Lyhyt lapsi - mitkä asiat vaikuttavat eniten lapsen pituuskasvuun?

Mutta ap ei siis ilmeisesti ollut kovin kiinnostunut näistä vastauksista kun ei niitä lue eikä kommentoi.

Vierailija kirjoitti:

Pääosin geenit, mutta kehityismaista tiedetään, että myös ravinto jos se on oikeasti ravintotasoltaan ala-arvoista.

Jotkut sairaudet voivat myös vaikuttaa pituuskasvuun.

Juuri näin.

”Vaatii kuitenkin reilua nälkiintymistä, jotta ravitsemus vaikuttaisi aikuispituuteen”, Heinonen toteaa.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/18/nakokulma-lyhyys-perittya-vai-t…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahemman luokan syömishäiriö saatu aiheutettua lapselle, joka syö pelkkää voileipää päällisillä? Vittu mitä vanhempia on olemassa.

Perun puheeni, jos kyseessä on diagnosoitu sairaus, eli luultavasti neurologinen tai psyykkinen häiriö.

Onhan niitä kaikkia... Oma äitini oli jälkeenjäänyt henkisesti, ja päihdeongelmainen, ja ihan oikeasti olen kasvanut lapsuuteni pullalla, mehulla, jäätelöllä ja nakeilla lähinnä. Kouluun kun meni niin sitten alkoi sentään saada muutakin koulussa. Ihme kyllä, huolimatta tuosta karseasta ruokavaliosta ihan terveeksi ja normaalin mittaiseksi olen kasvanut.

Koittakaa nyt keskittyä hyvät ihmiset. En sanonut, että ketään faktisesti ruokitaan tai tulisi ruokkia pelkällä leivällä ja päällisillä, vaan kyse oli kärjistetystä esimerkistä millä ruokavaliolla kasvun saa maksimiinsa. Eli normaalisti syövä suomalainen lapsi ei voi ruoalla kasvaa pidemmäksi.

Mutta kun yksipuolinen ravinto ei ole sitä normaalisti syömistä. Ymmärrä tämä. Jos lapsi suostuu syömään vain muutamaa ruokaa, perhe tarvitsee lääkärin apua ja selvittelyjä. Se ei ole nimittäin normaalia ja se haittaa sitä lapsen kasvuakin.

Voileipä päällisineen (viljaa, rasvoja, lihaa, maitotuotetta) ei ole niin yksipuolinen, että riittävästi syötynä haittaisi pituuskasvua. Jos lapsi syö vain perunaa, silloin pituuskasvu vaarantuu. JA tässäkin pitää huomioida se aika, jonka lapsi syö huonosti. Jos lapsi on 10 vuotta syönyt hyvin, ei muutama huonompi vuosi esim teininä vaikuta. Jos taas 3 vuotiaasta 6 vuotiaaksi lapsi syö vain perunaa, vaarantuu pituuskasvu ehdottomasti.

Voi apua... Et kai ole tosissasi? Ei kai sinulla ole lapsia? Voisitko kertoa tuosta oivalluksestasi ja mielipiteestäsi koskien leipää, monipuolista ruokavaliota ja pituuskasvua seuraavalla neuvola/lääkärikäynnillä, niin katsotaan, millaisia tukitoimenpiteitä ja apuja saat lapsesi kasvatukseen.

... Miksi kuvittelet, että ruokkisin omaa lasta pelkällä voileivällä ja päällisillä? Jos lukisit ketjun, etkä vain hönkäilisi päälle, olisit huomannut, että kyse on kärjistetystä esimerkistä mikä riittää lapsen KASVUUN (ei täysipainoiseen ja tervelliseen ruokavalioon). Kun täällä kuvitellaan, että suomalaisittain (käytän tätä erotuksena, esim kehitysmaiden ruokailumääristä/laadusta) syövän lapsen kuvitellaan kasvavan pituutta, jos sille syöttää vähän lisää vitamiineja ja proteiinia. Katsokaa esim amerikkalaisten slummien kasvatteja, ruoka on kohtuullisen yksipuolista meidän käsityksemme mukaan ja kaikki kasvavat geneettisiin mittoihinsa. Vasta esim afrikan nälkää näkevien pikkulasten pituuskasvussa voi nähdä ravinnosta johtuvia viivästymiä/puutteita.

Olet niin väärässä kuin voi olla. Oletko lukenut mitään tutkimuksiin perustuvia julkaisuja aiheesta, et varmaankaan? Aloita vaikka tästä: http://www.terve.fi/lasten-suoliston-sairaudet/ruokavalion-ja-ravitsemu…

Pelkän leivän mussuttaminen EI TODELLAKAAN riitä kasvamaan siihen mittaan, mitä pelkät geenit sanelisivat. Miten joku voi tosissaan väittää tuollaista? Laitas linkkiä tuohon "amerikkalaisten slummien" kasvattien kasvuun ja ruokavalioon? Luulen, ettei ruokavalio paljoa poikkea suomalaisen "mennään sieltä mistä aita on matalin"- laiskavanhempien lapselleen tarjoamasta "monipuolisesta" ruokavaliosta. Tutustu aiheeseen ja lopeta valheellinen jankkaus, sen sinä tosiaan kyllä osaat...

Jos lapsi syö viljaa, kasvirasvaa, lihaa, maitotuotteita niin paljon kuin jaksaa, viettää aikaa auringossa ja liikkuu, niin lapsi on aikuisena ulkoisilta tekijöiltään geneettisen kaavansa mukainen. En väitä, että  lapsi olisi muuten täysin terve tai että tuo ruokavalio olisi riittävä lapselle muutoin, mutta se osuus, mitä ruoalla voidaan vaikuttaa ihmisen pituuteen, täyttyy tuossa. En nyt ala mitään tilastoja etsimään jonnekin av-palstalle, koska oletan olevan ihan ylistietoa, ettei amerikkalaisissa slummeissa syödä yhtä monipuolisesti kuin tavallisessa suomalaisessa perheessä ja silti, Amerikan köyhät, eivät ole lyhytkasvuisia tai pituudeltaan lyhempiä kuin verrokkiryhmät. Jos suomalainen keskiverto perheen äiti katsoo lapsensa olevan liian lyhyt, ei ruokavaliolla voida pituutta muuttaa. Ruokavalion vaikutus on sitä paitsi suurin lapsen ollessa pieni ja teini-ikäisen ravitsemuksella ei enää voi vaikuttaa pituuteen.

Paitsi ne lapset, joiden "monipuolinen ruokavalio" koostuu lähinnä leivän viljoista, margariinista, nitriittileikkeleestä ja juustosta, eivät noin yleisesti ottaen syö paljoa. Sellainen ruokavalio ei todellakaan takaa sitä, että kasvaisi täyteen pituuteensa! Luulisi jokaisen ihan yleistietona tämän ymmärtävän, mutta ei nähtävästi! Huh mikä väite.

Jos suomalainen äiti katsoo pienen lapsensa olevan liian lyhyt, sitä useinkin voi ruokavaliolla vielä muuttaa, mikäli lapsi saadaan syömään monipuolista ruokaa ylipäätään. Leipä päällisineen ei sitä muuten ole. Voit kysyä tätä ihan asiantuntijalta, kun ei muuten näytä menevän perille.

Vierailija kirjoitti:

Uni? Ravinto?

Vai voiko sille mitään itse tehdä?

Koska tyttöjen pituuskasvu keskimäärin loppuu? Entä poikien?

Geenit.

http://syohyvaa.fi/muista-jodi/

Jodin sekä A- ja D- vitamiinien puutos voi häiritä pituuskasvua. D on tärkeä. Kesällä saadaan aurinkoa ja kasvetaan pituutta.

"Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukainen ruokavalio turvaa D-vitamiinia lukuun ottamatta riittävän energian ja ravintoaineiden saannin. Suomessa koulut ja päiväkodit tarjoavat lapsille hyvää ja monipuolista ruokaa. Meidän oloissamme puutteellisen ravitsemuksen syynä onkin yleensä imeytymishäiriöitä aiheuttava ruuansulatuskanavan sairaus, ruoka-allergian vuoksi liikaa sopeutunut ruokavalio tai jokin muu ravinnon saantiin tai kulutukseen vaikuttava krooninen sairaus.

Aliravitsemus hidastaa kasvua ja viivästyttää murrosikää, millä voi olla pysyviäkin haitallisia vaikutuksia lapsen loppupituuteen ja terveydentilaan. Lisäksi esimerkiksi liian vähäinen kalkin saanti lapsuudessa voi vaikuttaa luuston kehitykseen pysyvästikin. Imeväisikä on ravitsemuksellisesti kaikkein herkintä ja riskialtteinta aikaa, minkä vuoksi silloin erityisesti suhteellisen painon kehitystä seurataan tiheään. Pituuskasvun seurannan tärkeys lisääntyy leikki-iästä lähtien. Varhaislapsuuden jälkeen seurantakäynnit harvenevat kasvukauden loppua kohti. Vanhempien koululaisten seurannan tavoitteena on kasvun poikkeavuuksia aiheuttavien sairauksien lisäksi todeta syömishäiriöt ja murrosiän kehityksen ongelmat. Liian runsaasta energiansaannista johtuva ylipaino on nopeimmin ja huolestuttavimmin lisääntyvä ravitsemuksellinen ongelma Suomessa. Sillä on suuri riski jatkua aikuisikään, ja väärin painottuvaan ruokavalioon liittyvä suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski voi saada alkunsa jo lapsuusiässä.

Monet edellä kuvatuista ongelmista näkyvät nopeimmin ja selvimmin kasvukäyrissä. Kasvua seuraamalla saadaan seulottua monia hoitoa ja seurantaa vaativia sairauksia, häiriöitä ja ravitsemuksellisia ongelmia tarkempia tutkimuksia varten. Tämä onkin kasvun seurannan tärkein tarkoitus. Toinen seurannan tarkoitus liittyy kasvuun sinänsä. On luonnollista ja monestakin syystä hyvä asia, että ihmiset ovat erimittaisia ja erimuotoisia. Liian suuri tai pieni suhteellinen paino voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia lapsen yleisvoinnissa. Myös lapsen pituuskasvun tapa voi johtaa loppupituuteen, joka poikkeaa niin huomattavasti odotetusta tai keskimääräisestä pituudesta, että se muodostaa ongelmia sinällään. Jos nämä poikkeavuudet huomataan ajoissa, niihin voidaan puuttua. Kasvun seuranta onkin yksi tärkeimpiä ja tehokkaimpia terveydenhuollon välineitä, minkä vuoksi on valitettavaa, että erityisesti koululaisten mittaukset harvenevat koko ajan."

Suomessakin lapsi voi jäädä lyhyemmäksi puutteellisen tai yksipuolisen ravinnon seurauksena.

Vierailija kirjoitti:

kasvattaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuuko nukkumisen ajankohta kasvuhormonin eritykseen? Vaikutttaako erittäin myöhään valvominen?

Kasvuhormonia erittyy eniten aamuyöllä ja syvän unen aikana, joten aamuyöstä pitäisi olla jo muutama tunti ainakin unta takana ja menossa ns syvän unen vaihe. Suurin piikki hormonin erityksessä taitaa olla kello 1-3 välillä yöllä.

Tämä on muuten tilastollinen fakta, eli yksilötasolla poikkeamia on. Niille tiedoksi, joiden lapsi ei satu olemaan unirytmiltään ns. normaali.

Kyllä teinipojille uni maittaa. Mikään ei riitä. Kaipa se kasvun takia tulee tarpeeseen. Olen antanut nukkua, jos ei ole ollut menoja/koulua.

up