Mitä suuret ikäluokat jättivät nuorille?

up

Omat epäonnistumiset ja täyttymättömät unelmat, jotka seuraavan sukupolven on velvollisuus heille korjata.

Onneksi suuret ikäluokat ryyppäävät kovasti, niin kuolevat ajoissa. Tupakkaakin polttaa iso prosentti.

No niin, tässä lisää vahvistusta asialle kenen piikkiin tämä konkurssi suurelta osin menee:

työttömyys ei selitä valtion menojen 15 miljardin euron loikkaa. Sen selittävät kuntien valtionosuuksien sekä valtion maksamien työ-, kansan- ja takuueläkkeiden kasvu.

Etupäässä sosiaali- ja terveysmenojen rahoittamiseen käytettävät valtionosuudet kohosivat kymmenessä vuodessa 4,5 miljardista 9,5 miljardiin euroon ja eläkemenot vastaavasti 4,5 miljardista 9 miljardiin euroon.

Yhteensä nämä kaksi menoerää kasvoivat siis lähes 10 miljardia euroa ja selittivät kaksi kolmannesta menojen paisumisesta.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2016/08/26/menetetyn-vuosikymm…

Jäi yksi lainaus edellisestä pois:

Tarkasteli asiaa miltä kantilta tahansa, julkisen talouden rasitus ei johdu työttömyydestä, vaan niin sanottujen ikäsidonnaisten menojen kasvusta.

Ei tuo mene nykyisille 60-70 -vuotiaille millään jakeluun. 

Uskovat (tai haluavat uskoa??)  maksaneensa itse eläkkeensä ja kaikki on vain Kataisen/Stubbin/valitse poliitikko oman mieltymyksen mukaan syytä....

Yksi asia mitä minä en tajua, miten oikeasti uskottelevat itselleensä maksaneensa oman eläkkeensä. Jokainen näkee palkkakuitista, että eläkemaksuja on mennyt muutama satanen (ja ennenhän maksettiin vielä pienemmän prosentin mukaan eli paljon vähemmän). 

Jos nykyisin 65-vuotias on tehnyt töitä esim. 39 vuotta (ikävuodet 24-63. Ja on elämänsä kunnossa eli helposti elää vähintään 85-vuotiaaksi. Kuvittelevatko he oikeasti maksaneensa 20 vuoden eläkkeen, joka on n. 55 - 60 % prosenttia heidän palkastaan?

Eikö tuon nyt jo tajua ihan perusmatikalla, ettei voi pidä paikkaansa?

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia mitä minä en tajua, miten oikeasti uskottelevat itselleensä maksaneensa oman eläkkeensä. Jokainen näkee palkkakuitista, että eläkemaksuja on mennyt muutama satanen (ja ennenhän maksettiin vielä pienemmän prosentin mukaan eli paljon vähemmän). 

Jos nykyisin 65-vuotias on tehnyt töitä esim. 39 vuotta (ikävuodet 24-63. Ja on elämänsä kunnossa eli helposti elää vähintään 85-vuotiaaksi. Kuvittelevatko he oikeasti maksaneensa 20 vuoden eläkkeen, joka on n. 55 - 60 % prosenttia heidän palkastaan?

Eikö tuon nyt jo tajua ihan perusmatikalla, ettei voi pidä paikkaansa?

työeläkemaksu on nykyisin n. 200 euroa kuukaudessa keskituloisella palkansaajalla. Sitä en tiedä kuinka paljon vähemmän esim. 1980-luvulla eläkemaksua on maksettu.

Vierailija kirjoitti:

Jäi yksi lainaus edellisestä pois:

Tarkasteli asiaa miltä kantilta tahansa, julkisen talouden rasitus ei johdu työttömyydestä, vaan niin sanottujen ikäsidonnaisten menojen kasvusta.

Suurten ikäluokkien eläkkeet on siis kuin ikuinen ansiosidonnainen vailla velvollisuutta mennä töihin, vaikka olisi terve ja työkykyinen.

Laman jättivät.

Tämä suuri ikäpolvi elää kuin keisarit, koko työikä taattut palkankorotukset joka vuosi, inflaatio on syönyt asunto- ja muut velat olemattomiin, mahtavat eläkkeet joilla nyt kelpaa rehvastella ja viettää kultaisia eläkepäiviä jossain paratiisissa.

Mitä nuoremmille jäi, raskas velkataakka, eläke-etujen suuret heikennykset, lama ja työttömyys, heikentyneet palvelut alalla kuin alalla.

Lomalla viimeinkin...

T: Uuno Epsanjalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luun käteen.

Eikä pelkästään nuorille vaan kaikille nuoremmille sukupolville. Mäkin odotin kuin kuuta nousevaa sitä luvattua työvoimapulaa kun ne jää eläkkeelle mutta sitä ei koskaan tullut....

Aika moni odotti saavan töitä kun suuret ikäluokat jäi eläkkeelle. Kävikin päinvastoin, tuli massatyöttömyys. 

Mikähän olisi tilanne suomessa nyt työttömyyden kannalta mikäli suuret ikäluokat olisi vielä työelämässä?

Eläkesysteemi on rakennettu sen varaan, että rahastoille saadaa 3,5 % tuotto. Sellaisia ei enää koskaan saa muuten kuin hirveällä riskillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loputtoman ahneuden. Itseasiassa suurten ikäluokkien edustajat on ikävintä sakkia, jota tiedän. Aina marisemassa, vaatimassa, tappelemassa perinnöistä (keskenään tietenkin) ja syyllistämässä nuorempia. Epäkohteliaita, kuvittelevat rakentaneensa jotakin kovinkin hienoa, vaikka ainoita hyötyjä ovat olleet he itse. Käytöstavat puuttuvat, toisin kuin edeltävältä sukupolvelta.

Tämähän se. Ja miten kadetta porukkaa. Hyväosaisia, joille mikään ei riitä.

Jos nyt joku suuren ikäluokan edustaja yätä lukee, niin voin kertoa, että elämä on yhtä helvettiä. Teillä oli kaikki, niin että meille ei jäänytkään enää mitään. Paitsi teidän sotkut.

Vai niin, elämäsi on yhtä helvettiä ja se on jonkun muun syy? Eikö omassa toiminnassasi ole mitään korjattavaa? Olen suuriin ikäluokkiin kuuluva, lapsia ja lastenlapsia on. Auttelen näitä lapsiani monta kertaa viikossa, lisäksi käyn hoitamassa vanhaa sukulaistani ( tätiäni ) viikonloppuisin. Tämän teen aivan mielelläni, mitä vielä pitäisi tehdä, etten olisi ahne suuriin ikäluokkiin kuuluva. Töissä kävin 65 vuotiaaksi asti, eläkettä saan bruttona vajaat 1600 euroa. Ikävää lukea näitä jatkuvia panetteluita.

Kerropa mitä voi vielä tehdä sitten, neropattien neropatti. Minäkö yksin olen vastuussa työmarkkinoista? Miksi sinun ikäpolvesi ei tehnyt työpaikkoja lisää?

Olen opiskellut kolme ammattia nuoresta iästäni huolimatta. Aina yhden, kun edellisestä ei näytä työllistyvän, mutta ala kerrallaan kaikki duunit vain katoaa, siirtyy liian kauas tai muuttuvat sellaisiksi, että kierrätetään sitä väkeä te-toimiston kautta.

P.s. vietkö auttamalla sukulaisiaisi jälleen joltakulta työpaikan?

Pyhä yksinkertaisuus.

Täällä syytellään ihan vääriä tahoja.  Oikea osoite on uusliberaali talouspolitiikka, josta ovat vastuussa päättäjät, osa suuria ikäluokkia, osa myöhempiä. Itse asiassa ne myöhemmät enemmän, koska tahti , eli vaurauden kasaantuminen vain pienelle eliitille on kiihtynyt.

Suurelle ikäluokalle oli töitä, koska automatisaatio, digitalisoituminen ja globalisaatio eivät vielä silloin olleet päivän sana, ne tulivat myöhemmin ja seuraukset huomaamme nyt. Tulevaisuudessa vielä enemmän, koska töitä riittää vain yhä pienemmälle porukalle.

Me ihmiset, kuluttajat olemme osasyyllisiä. Kaikki uutuudet on otettu vastaan innolla ajattelematta seurauksia. Tälläkin hetkellä moni palstalainen tilailee tavaraa AliBabasta, eli Kiinasta, vaikka ei sitä välttämättä edes tarvitse, mutta kun halvalla saa ja pitää olla.

Jos olet antanut äänesi uusliberaalille talouspolitiikalle, ei sinulla ole oikeutta valittaa.

Suurten ikäluokkien lapsille lävähtää jättiperintöjä

Suomalaisten varallisuus on yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Suunta jatkuu, sillä suurten ikäluokkien lapset perivät mökit ja metsät.

Suomalaisilla on tulevaisuudessa millä mällätä. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vain hyvin vähän sellaisia kotitalouksia, joille ei ole kertynyt minkäänlaista varallisuutta. Suomalaisten varallisuus on kuitenkin lähes aina kiinni asunnoissa. Asunnon omistaa kaksi kolmesta suomalaistaloudesta.

Vuosien 1988-2009 välisenä aikana suomalaiskotitalouksien varallisuus kasvoi reaalisesti 107 prosenttia. Tilastokeskuksen tuoreimpien, vuodelta 2009 olevien tilastojen mukaan, kotitalouksilla oli varallisuutta keskimäärin 192 060 euroa.

Eniten varallisuutta on Etelä-Suomessa, jossa kotitaloutta kohti varallisuutta vuonna 2009 oli 217 700 euroa. Vähiten varallisuutta, hieman alle 150 000 euroa, on Itä- ja Pohjois-Suomen kotitalouksilla.

Jokainen sukupolvi pesee edellisen vauraudessa

Suomalaisten varallisuus jakautuu nuoriin ja vanhoihin. Monilla nuorilla aikuisilla varallisuutta on tällä hetkellä paljon, mutta niin on velkaakin. Osalla nuorten perheiden kotitalouksista velkaa on varallisuuteen nähden jopa huolestuttavan paljon.

On nähty jo pitkään, että suurten ikäluokkien lapset tulevat samaan ennennäkemättömän suuria perintöjä.

Vanhemmilla ja asuntovelattomilla suomalaisilla on puolestaan tällä hetkellä huomattavan paljon nettovarallisuutta.

- Varallisuuden määrä tulee edelleen nousemaan. Tulevat sukupolvet ovat vauraampia kuin edelliset. Perinnönjätön seurauksena varallisuus kumuloituu. On nähty jo pitkään, että suurten ikäluokkien lapset tulevat samaan ennennäkemättömän suuria perintöjä, sanoo valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen.

VM:n Kuismanen muistuttaa, että varallisuus ja kuluttaminen käyvät käsi kädessä. Siitä seuraa talouskasvua, kun suomalaiset kuluttavat enemmän.

Harvoilla rikkailla suuri osa Suomen varallisuudesta

Suomen varakkaimmalla kymmenyksellä oli vuonna 2009 hallussaan lähes 40 prosenttia suomalaisten bruttovaroista. Tilastokeskuksen mukaan Suomen varakkaimman kymmenyksen kotitalouksilla oli varallisuutta keskimäärin 756 380 euroa. Vastaavasti vähävaraisimmalla kymmenyksellä varallisuutta oli keskimäärin 590 euroa.

Vertailun vuoksi Saksassa kymmenellä prosentilla varakkaimmista saksalaisista oli hallussaan reilusti yli puolet maan nettovarallisuudesta. Vastaavasti peräti puolella saksalaisista yhteen laskettu nettovarallisuus ei yllä kuin yhteen prosenttiin koko Saksan yksityisvarallisuudesta.

Suomalaisista kahdella kolmesta kotitaloudesta on omistusasunto ja sijoitusasuntokin 14 prosentilla talouksista. Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia on lähes neljällä kymmenestä. Metsääkin omistaa 13 prosenttia suomalaistalouksista.

http://yle.fi/uutiset/3-6304860

Vierailija kirjoitti:

Suurten ikäluokkien lapsille lävähtää jättiperintöjä

Suomalaisten varallisuus on yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Suunta jatkuu, sillä suurten ikäluokkien lapset perivät mökit ja metsät.

Suomalaisilla on tulevaisuudessa millä mällätä. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vain hyvin vähän sellaisia kotitalouksia, joille ei ole kertynyt minkäänlaista varallisuutta. Suomalaisten varallisuus on kuitenkin lähes aina kiinni asunnoissa. Asunnon omistaa kaksi kolmesta suomalaistaloudesta.

Vuosien 1988-2009 välisenä aikana suomalaiskotitalouksien varallisuus kasvoi reaalisesti 107 prosenttia. Tilastokeskuksen tuoreimpien, vuodelta 2009 olevien tilastojen mukaan, kotitalouksilla oli varallisuutta keskimäärin 192 060 euroa.

Eniten varallisuutta on Etelä-Suomessa, jossa kotitaloutta kohti varallisuutta vuonna 2009 oli 217 700 euroa. Vähiten varallisuutta, hieman alle 150 000 euroa, on Itä- ja Pohjois-Suomen kotitalouksilla.

Jokainen sukupolvi pesee edellisen vauraudessa

Suomalaisten varallisuus jakautuu nuoriin ja vanhoihin. Monilla nuorilla aikuisilla varallisuutta on tällä hetkellä paljon, mutta niin on velkaakin. Osalla nuorten perheiden kotitalouksista velkaa on varallisuuteen nähden jopa huolestuttavan paljon.

On nähty jo pitkään, että suurten ikäluokkien lapset tulevat samaan ennennäkemättömän suuria perintöjä.

Vanhemmilla ja asuntovelattomilla suomalaisilla on puolestaan tällä hetkellä huomattavan paljon nettovarallisuutta.

- Varallisuuden määrä tulee edelleen nousemaan. Tulevat sukupolvet ovat vauraampia kuin edelliset. Perinnönjätön seurauksena varallisuus kumuloituu. On nähty jo pitkään, että suurten ikäluokkien lapset tulevat samaan ennennäkemättömän suuria perintöjä, sanoo valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen.

VM:n Kuismanen muistuttaa, että varallisuus ja kuluttaminen käyvät käsi kädessä. Siitä seuraa talouskasvua, kun suomalaiset kuluttavat enemmän.

Harvoilla rikkailla suuri osa Suomen varallisuudesta

Suomen varakkaimmalla kymmenyksellä oli vuonna 2009 hallussaan lähes 40 prosenttia suomalaisten bruttovaroista. Tilastokeskuksen mukaan Suomen varakkaimman kymmenyksen kotitalouksilla oli varallisuutta keskimäärin 756 380 euroa. Vastaavasti vähävaraisimmalla kymmenyksellä varallisuutta oli keskimäärin 590 euroa.

Vertailun vuoksi Saksassa kymmenellä prosentilla varakkaimmista saksalaisista oli hallussaan reilusti yli puolet maan nettovarallisuudesta. Vastaavasti peräti puolella saksalaisista yhteen laskettu nettovarallisuus ei yllä kuin yhteen prosenttiin koko Saksan yksityisvarallisuudesta.

Suomalaisista kahdella kolmesta kotitaloudesta on omistusasunto ja sijoitusasuntokin 14 prosentilla talouksista. Pörssiosakkeita ja rahastosijoituksia on lähes neljällä kymmenestä. Metsääkin omistaa 13 prosenttia suomalaistalouksista.

http://yle.fi/uutiset/3-6304860

Ei tule jäämään mitään suuria perintöjä, erilaiset palvelulaitokset pitävät siitä huolen sekä et- ja oma-aika -lehdet kannustaessaan tuhlaamaan kaiken ja jättämään perilliset puille paljaille.

Mitäs olisi pitänyt jättää? Nykypolvi saa nyt luoda tämän maan ihan mieleisekseen, aloittaa tyhjästä ja puhtaalta pöydältä. Ihmisten eriarvoisuus ja luokkajako näkyy olevan ainakin eniten pinnalle, kun uutta maailmaa aletaan rakentamaan. Me maksoimme sotakorvaukset, loimme teollisuuden ja mahdollistimme Suomen nousun, koulutimme nuorison ja teimme Suomesta itsenäisen sivistysvaltion. Kaikki on tuhottu ja alamäki senkun jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Laman jättivät.

Tämä suuri ikäpolvi elää kuin keisarit, koko työikä taattut palkankorotukset joka vuosi, inflaatio on syönyt asunto- ja muut velat olemattomiin, mahtavat eläkkeet joilla nyt kelpaa rehvastella ja viettää kultaisia eläkepäiviä jossain paratiisissa.

Mitä nuoremmille jäi, raskas velkataakka, eläke-etujen suuret heikennykset, lama ja työttömyys, heikentyneet palvelut alalla kuin alalla.

Aivan. Ja nyt minä nautin: asun omassa pienessä mökissäni ja elän 1000 euron kuukausieläkkeelläni. Jalkahoidossakin olen käynyt jo kaksi kertaa elämäni aikana. Kylpyläänkin aion vielä  mennä, kunhan saan rahaa kasaan sen verran. Kyllä teillä onkin aihetta kateuteen!

Näin juoksee ajatus niillä, jotka ovat oppineet saamaan kaikenmaailman tukia ja rahoja, joista suuret ikäluokat eivät edes osanneet uneksia. 

Voi teitä!

Vierailija kirjoitti:

Mitäs olisi pitänyt jättää? Nykypolvi saa nyt luoda tämän maan ihan mieleisekseen, aloittaa tyhjästä ja puhtaalta pöydältä. Ihmisten eriarvoisuus ja luokkajako näkyy olevan ainakin eniten pinnalle, kun uutta maailmaa aletaan rakentamaan. Me maksoimme sotakorvaukset, loimme teollisuuden ja mahdollistimme Suomen nousun, koulutimme nuorison ja teimme Suomesta itsenäisen sivistysvaltion. Kaikki on tuhottu ja alamäki senkun jatkuu.

Pullamössähtävä suuri ikäluokka pääsi suoraan kansakoulusta (jos sitä edes kaikki kävivät loppuun) vakituisen työhön, jossa oli hyvä nojailla lapioon yli 40 vuotta. Jos pullamössösukupolvi valmistuisi tänä päivänä peruskoulusta, töihin eivät pääsisi koskaan. Se on nyt hyvä elvistellä, kun tilanne on aivan erilainen kuin silloin kun simppeleitä duunareitakin vielä tarvittiin.