Miten opetat lapsiasi toimimaan koiran kanssa?
Vaikka perheessä ei olisi koiraa, niin miten opetat lastasi olemaan koirien kanssa ja kohtaamaan vieraan koiran? Vai opetatko mitenkään?
Tai jos työskentelet lasten kanssa, miten teillä opetetaan lapsia?
Tämä tuli vain mieleen tuosta toisesta ketjusta, jossa koira näykännyt lasta ja sitten kun nyt kesällä käytiin yhdessä lastentapahtumassa, jossa oli koiria lasten siliteltävänä ja sanoin omalle reilu 1-vuotiaalleni (joka kyllä puhetta jo ihan suht hyvin ymmärtää), että silitetään näin nätisti ja näytin mallia. Eräs lastenohjaaja (ei siis ollut sen koiran ohjaaja) siinä vieressä kuuli ja sanoi, että turha tuon ikäiselle on selittää, kun ei se ymmärrä! Hän myös totesi, että anna vain mennä, ettei lapsi ala pelkäämään, kun estin lastani, ettei saa astua koiran tassun päälle (koska koiraan voi sattua).
Siis mitäh. Ei varmaan tietenkään kaikkea ymmärrä, mutta mielestäni ihan hyvin voi selittää ja opettaa asioita näin pienellekin, ja pitääkin, myös koiran kanssa nätisti olemista. Mietin vain, että onko tämä yleinenkin ajattelutapa vanhempien ja kasvatusalan ihmisten keskuudessa?
Ei ole ihme, jos koira näykkää, jos ei lasta olla opetettu toimimaan koirien kanssa ja annetaan tehdä mitä vain eikä välttämättä edes vahdita lasta ja koiraa...
Kommentit (8)
No mulla on ollut koiria itselläni aikoinaan, mut ei nyt muutamaan vuoteen. Yks koirista oli aikoinaan lapsiarka ja kylän lapsia piti vähän toppuutella ja opettaa käyttäytyyn, kun olisivat kovasti halunneet rapsutella niitä kaikkia. :-) Hyvin nekin kuitenkin oppi, kun jaksoi selittää. :-)
Tuosta tapahtumasta jäi vaan harmittaan, kun en tullut puhuneeksi sen tädin kans enempää. Jotenkin hämmennyin niin kovasti "ammattilaisen" puheista, että jäin vain mielessäni päivittelemään, että ei voi olla totta. Mietin jo, että pitäiskö melkein pistää palautetta sinne paikkaan, etteivät nyt opettaisi tuommoista soopaa lapsille ja vanhemmille...
Tottakai ymmärtää jo 1v kun näytetään että silitellään näin.
Meillä pienin oli 10kk kun tuli koiranpentu ja on opeteltu alusta asti miten koiran kanssa ollaan ja käsitellään. Tosi nätisti osaa nyt 1v6kk olla koiran kanssa ja koira rakastaa lapsia yli kaiken <3
Alusta asti on kielletty repimästä koiraa ja tehty selväksi, että koiran on saatava olla rauhassa, eikä se ole lelu.
Nyt 3-vuotias yritti vuoden ikäisenä muutaman kerran ajaa taaperokärryillä koiran päälle, mutta joka kerta tuli kielto ja kärry lähti pois. Ei montaa kertaa tarvinnut ottaa pois kun oppi, ettei koiran päälle saa ajaa. Lapsi tajusi muutenkin jo tosi aikaisin, että koiraa pitää paijata nätisti kun muuten tulee koiralle pipi.
Hyvin nuo tulevatkin toimeen, molemmat saavat olla rauhassa ja välillä pusutellaan puolin ja toisin. Kerran lapsi kaatui koiran päälle vahingossa ja se olisi ollut potentiaalinen näykkäisypaikka, mutta koira vain hypähti pystyyn irahtaen ja kun tajusi, että mitään vaaraa ei ole, meni lapsen luokse häntä heiluen :)
En käsitä ollenkaan ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että koiran pitää sietää sitä ja tätä ja näykkäisystä lähtee välittömästi piikille. Koiran ei todellakaan tarvitse sietää lasten retuuttamista, se on elävä olento. Yleensä se on aikuisen syy, jos koira käy lapseen kiinni, kuten olisin minäkin ollut syyllinen kun lapsi kaatui koiran päälle ja jos tämä olisi näykkäissyt.
Miten muuten, opetetaanko päiväkodeissa ja kouluissa tämmöisiä juttuja ollenkaan? Vanhempien hommahan tää tietty olis, mutta kun kaikki ei selkeästi opeta lapsilleen mitään. :-(
Nuo tuollaiset lastentapahtumatkin ois oivia paikkoja ja niissä voisi samalla opettaa lapsia, kun saavat lähestyä eläimiä. Usein niissä vain joku pitelee eläintä hihnasta tylsistyneenä eikä puhu mitään ja lapset ja aikuiset rapsuttelee ja höseltää ympärillä. :-(
Minulla ei ole lapsia, koiria kyllä. Toivoisin joka ikisen vanhemman opettavan lapsiaan toimimaan koirien kanssa. Minä en sano kovin kauniisti kohti juoksevalle, kiljuvalle kakaralle, että lähestymistapa on väärä. Saati niille jotka takaapäin käyvät koiran perskarvoihin kiinni... Jos lapsi tulee nätisti, rauhallisesti kysymään, että saako koiraa silittää, niin aina saa luvan. Riehumisella ei, varsinkaan kun omat elukat ei ole tottuneet lapsiin, niin en niitä halua traumatisoida ;)
OT mutta minulla on arka (pelottavan näköinen) koira jota kukaan lapsi ei syöksy kysymättä silittämään. Pari kertaa on kuitenkin pieni lapsi kohteliaasti kysynyt että saako silittää ja olen joutunut kieltämään, mutta kehunut lasta ja lapsen vanhempia siitä että on opetettu kysymään lupaa. Jos on vähän isompi lapsi kyseessä niin on saanut ojentaa kättä nuuhkittavaksi/antaa namin.
Opettakaa kaikki vanhemmat lapsillenne että aina pitää kysyä ennenkuin koiraa silittää. Aivan ihana on ollut nähdä noita kohteliaita lapsia. :)
Meillä on opetettu, että niihin ei kosketa, niitä ei katsota ja suhtaudutaan, kuin koiraa ei olisi. Jos koira tuntuu uhkaavalta, sille huudetaan napakasti "pois" ja osoitetaan, kuka on pomo eli ei näytetä koulumatkalla pelkoa, vaikka miten pelottaisi.
Hienosti ymmärretty tämä asia kohdallasi:) Molemminpuolista kunnioitusta pitääkin opettaa.