Lue keskustelun säännöt.
Helsingissä yksineläjän asumiskulut 60% nettotuloista, lapsiperheen 40%
17.08.2016 |
Voitaisiin vihdoin myöntää että keskituloiset yksineläjät ovat tämän yhteiskunnan todellisia väliinputoajia. Veroja maksetaan viimeisen päälle mutta eipä niille saa samanlaista vaatinetta kuin mitä yhteiskunnan suojeluksessa olevat ryhmät saavat.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Asuin ennen yksin yksiössä, nyt kaksiossa kumppanin kanssa. Ja ah, kyllä välillä niin kaipaa yksiötä! Oma vessa/kylppäri, oma keittiö. Nyt vessan jakaa kaksi henkilö ja aamuisin saa odotella suihkuunpääsyä kun toinen on paskalla. Ja ruokaa laittaessa keittiössä on ahdasta kun molemmat kokkailee omiaan. Ja vaikka on erillinen makuuhuone niin aina herää jos toinenkin herää ja hääräilee keittiössä tai olohuoneessa. Niin ja vaikka meitä on kaksi, pystymme lunastamaan vain yhden autopaikan vaikka tarve olisi kahdelle paikalle.
Mieluusti maksaisin hieman extraa yksin asumisen tuomista eduista..
Mutta voisitte hankkia tilavamman asunnon ja se olisi sittenkin halvempi kuin sinkun asunto. Ilmeisesti kaksionne on jotain 42 neliötä ja keittiönä jokin keittokomero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko asua yksin. Sekin on valinta.
Toisaalta, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus yksinasumiseen omasta vapaasta valinnasta, ilman että se tuhoaa ihmisen talouden. Tämänhetkinen systeemi kurittaa hyvin kirjavaa joukkoa ihmisiä: opiskelijoita, leskiä, eronneita, syrjäytyneitä, yksinäisiä, sinkkuja, vapaaehtoisia sinkkuja. Yhtä hyvin voitaisiin vaikka ottaa lapsiperheiltä kaikki rahalliset tuet ja tukipalvelut pois, koska lasten hankkiminenhan on valinta.
Lasten hankkiminen on joo valinta, mutta ne tuet ei tule palkintona siitä että synnytti, vaan tuet määräytyy sen mukaan että myös lapsi on ihminen ja lapselle kuuluu tietty kuukausittainen rahasumma jonka pitäisi kattaa lapsesta koituvat kulut. Ei lapsi ole mikään asuste tai huonekalu mikä nyt menee siinä sivussa ja josta sitten tukien mukaan pääsisi hirveästi hyötymään. Lapsi on yksi ruokakunnan jäsen lisää, ihminen ja yksilö jolla on myös oikeudet niinkuin muillakin kansalaisilla.
Tuilla ajatellaan nimenomaan lapsen etua ja oikeutta saada elatusta. Ei ole lapsen vika jos vanhemmat eivät pysty jälkikasvuaan itse elättämään. Silloin yhteiskunnan täytyy, koska lapsi ei pysty myöskään itse itseään elättämään.
Kuitenkin myös hyvätuloiset saavat lapsilisää. Ei ne sillä lastaan ruoki, vaan laittaa rahat tilille tai rahastoihin, tai antaa lapsille kuukausirahana. Siskoni ja miehensä bruttotulot ovat yhteensä yli 8000 euroa, ovat ihan normaalia keskiluokkaista porukkaa mutta aivan hyvin pystyisivät lapset elättämään ilman lapsilisiä. Nyt ne ovat vain kiva bonus, jolla voi ostaa sen yhdet lentoliput lisää vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa kimppaan asumaan jonkun samanmielisen kanssa. Asumiskulut melkein puolittuu eikä sitä kuitenkaan tartte lesboileen ruveta vaikka samassa taloudessa asuukin. Ja onhan se lesboilukin, sateenkaari ja silleen, niinku nykypäivää.
Minulla on kokemuksia useista kimppa-asumisjaksoista, ja jokainen niistä on päättynyt toteamukseen, että mielenterveyteni säilyttämiseksi on parasta asua yksin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vakuuttuneempi asiasta olen. Mites, olisitko itse vaikka yh:na muuttamaan yhteen muiden yksinhuoltajien kanssa ihan vain puolittaaksesi asumiskulut? Vai merkitseekö oma rauha jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko asua yksin. Sekin on valinta.
Toisaalta, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus yksinasumiseen omasta vapaasta valinnasta, ilman että se tuhoaa ihmisen talouden. Tämänhetkinen systeemi kurittaa hyvin kirjavaa joukkoa ihmisiä: opiskelijoita, leskiä, eronneita, syrjäytyneitä, yksinäisiä, sinkkuja, vapaaehtoisia sinkkuja. Yhtä hyvin voitaisiin vaikka ottaa lapsiperheiltä kaikki rahalliset tuet ja tukipalvelut pois, koska lasten hankkiminenhan on valinta.
Lasten hankkiminen on joo valinta, mutta ne tuet ei tule palkintona siitä että synnytti, vaan tuet määräytyy sen mukaan että myös lapsi on ihminen ja lapselle kuuluu tietty kuukausittainen rahasumma jonka pitäisi kattaa lapsesta koituvat kulut. Ei lapsi ole mikään asuste tai huonekalu mikä nyt menee siinä sivussa ja josta sitten tukien mukaan pääsisi hirveästi hyötymään. Lapsi on yksi ruokakunnan jäsen lisää, ihminen ja yksilö jolla on myös oikeudet niinkuin muillakin kansalaisilla.
Tuilla ajatellaan nimenomaan lapsen etua ja oikeutta saada elatusta. Ei ole lapsen vika jos vanhemmat eivät pysty jälkikasvuaan itse elättämään. Silloin yhteiskunnan täytyy, koska lapsi ei pysty myöskään itse itseään elättämään.
Kuitenkin myös hyvätuloiset saavat lapsilisää. Ei ne sillä lastaan ruoki, vaan laittaa rahat tilille tai rahastoihin, tai antaa lapsille kuukausirahana. Siskoni ja miehensä bruttotulot ovat yhteensä yli 8000 euroa, ovat ihan normaalia keskiluokkaista porukkaa mutta aivan hyvin pystyisivät lapset elättämään ilman lapsilisiä. Nyt ne ovat vain kiva bonus, jolla voi ostaa sen yhdet lentoliput lisää vuodessa.
Puhumattakaan maksuttomasta päivähoidosta ja muista palveluista, joilla mahdollistetaan että molemmat vanhemmat pääsevät jatkamaan hyvätuloisissa töissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumismenoni 147e/kk. Nettotulot vähän yli 3000 e/kk. Asuinpaikka Helsinki.
Tietysti, kun on oma velaton asunto. Ei mikään uutinen.
Neuvo liian suurten asumismenojen kanssa kärvisteleville: älä osta asuntoa, johon sinulla ei ole varaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästäkin pitää vääntää joku yksineläjät vs perheelliset -ongelma? Eikö se nyt olisi kaikille hyvä, jos asumiskustannusten nousu saataisiin kuriin. Tyypillistä ei-mihinkään johtavaa nahistelua taas ja suurpääoma porskuttaa vaan.
Koska tämä on yksinelävät vs. yhdessä eläjät ongelma. Pääkaupunkiseudulla asuu sinkkuja enemmän kuin perheellisiä, mutta uusiinkin asuntoihin rakennetaan aivan liian vähän yksiöitä. Koska niihin pitää rakentaa perheasuntoja, koska rakennusmääräykset. Yksi mikä myös vähentäisi kustannuksia olisi se, asuntoja varten ei tarvitsisi varata parkkipaikkatilaa yhtä paljon kuin nykyisin, Helsingissä on toimiva julkinen liikenne ja useat eivät edes halua autoja. Moni maksaa kuitenkin vuokrassaan ja lainassaan parkkipaikkojenkin hinnan.
Toisaalta tuo parkkipaikkaongelma on kantakaupungin ulkopuolella vähän toisinpäin, eli parkkipaikkoja ei ole tarpeeksi. Monella perheellä on 2 autoa mutta paikkoja ei saa kuin yhden, ja niitäkään ei ole läheskään kaikille. Itsekin joudun parkkeeraamaan 4 h kiekkopaikoilla koska taloyhtiössä' ei ole vapaita paikkoja että voisi ostaa autopaikan. Hankalaahan se on käydä illan mittaan kääntelemässä kiekkoa ettei saa sakkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästäkin pitää vääntää joku yksineläjät vs perheelliset -ongelma? Eikö se nyt olisi kaikille hyvä, jos asumiskustannusten nousu saataisiin kuriin. Tyypillistä ei-mihinkään johtavaa nahistelua taas ja suurpääoma porskuttaa vaan.
Koska tämä on yksinelävät vs. yhdessä eläjät ongelma. Pääkaupunkiseudulla asuu sinkkuja enemmän kuin perheellisiä, mutta uusiinkin asuntoihin rakennetaan aivan liian vähän yksiöitä. Koska niihin pitää rakentaa perheasuntoja, koska rakennusmääräykset. Yksi mikä myös vähentäisi kustannuksia olisi se, asuntoja varten ei tarvitsisi varata parkkipaikkatilaa yhtä paljon kuin nykyisin, Helsingissä on toimiva julkinen liikenne ja useat eivät edes halua autoja. Moni maksaa kuitenkin vuokrassaan ja lainassaan parkkipaikkojenkin hinnan.
Nyt meni pointti ohi. Jos ihmiset kohdistaisivat protestoinnin sinne, missä näistä asioista päätetään, voisi jotain muutoksiakin saada aikaan. Mutta ei, mieluummin nälvitään sitä perheellistä naapuria, jolla ei ole osaa eikä arpaa rakennusmääräyksiin, asuntojen vuokriin eikä myyntihintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin ennen yksin yksiössä, nyt kaksiossa kumppanin kanssa. Ja ah, kyllä välillä niin kaipaa yksiötä! Oma vessa/kylppäri, oma keittiö. Nyt vessan jakaa kaksi henkilö ja aamuisin saa odotella suihkuunpääsyä kun toinen on paskalla. Ja ruokaa laittaessa keittiössä on ahdasta kun molemmat kokkailee omiaan. Ja vaikka on erillinen makuuhuone niin aina herää jos toinenkin herää ja hääräilee keittiössä tai olohuoneessa. Niin ja vaikka meitä on kaksi, pystymme lunastamaan vain yhden autopaikan vaikka tarve olisi kahdelle paikalle.
Mieluusti maksaisin hieman extraa yksin asumisen tuomista eduista..
Eihän sun tarvitse kuin sanoa heipat puolisollesi, niin saat taas nauttia tästä sinkun luksuselämästä.
Olet oikeassa. Jos asuisimme kumppanin kanssa molemmat omissa vuokrayksiöissä, meille molemmille jäisi oman tilan lisäksi enemmän käteen koska puolison tulot eivät vaikuttaisi tukiin. Mutta eikös se mennyt niin että tasavertaisessa valtiossa yksilön tulisi saada valita kenen kanssa asuu, ilman että se vaikuttaa talouteen? Haluan asua yhdessä puolison kanssa, vaikka kannattavampaa olisi asua yksin. Yhdessä asuminen on valinta siinä missä yksin asuminenkin.
Asumiskuluihin pystyy vaikuttamaan sikäli, että aina voi etsiä halvemman vuokraisen asunnon tai sopia lainakulut kohtuullisemmiksi. Nämä Helsinki-valittajat eivät muista, että esimerkiksi sähkö on Helsingissä halvempaa kuin muualla siirtohintojen takia. Niihin ei voi vaikuttaa, vaikka kuinka muuttaisi naapurikortteliin tai naapurikaupunkiinkaan täällä maakunnissa. Samoin julkisilla pääsee paikasta toiseen halvemmalla ja vieläpä helpolla, niin että omaa autoa ei tarvitse. Auton pitäminen on kallista mutta pakollista muualla asuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko asua yksin. Sekin on valinta.
Toisaalta, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus yksinasumiseen omasta vapaasta valinnasta, ilman että se tuhoaa ihmisen talouden. Tämänhetkinen systeemi kurittaa hyvin kirjavaa joukkoa ihmisiä: opiskelijoita, leskiä, eronneita, syrjäytyneitä, yksinäisiä, sinkkuja, vapaaehtoisia sinkkuja. Yhtä hyvin voitaisiin vaikka ottaa lapsiperheiltä kaikki rahalliset tuet ja tukipalvelut pois, koska lasten hankkiminenhan on valinta.
Lasten hankkiminen on joo valinta, mutta ne tuet ei tule palkintona siitä että synnytti, vaan tuet määräytyy sen mukaan että myös lapsi on ihminen ja lapselle kuuluu tietty kuukausittainen rahasumma jonka pitäisi kattaa lapsesta koituvat kulut. Ei lapsi ole mikään asuste tai huonekalu mikä nyt menee siinä sivussa ja josta sitten tukien mukaan pääsisi hirveästi hyötymään. Lapsi on yksi ruokakunnan jäsen lisää, ihminen ja yksilö jolla on myös oikeudet niinkuin muillakin kansalaisilla.
Tuilla ajatellaan nimenomaan lapsen etua ja oikeutta saada elatusta. Ei ole lapsen vika jos vanhemmat eivät pysty jälkikasvuaan itse elättämään. Silloin yhteiskunnan täytyy, koska lapsi ei pysty myöskään itse itseään elättämään.
Kuitenkin myös hyvätuloiset saavat lapsilisää. Ei ne sillä lastaan ruoki, vaan laittaa rahat tilille tai rahastoihin, tai antaa lapsille kuukausirahana. Siskoni ja miehensä bruttotulot ovat yhteensä yli 8000 euroa, ovat ihan normaalia keskiluokkaista porukkaa mutta aivan hyvin pystyisivät lapset elättämään ilman lapsilisiä. Nyt ne ovat vain kiva bonus, jolla voi ostaa sen yhdet lentoliput lisää vuodessa.
Puhumattakaan maksuttomasta päivähoidosta ja muista palveluista, joilla mahdollistetaan että molemmat vanhemmat pääsevät jatkamaan hyvätuloisissa töissään.
Höpöhöpö. Maksuttoman päivähoidon saa vain perheet jotka elävät ihan minimillä. Maksutonta päivähoitoa ei voi saada jos vanhemmat ovat hyvätuloisissa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas, että pystyt elämään noin halvalla. Minun tuloni ovat bruttona 3000 e, nettona vähän päälle 2000 e. Tästä vuokraan (70-luvun 57-neliöinen kaksio lähiössä) menee 900 e, matkakorttiin, jotta pääsen Helsinkiin töihin, menee yli 100 e ja pakollisiin laskuihin (netti, kännykkä, sähkö, vakuutukset) parisataa euroa. Ei minulla jää säästöön paljon mitään, koska haluan syödä hyvin, ostaa uusia vaatteita ja meikkejä silloin tällöin sekä käydä ystävien kanssa ulkona pari kertaa kuussa.
Valintoja nämäkin, voisin tietysti kituuttaa 23 neliön yksiössä Helsingissä maksaen reilun 700 euron vuokraa ja säästäisin matkakortissa, voisin myös ostaa kaikkein halvinta ruokaa ja ostaa vaatteet kirpparilta, silloin pystyisin säästämään enemmän, mutta se ei ole sellaista elämää jota haluan. Nautin keskikokoisesta asunnostani ja nautin hyvästä ruuasta ja kauniista vaatteista.
En ole onnekas, vaan ihan tavallinen työssäkäyvä ihminen.
Jos sinulla menee 900€ kuussa vuokraan, mietin kyllä, että samalla summalla lyhentäisit jo omaa. Itse maksan lainanlyhennystä ja yhtiövastiketta saman verran kuin sinä. Ja raha ei mene vuokranantajan taskuun, vaan kasvatan omaa pääomaani joka kerta, kun lyhennän asuntolainaa.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa kimppaan asumaan jonkun samanmielisen kanssa. Asumiskulut melkein puolittuu eikä sitä kuitenkaan tartte lesboileen ruveta vaikka samassa taloudessa asuukin. Ja onhan se lesboilukin, sateenkaari ja silleen, niinku nykypäivää.
Minulla on kokemuksia useista kimppa-asumisjaksoista, ja jokainen niistä on päättynyt toteamukseen, että mielenterveyteni säilyttämiseksi on parasta asua yksin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vakuuttuneempi asiasta olen. Mites, olisitko itse vaikka yh:na muuttamaan yhteen muiden yksinhuoltajien kanssa ihan vain puolittaaksesi asumiskulut? Vai merkitseekö oma rauha jotain?
Joo, minäkin haluan omaa rauhaa. Muutin yhteen kumppanin kanssa, koska oli järkevämpää hommata pieni kaksio kuin maksaa kahta pientä yksiötä. Ei tämä siis ole mikään vastakkainasettelu sinkkujen ja parillisten kesken, sillä moni parisuhteessakin elävä mielummin eläisi yksinään ennen kuin muuttaisi yhteen kumppanin kanssa ja menettäisi oman kodin tuoman rauhan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin ennen yksin yksiössä, nyt kaksiossa kumppanin kanssa. Ja ah, kyllä välillä niin kaipaa yksiötä! Oma vessa/kylppäri, oma keittiö. Nyt vessan jakaa kaksi henkilö ja aamuisin saa odotella suihkuunpääsyä kun toinen on paskalla. Ja ruokaa laittaessa keittiössä on ahdasta kun molemmat kokkailee omiaan. Ja vaikka on erillinen makuuhuone niin aina herää jos toinenkin herää ja hääräilee keittiössä tai olohuoneessa. Niin ja vaikka meitä on kaksi, pystymme lunastamaan vain yhden autopaikan vaikka tarve olisi kahdelle paikalle.
Mieluusti maksaisin hieman extraa yksin asumisen tuomista eduista..
Eihän sun tarvitse kuin sanoa heipat puolisollesi, niin saat taas nauttia tästä sinkun luksuselämästä.
Olet oikeassa. Jos asuisimme kumppanin kanssa molemmat omissa vuokrayksiöissä, meille molemmille jäisi oman tilan lisäksi enemmän käteen koska puolison tulot eivät vaikuttaisi tukiin. Mutta eikös se mennyt niin että tasavertaisessa valtiossa yksilön tulisi saada valita kenen kanssa asuu, ilman että se vaikuttaa talouteen? Haluan asua yhdessä puolison kanssa, vaikka kannattavampaa olisi asua yksin. Yhdessä asuminen on valinta siinä missä yksin asuminenkin.
Mihin tukiin ja miten paljon? En tiedä paljonko maksatte kaksiosta ja missä päin nyt asutte, mutta heitän nyt esimerkkinä, että jos maksatte nyt kaksiosta vuokraa 800 e eli 400 e/pää, se on vähemmän kuin mitä maksaisi yksin halvimman yksiön vuokra tällä hetkellä Helsingissä (550 e, Vuokraovi.com, 14 m2 Taka-Töölö).
Minä en saa 2000 e nettotuloillani yksinasuvana yhtään mitään tukia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästäkin pitää vääntää joku yksineläjät vs perheelliset -ongelma? Eikö se nyt olisi kaikille hyvä, jos asumiskustannusten nousu saataisiin kuriin. Tyypillistä ei-mihinkään johtavaa nahistelua taas ja suurpääoma porskuttaa vaan.
Tämä.
Meidän pitäisi kinastella vähemmän keskenämme ja tehdä yhteistyötä.
Onko sinulla ideoita millaista yhteistyötä voisimme tehdä asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi?
Painetta päättäjiin päin. Kannattaa esim. eduskunta- ja kunnallisvaaleissa miettiä minkälaista asuntopolitiikkaa ehdokas ja ennenkaikkea ehdokkaan puolue ajaa, eli ollaanko isojen rakennusyhtiöiden ja suuromistuksen asialla vai halutaanko että asumiskustannuksia ohjataan alemmas edullisia vuokra-asuntoja rakennuttamalla (minkä seurauksena myös omistusasuntojen hinnan laskevat).
Vierailija kirjoitti:
Asumiskuluihin pystyy vaikuttamaan sikäli, että aina voi etsiä halvemman vuokraisen asunnon tai sopia lainakulut kohtuullisemmiksi. Nämä Helsinki-valittajat eivät muista, että esimerkiksi sähkö on Helsingissä halvempaa kuin muualla siirtohintojen takia. Niihin ei voi vaikuttaa, vaikka kuinka muuttaisi naapurikortteliin tai naapurikaupunkiinkaan täällä maakunnissa. Samoin julkisilla pääsee paikasta toiseen halvemmalla ja vieläpä helpolla, niin että omaa autoa ei tarvitse. Auton pitäminen on kallista mutta pakollista muualla asuessa.
sähkölasku on jotain muutaman satasen vuodessa kun vuokrat voi olla 12 000e. ei paljoa sähkön hinta vaikuta.
Oletteko koskaan miettineet että vuokraisitte esim. Neliön tai sitä suuremman asunnon ja alivuokraisitte huoneet muille ja tekisitte alivuokralaissopimuksen. Esim. 1600e neliö maksaisi siten 400e per naama. Ei paha. itselläni tälläinen asumisratkaisu ja kämppikset ihan työssäkäyviä kolmekymppisiä.
Kimppa-asuminen on ihan normisettiä jossain Lontoossa. Vaihtoehtona on avata ne sakset jollekin ukolle jonka siivellä sitten elää. Elämä on valintoja.
Ja palkoissahan on vielä olemassa se pääkaupungin kalleuslisäkin, minkä vuoksi Helsingissä tienaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan miettineet että vuokraisitte esim. Neliön tai sitä suuremman asunnon ja alivuokraisitte huoneet muille ja tekisitte alivuokralaissopimuksen. Esim. 1600e neliö maksaisi siten 400e per naama. Ei paha. itselläni tälläinen asumisratkaisu ja kämppikset ihan työssäkäyviä kolmekymppisiä.
Onko teillä siis niin, että olohuonetta ei ole ollenkaan? Koska tuo kuulostaa sellaiselta ratkaisulta, että mieluummin maksaisin pari hunttia lisää siitä, että saisin asua yksin 20 e neliössä...
"Lapsi on yksi ruokakunnan jäsen lisää". Ja vapaaehtoisesti hankittu. Ketään ei pakoteta lisääntymään, jos ruokakunnassa tekee taloudellisesti tiukkaa.
"Tuilla ajatellaan nimenomaan lapsen etua ja oikeutta saada elatusta. Ei ole lapsen vika jos vanhemmat eivät pysty jälkikasvuaan itse elättämään." Miksi tukia saavat nekin perheet, jotka pystyisivät elättämään lapsensa? Kyvyttömien vanhempien tapauksissa palaamme aiheeseen, että lasten hankinta on vapaaehtoista.
"Lapsi on ihminen ja yksilö jolla on myös oikeudet niinkuin muillakin kansalaisilla." Niin on yksineläjäkin.
"tuet määräytyy sen mukaan että myös lapsi on ihminen ja lapselle kuuluu tietty kuukausittainen rahasumma jonka pitäisi kattaa lapsesta koituvat kulut." Yksineläjäkin on ihminen. Tasa-arvon nimissä, jos lapselle muka kuuluu raha, joka kattaa hänen kulunsa, vaikka hyvätuloiset vanhemmat olisivat täysin kykeneviä elättämään sessioidestaan syntyneen tuloksen, olisi vain reilua, että yksineläjät saisivat myös tukea, verohelpotuksia yms. jotta perusasumiskustannuksest voitaisiiin kohtuullisesti tasata.