Mikä on törkeintä, mitä 7-vuotiaanne on sanonut teille?
Minun poika sanoi äsken, että toivoo minun hukkuvan pissaan ja kakkaan.
Luulin, ettei mikään, mitä hän tekee tai sanoo, enää kosketa mutta tässä sitä kyynelehditään.
En viitsi tekstata miehelle työmatkalle, koska ei hänkään voi mitään tälle.
Koko ilta siis ollut niin hirveää vääntöä pojan kanssa. Kaikki kotityöt tekemättä ja huominen valmistelematta. Poika nukkuu ihan rauhallisesti lopultakin. No ei ihme kun on koko illan riidellyt ja tapellut.
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Kappas ehin tunnin olla poissa ketjusta niin sama meno jatkuu! Ysi hei ota rennosti, oot ainoo joka täällä raivoaa ja haukkuu muita ja käskee pitää turvat kiinni.
En ole käskenyt kuin mua vaimentavia pitämään turpansa kiinni tai en ainakaan suurinta osaa. Ja entä sitten jos käskisinkin? Kapteeni käskee, pakko totella, vai?
Ainoa, joka raivoaa, no mikä pointti tämä on olla ilmaisematta sitä mille tuntuu nää joittenkin tekstit täällä?
9
Numero 9 on lapsi jonka vanhemmat ovat selkeästi olleet paljon pois kotoa, ei ole saanut lapsena haluamaansa huomiota. Ehkä jopa joutunut asumaan muualla kuin kotona, lastenkoti tms. Vanhemmalla iällä purkaa suruaan todennäköisesti tuoppiin, viiltelyäkin lienee kuvioissa. Ei uskalla avautua omasta ahdingostaan kuin anonyymisti. Hieman narsistinen luonne, todella herkkä ja puolustuskannalla joka selittää miksi hänen kommenttinsa on tasoa mitä on. Hakee hyväksyntää yhteisössä mutta siinä onnistumatta koska ei osaa tehdä sitä oikealla tavalla, tämän hän tietääkin takaraivossaan mutta ei osaa soveltaa sitä ulosannissaan. Ei omista lapsia, koska yksinkertaisesti ei pysty parisuhteeseen koska mom issues. Hän kokee kaiken mitä hänelle sanoo hyökkäyksenä itseään vastaan koska todennäköisesti hänen äitinsä on ollut kärkäs suustaan ''en ehdi nyt leikkiä'' ihmistyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä numero 9-nimimerkin takana kirjoitteleva ihminen voisi miettiä vähän mitä suustaan laukoo ja olla puuttumatta muiden kasvatusmetodeihin.
Turpa kiinni Puutun niin paljon kuin huvittaa. Onko ikävä kuulla sen lapsen suulla, ettet ollutkaan mikään pyhimys? En voi muuten ymmärtää, mikä selittäisi reaktiosi.
9Reaktioni johtuu täysin sinun kirjoitteluista, käyttäydyt kuin keskenkasvuinen huomionhakuinen kakara täällä....
No saat mun puolesta reagoida täällä miten haluat.
9
Että rakastaa minua ja että olen paras äiti ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Numero 9 on lapsi jonka vanhemmat ovat selkeästi olleet paljon pois kotoa, ei ole saanut lapsena haluamaansa huomiota. Ehkä jopa joutunut asumaan muualla kuin kotona, lastenkoti tms. Vanhemmalla iällä purkaa suruaan todennäköisesti tuoppiin, viiltelyäkin lienee kuvioissa. Ei uskalla avautua omasta ahdingostaan kuin anonyymisti. Hieman narsistinen luonne, todella herkkä ja puolustuskannalla joka selittää miksi hänen kommenttinsa on tasoa mitä on. Hakee hyväksyntää yhteisössä mutta siinä onnistumatta koska ei osaa tehdä sitä oikealla tavalla, tämän hän tietääkin takaraivossaan mutta ei osaa soveltaa sitä ulosannissaan. Ei omista lapsia, koska yksinkertaisesti ei pysty parisuhteeseen koska mom issues. Hän kokee kaiken mitä hänelle sanoo hyökkäyksenä itseään vastaan koska todennäköisesti hänen äitinsä on ollut kärkäs suustaan ''en ehdi nyt leikkiä'' ihmistyyppi.
En viiltele, alkoholiakaan en käytä melkein yhtään, pääsin siitä eroon kahden raskauden ja imetysten myötä. Mies ei juo, niin ei tule itsekään otettua. Hakee hyväksyntää yhteisössä, no, enpä tiedä, haluaisin ennen kaikkea osata hyväksyä itseni, mutta se on kovin vaikeaa. Välitän jotenkin kai ihan liikaa siitä, mitä muut sanoo tai ajattelee (minusta). Vaikka kukaan ei edes tunne minua. Tuskin itsekään.
9
Vähän elämäm_koulu haiskahtais täällä ''mua ei kiinnosta v*ttuukaa mitä muut ajattelee ja saan sanoo mitä haluun''
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numero 9 on lapsi jonka vanhemmat ovat selkeästi olleet paljon pois kotoa, ei ole saanut lapsena haluamaansa huomiota. Ehkä jopa joutunut asumaan muualla kuin kotona, lastenkoti tms. Vanhemmalla iällä purkaa suruaan todennäköisesti tuoppiin, viiltelyäkin lienee kuvioissa. Ei uskalla avautua omasta ahdingostaan kuin anonyymisti. Hieman narsistinen luonne, todella herkkä ja puolustuskannalla joka selittää miksi hänen kommenttinsa on tasoa mitä on. Hakee hyväksyntää yhteisössä mutta siinä onnistumatta koska ei osaa tehdä sitä oikealla tavalla, tämän hän tietääkin takaraivossaan mutta ei osaa soveltaa sitä ulosannissaan. Ei omista lapsia, koska yksinkertaisesti ei pysty parisuhteeseen koska mom issues. Hän kokee kaiken mitä hänelle sanoo hyökkäyksenä itseään vastaan koska todennäköisesti hänen äitinsä on ollut kärkäs suustaan ''en ehdi nyt leikkiä'' ihmistyyppi.
En viiltele, alkoholiakaan en käytä melkein yhtään, pääsin siitä eroon kahden raskauden ja imetysten myötä. Mies ei juo, niin ei tule itsekään otettua. Hakee hyväksyntää yhteisössä, no, enpä tiedä, haluaisin ennen kaikkea osata hyväksyä itseni, mutta se on kovin vaikeaa. Välitän jotenkin kai ihan liikaa siitä, mitä muut sanoo tai ajattelee (minusta). Vaikka kukaan ei edes tunne minua. Tuskin itsekään.
9
Mun käy sääliks sun mies ja lapset (jos ovat edes elossa selvinneet maailmaan)
Vierailija kirjoitti:
Vähän elämäm_koulu haiskahtais täällä ''mua ei kiinnosta v*ttuukaa mitä muut ajattelee ja saan sanoo mitä haluun''
En tiedä millainen ihminen varsinaisesti välttyy elämänkoululta?
9
Näin ulkopuolisen silmin vaikuttaisi että tämä eräs henkilö joka perintörahoillansa kerskailee puhuu täyttä peetä. Olen itse saanut huomattavan perinnön ja en ikinä missään tilanteessa rahoillani kehuskelisi. Yleensähän ne persaukiset rahoillaan kehuskelee ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numero 9 on lapsi jonka vanhemmat ovat selkeästi olleet paljon pois kotoa, ei ole saanut lapsena haluamaansa huomiota. Ehkä jopa joutunut asumaan muualla kuin kotona, lastenkoti tms. Vanhemmalla iällä purkaa suruaan todennäköisesti tuoppiin, viiltelyäkin lienee kuvioissa. Ei uskalla avautua omasta ahdingostaan kuin anonyymisti. Hieman narsistinen luonne, todella herkkä ja puolustuskannalla joka selittää miksi hänen kommenttinsa on tasoa mitä on. Hakee hyväksyntää yhteisössä mutta siinä onnistumatta koska ei osaa tehdä sitä oikealla tavalla, tämän hän tietääkin takaraivossaan mutta ei osaa soveltaa sitä ulosannissaan. Ei omista lapsia, koska yksinkertaisesti ei pysty parisuhteeseen koska mom issues. Hän kokee kaiken mitä hänelle sanoo hyökkäyksenä itseään vastaan koska todennäköisesti hänen äitinsä on ollut kärkäs suustaan ''en ehdi nyt leikkiä'' ihmistyyppi.
En viiltele, alkoholiakaan en käytä melkein yhtään, pääsin siitä eroon kahden raskauden ja imetysten myötä. Mies ei juo, niin ei tule itsekään otettua. Hakee hyväksyntää yhteisössä, no, enpä tiedä, haluaisin ennen kaikkea osata hyväksyä itseni, mutta se on kovin vaikeaa. Välitän jotenkin kai ihan liikaa siitä, mitä muut sanoo tai ajattelee (minusta). Vaikka kukaan ei edes tunne minua. Tuskin itsekään.
9Mun käy sääliks sun mies ja lapset (jos ovat edes elossa selvinneet maailmaan)
Ai että oisin imettänyt kuolleita vai? :D
Aina säälitään muita, muako ei tartte?
9
Vierailija kirjoitti:
Näin ulkopuolisen silmin vaikuttaisi että tämä eräs henkilö joka perintörahoillansa kerskailee puhuu täyttä peetä. Olen itse saanut huomattavan perinnön ja en ikinä missään tilanteessa rahoillani kehuskelisi. Yleensähän ne persaukiset rahoillaan kehuskelee ;)
Mikä on sulle huomattava perintö?
9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numero 9 on lapsi jonka vanhemmat ovat selkeästi olleet paljon pois kotoa, ei ole saanut lapsena haluamaansa huomiota. Ehkä jopa joutunut asumaan muualla kuin kotona, lastenkoti tms. Vanhemmalla iällä purkaa suruaan todennäköisesti tuoppiin, viiltelyäkin lienee kuvioissa. Ei uskalla avautua omasta ahdingostaan kuin anonyymisti. Hieman narsistinen luonne, todella herkkä ja puolustuskannalla joka selittää miksi hänen kommenttinsa on tasoa mitä on. Hakee hyväksyntää yhteisössä mutta siinä onnistumatta koska ei osaa tehdä sitä oikealla tavalla, tämän hän tietääkin takaraivossaan mutta ei osaa soveltaa sitä ulosannissaan. Ei omista lapsia, koska yksinkertaisesti ei pysty parisuhteeseen koska mom issues. Hän kokee kaiken mitä hänelle sanoo hyökkäyksenä itseään vastaan koska todennäköisesti hänen äitinsä on ollut kärkäs suustaan ''en ehdi nyt leikkiä'' ihmistyyppi.
En viiltele, alkoholiakaan en käytä melkein yhtään, pääsin siitä eroon kahden raskauden ja imetysten myötä. Mies ei juo, niin ei tule itsekään otettua. Hakee hyväksyntää yhteisössä, no, enpä tiedä, haluaisin ennen kaikkea osata hyväksyä itseni, mutta se on kovin vaikeaa. Välitän jotenkin kai ihan liikaa siitä, mitä muut sanoo tai ajattelee (minusta). Vaikka kukaan ei edes tunne minua. Tuskin itsekään.
9Mun käy sääliks sun mies ja lapset (jos ovat edes elossa selvinneet maailmaan)
Ai että oisin imettänyt kuolleita vai? :D
Aina säälitään muita, muako ei tartte?
9
Sekopäistä ei koskaan tiedä :)
Ja siis oon aika persaukinen varallisuudesta huolimatta, sillä kaksi isoa omistamaani asiaa ovat muiden hallintaoikeuden alla. En siis tienaa niistä mitään.
9
Vierailija kirjoitti:
Ja siis oon aika persaukinen varallisuudesta huolimatta, sillä kaksi isoa omistamaani asiaa ovat muiden hallintaoikeuden alla. En siis tienaa niistä mitään.
9
Koita pysyy tarinoidessas edes samassa tarinassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numero 9 on lapsi jonka vanhemmat ovat selkeästi olleet paljon pois kotoa, ei ole saanut lapsena haluamaansa huomiota. Ehkä jopa joutunut asumaan muualla kuin kotona, lastenkoti tms. Vanhemmalla iällä purkaa suruaan todennäköisesti tuoppiin, viiltelyäkin lienee kuvioissa. Ei uskalla avautua omasta ahdingostaan kuin anonyymisti. Hieman narsistinen luonne, todella herkkä ja puolustuskannalla joka selittää miksi hänen kommenttinsa on tasoa mitä on. Hakee hyväksyntää yhteisössä mutta siinä onnistumatta koska ei osaa tehdä sitä oikealla tavalla, tämän hän tietääkin takaraivossaan mutta ei osaa soveltaa sitä ulosannissaan. Ei omista lapsia, koska yksinkertaisesti ei pysty parisuhteeseen koska mom issues. Hän kokee kaiken mitä hänelle sanoo hyökkäyksenä itseään vastaan koska todennäköisesti hänen äitinsä on ollut kärkäs suustaan ''en ehdi nyt leikkiä'' ihmistyyppi.
En viiltele, alkoholiakaan en käytä melkein yhtään, pääsin siitä eroon kahden raskauden ja imetysten myötä. Mies ei juo, niin ei tule itsekään otettua. Hakee hyväksyntää yhteisössä, no, enpä tiedä, haluaisin ennen kaikkea osata hyväksyä itseni, mutta se on kovin vaikeaa. Välitän jotenkin kai ihan liikaa siitä, mitä muut sanoo tai ajattelee (minusta). Vaikka kukaan ei edes tunne minua. Tuskin itsekään.
9Mun käy sääliks sun mies ja lapset (jos ovat edes elossa selvinneet maailmaan)
Ai että oisin imettänyt kuolleita vai? :D
Aina säälitään muita, muako ei tartte?
9Sekopäistä ei koskaan tiedä :)
Heh :)
9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis oon aika persaukinen varallisuudesta huolimatta, sillä kaksi isoa omistamaani asiaa ovat muiden hallintaoikeuden alla. En siis tienaa niistä mitään.
9Koita pysyy tarinoidessas edes samassa tarinassa.
Missä olen väittänyt jotain muuta?
9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran aikuinen koen olevani, että lapsen sanomana mikään ei mene ytimiin. Omalta kohdaltani tosin lapset eivät juuri heittele hävyttömyyksiä, pahin lienee "tyhmä isi" nelivuotiaan sanomana, josta keskusteltiin asiallisesti jälkeenpäin. Olen sanonut lapsille, että minulle saa ja pitää sanoa ihan kaikki, jos jokin asia vit... harmittaa. Muille ihmisille sitten eri säännöt.
Vaimo ei kestä tuollaistakaan (esim. tyhmä, pöljä), vaan vetää herneet nenään. En käsitä.Ehkä sinua on rakastettu pienenä. Ne joita on alusta asti kohdeltu niin, ettei mikään lapsen suuttumus ja reaktiot siihen merkitse vanhemmille mitään, vaan nauravat mielessään kuten tuo 2 niin lapsi oppii, etteivät hänen tunteensa ole minkään arvoisia ja eipä sitä silloin kyllä todellakaan halua kuulla omalta lapseltaan. Tai jos kuulee, niin minä huolestuisin. Ei lapsen kuulu vihata vanhempiaan niin paljon, että puhuu pahasti ja vanhemmat vielä kohauttavat vain olkiaan. Ettekö te käsitä, että se on merkki lapsen omasta pahasta olosta? Kannattaisi vähän paneutua siihen lapseen.
9
Tämä kirjoittaja ei taida tajuta että 7-vuotiaallakin oma persoona ja itsenäisyys kehittyy jatkuvasti, ja siihen kuuluu vanhempien haastaminen, negatiivisten tunteiden purku turvallisessa ympäristössä yms. Lapsi on uhmaiän jälkeen tajunnut olevan itsenäinen yksilö, koulun aloitukset sun muut hämmentää.. auta armias jos kaikki lasten antama "kritiikki" olisi otettava tosissaan ja tulkittava niin, että jotain on vialla tai on huono vanhempi, kun osa on normaaliin kehitysprosessiin kuuluvaa kipuilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numero 9 on lapsi jonka vanhemmat ovat selkeästi olleet paljon pois kotoa, ei ole saanut lapsena haluamaansa huomiota. Ehkä jopa joutunut asumaan muualla kuin kotona, lastenkoti tms. Vanhemmalla iällä purkaa suruaan todennäköisesti tuoppiin, viiltelyäkin lienee kuvioissa. Ei uskalla avautua omasta ahdingostaan kuin anonyymisti. Hieman narsistinen luonne, todella herkkä ja puolustuskannalla joka selittää miksi hänen kommenttinsa on tasoa mitä on. Hakee hyväksyntää yhteisössä mutta siinä onnistumatta koska ei osaa tehdä sitä oikealla tavalla, tämän hän tietääkin takaraivossaan mutta ei osaa soveltaa sitä ulosannissaan. Ei omista lapsia, koska yksinkertaisesti ei pysty parisuhteeseen koska mom issues. Hän kokee kaiken mitä hänelle sanoo hyökkäyksenä itseään vastaan koska todennäköisesti hänen äitinsä on ollut kärkäs suustaan ''en ehdi nyt leikkiä'' ihmistyyppi.
En viiltele, alkoholiakaan en käytä melkein yhtään, pääsin siitä eroon kahden raskauden ja imetysten myötä. Mies ei juo, niin ei tule itsekään otettua. Hakee hyväksyntää yhteisössä, no, enpä tiedä, haluaisin ennen kaikkea osata hyväksyä itseni, mutta se on kovin vaikeaa. Välitän jotenkin kai ihan liikaa siitä, mitä muut sanoo tai ajattelee (minusta). Vaikka kukaan ei edes tunne minua. Tuskin itsekään.
9
Tähän ketjuun piti listata asioita, joita 7-vuotiaat ovat sanoneet pahasti. tämän piti toimia vertaistukena 7-v vanhemmille, jotka joutuvat sietämään lastensa kiukuttelua. Menkää egoilemaan tarinoidenne kanssa jonnekin muualle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran aikuinen koen olevani, että lapsen sanomana mikään ei mene ytimiin. Omalta kohdaltani tosin lapset eivät juuri heittele hävyttömyyksiä, pahin lienee "tyhmä isi" nelivuotiaan sanomana, josta keskusteltiin asiallisesti jälkeenpäin. Olen sanonut lapsille, että minulle saa ja pitää sanoa ihan kaikki, jos jokin asia vit... harmittaa. Muille ihmisille sitten eri säännöt.
Vaimo ei kestä tuollaistakaan (esim. tyhmä, pöljä), vaan vetää herneet nenään. En käsitä.Ehkä sinua on rakastettu pienenä. Ne joita on alusta asti kohdeltu niin, ettei mikään lapsen suuttumus ja reaktiot siihen merkitse vanhemmille mitään, vaan nauravat mielessään kuten tuo 2 niin lapsi oppii, etteivät hänen tunteensa ole minkään arvoisia ja eipä sitä silloin kyllä todellakaan halua kuulla omalta lapseltaan. Tai jos kuulee, niin minä huolestuisin. Ei lapsen kuulu vihata vanhempiaan niin paljon, että puhuu pahasti ja vanhemmat vielä kohauttavat vain olkiaan. Ettekö te käsitä, että se on merkki lapsen omasta pahasta olosta? Kannattaisi vähän paneutua siihen lapseen.
9Tämä kirjoittaja ei taida tajuta että 7-vuotiaallakin oma persoona ja itsenäisyys kehittyy jatkuvasti, ja siihen kuuluu vanhempien haastaminen, negatiivisten tunteiden purku turvallisessa ympäristössä yms. Lapsi on uhmaiän jälkeen tajunnut olevan itsenäinen yksilö, koulun aloitukset sun muut hämmentää.. auta armias jos kaikki lasten antama "kritiikki" olisi otettava tosissaan ja tulkittava niin, että jotain on vialla tai on huono vanhempi, kun osa on normaaliin kehitysprosessiin kuuluvaa kipuilua.
No en tajua koska en ole saanut sitä itse kokea.
9
Siksi koska minuakin on haukuttu kermaperseeksi (että kaiken pitäisi olla mulle mahdollista) koska on varallisuutta. Aivan kuin se kaiken ratkaisisi. Oon sitten keksinyt, että onnellisesti lapsuudestaan aikuisuuteen selvinneen henkilön elämässä on henkistä kermaperseyttä, eli mitä siinä uliset mistään, (oikeasti ymmärrä kyllä, ettei sekään kaikkea elämään mahdolliseksi tee). Mutta silmä silmästä sitten.
9