:

Oliko kenelläkään mitään oikeaa neuvoa, mitä sanoa noille ulkonäön päivittelijöille ilman, että on itse epäasiallinen?

Voi ainakin kysyä appiukolta, ihan ystävällisesti, aiheeseen liittyen, että "Minkä  kokoinen sinä olet ollut  lapsena?" ja muuta häneen liitttyvää. Tai "minkä kokoinen Karoliinan isä oli lapsena?" eli käsitellä se asia oikein juurta jaksain niin ei siitä ehkä toinen jaksa kovin montaa kertaa jauhaa. 

Voihan sitä pikkuisen taivastellakin, vastavuoroisesti....että kylläpä on erikoista :-D

Minä olen myös todennut että "Me ollaan selvästi vähän pidempää sukua kuin teikäläiset"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko kenelläkään mitään oikeaa neuvoa, mitä sanoa noille ulkonäön päivittelijöille ilman, että on itse epäasiallinen?

Voi ainakin kysyä appiukolta, ihan ystävällisesti, aiheeseen liittyen, että "Minkä  kokoinen sinä olet ollut  lapsena?" ja muuta häneen liitttyvää. Tai "minkä kokoinen Karoliinan isä oli lapsena?" eli käsitellä se asia oikein juurta jaksain niin ei siitä ehkä toinen jaksa kovin montaa kertaa jauhaa. 

Voihan sitä pikkuisen taivastellakin, vastavuoroisesti....että kylläpä on erikoista :-D

Minä olen myös todennut että "Me ollaan selvästi vähän pidempää sukua kuin teikäläiset"

Tuo oli hyvä, tuo viimeinen, taidan käyttää sitä seuraavalla kerralla! Kiitos! :D