Millaisilla perheillä on pääkaupunkiseudulla varaa omakotitaloon, kahteen autoon, ulkomaanmatkoihin, merkkivaatteisiin-, -kalusteisiin ja-laukkuihin yms.?
Millaisilla tuloilla ja ammateilla ihmisillä on varaa pääkaupunkiseudulla uusiin isoihin omakotitaloihin, kahteen autoon, lasten hienoihin harrastuksiin, ulkomaanmatkoihin, merkkivaatteisiin, -laukkuihin ja huonekaluihin yms.
Kommentit (78)
No meillä on iso ok-talo, kaksi autoa ja matkustamme paljon. Lisäksi lapsilla kalliit harrastukset. Merkkivaatteet on kyllä hankittu joko kirppareilta tai sieltä ulkomailta Outleteista, eivätkä huonekalut tai laukut ole mitään erityistä merkkiä paitsi jos on sattunut löytymään kirpparilta.
On meillä nykyisin ihan hyvät tulot, minulla n. 100 000 €/v brutto ja miehellä n. 40 000 €. Oleellisempi juttu on minusta kuitenkin se, että on säästetty nuoresta pitäen ja eletty muuten tosi säästäväisesti (ruoka, vaatteet, ei alkoa, tupakkaa tai ravintoloita.,,). Talo on siis maksettu aikaa sitten ja meillä on jo 4 sijoitusasuntoa, joiden tuotto ja vähän ylikin menee tosin niiden sijoitusasuntolainojen (n. 250 000€) maksuun, jotta on sitten eläkkeelläkin varaa elää mukavasti. Voidaan siis käyttää nykyisin lähes kaikki palkkatulot elämiseen ja silti säästöön kertyy muutama kymppitonni vuosittain.
Käypä lueskelemassa sellaista vanhaa ketjua aiheesta "Mistä varakkaat säästää mihin tavalliset ihmiset käyttää rahaa" tms.
Vierailija kirjoitti:
Millaisilla tuloilla ja ammateilla ihmisillä on varaa pääkaupunkiseudulla uusiin isoihin omakotitaloihin, kahteen autoon, lasten hienoihin harrastuksiin, ulkomaanmatkoihin, merkkivaatteisiin, -laukkuihin ja huonekaluihin yms.
No jos vaikka meillä. Yhteiset bruttotulot n. 600 000 euroa vuodessa. Sitä en kyllä tiedä, ovatko lasten harrastukset mitenkään erityisen hienoja. Yks ei harrasta mitään ellei nörtteilyä lueta harrastukseksi, toinen pelaa jalkapalloa ja kolmas ui ja soittaa oboeta. Merkkivaatteiden määritelmäkin nyt on vähän vanuva.
Me asumme pientalolähiössä Helsingissä ja naapuruston OKT-asujat koostuvat ihan tavallisista (ylemmän) keskiluokan perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa töissä. Osalla on perintörahoja, useimmilla ei. Useimpien lapsilla on maksullisia harrastuksia, joista yleisimmät pojilla jalkapallo tai jääkiekko ja tytöillä voimistelu tai tanssi. Autoja on yleensä vain yksi, koska julkinen liikenne toimii hyvin. Merkkivaatteita näkee usein. Ökyrikkaita ei meidän alueella ole lainkaan. Eli vastauksena AP:n kysymykseen, tavallisilla hyväpalkkaisilla perheillä on varaa kuvaamasi elintasoon.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa. Ylipäänsä, kenellä on varaa pääkaupunkiseudulla (varsinkin Helsingissä!) uuteen omakotitaloon?
Olen tullut siihen tulokseen, että olisivatko he ostaneet esim 5-10v sitten asunnon; eikös silloin ollut kuitenkin jonkin verran esim omakotitalojen rakennus halvempaa?
Me asutaan Helsingissä vuokra-asunnossa. Vuokra on tonnin . Mielelläni maksaisin esim 800e lainaan, mutta kun ei ole säästöjä niin ei onnistu! Nettotulot ovat 2500e, koska hoidan lasta kotona.
Eipä siitä 1000e vuokran jälkeen jää asuntoon säästettävää (kun halvin vanha kerrostalo irtoaa Hkistä 200 000e:llä), kun yksi auto on oltava, autolainaa otettu ja lapsikin pitäisi elättää.
Molemmat korkeakoulun käyneitä, miehellä onneksi vakityöpaikka. Itse olen hoitovapaan jälkeen työttömänä ja alallani erittäin huono työtilanne.
Omakotitalosta haaveilemme, mutta tuskin ainakaan pääkaupunkiseudulta voimme omakotitaloa koskaan ostaa :(
Te asutte nyt liian kalliisti ja lapsikin on tehty vähän hätäisesti (oliko vahinko?). Teidän olisi dinkkuina pitänyt kärvistellä yksiössä, kunnes saatte säästettyä omarahoitusosuuden omaan asuntoon. Ja autokin saisi olla sitä hintaluokkaa, että sen maksaa säästöillä, jos se työn vuoksi on pakko olla.
Nyt asutte varmaan kolmiossa, kun vuokra on noin korkea? Tässä vaiheessa kaksio olisi parempi, saisitte edes sen pienen vuokraerotuksen säästöön. Helsingissä on ihan normaalia asua kaksiossa jopa kahden lapsen kanssa. Kolmioissa asuu sitten jo kolmilapsisia perheitä.
Vuokralla asujat menevät usein tuohon ansaan, että asuvat liian leveästi. Koetaan, että tämän verran tilaa tarvitaan ja sitten ei jääkään enää mahdollisuutta säästää siihen omaan asuntoon. Ja toisaalta myös niin päin, että kun on totuttu vuokralla asumaan leveästi, ei houkuttele se asumisväljyys mihin omilla tuloilla olisi mahdollista päästä. Yksilapsiset perheet jotenkin automaattisesti ajattelevat, että sen ensimmäisen asunnon pitää olla vähintään kolmio.
Tuo tilanne vain pahenee, jos kuvioon tulee vielä toinenkin lapsi ja asutaan vielä vuokra-asunnossa. Omista tutuistani viimeisimmät ostivat ensimmäisen asuntonsa vähän alle nelikymppisinä, kun lapsia oli jo 2-3 ja todella vaikea heidän oli vuokra-asunnosta ponnistaa omistusasuntoon tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos "uusi iso omakotitalo" on ihan itse ostettu, siinä pitää olla perittyä rahaa käytettävissä. Palkkatuloista on vaikea saada sellaista summaa kokoon. Autot voivat olla työsuhdeautoja, joten ei paljon kuluja niistäkään. Ja nuo loput onnistuvatkin jo helposti, jos palkkaa on vaikka vain tuplasti mediaanin verran eli tuommoiset 6500 e/kk.
Just.. mun auton verotusarvo työsuhdeautona olisi 650e/kk ja miehen yli 1000e/kk. Työsuhdeauto on usein kalliimpi, kuin ottaa lainaa ja omistaa auto itse. Täysin vapaita autoetuja on enää todella harvalla. Meillä on okt Espoossa (ei uusi, -91 eikä itse rakennettu, mutta täysin rempattu 10v sitten), poikkeuksellisen isolla tontilla. 2 alle 5v vanhaa autoa pihassa. 3 lasta, 2-3 ulkomaanmatkaa vuodessa (lapset reissaa jonkun verran tuohon päälle harrastutensa takia), lapsilla merkivatteita ja miehellä (työn takia), itselle tärkeämpää on se miltä se näyttää ja tuntuu kuin mitä siinä lukee eli voi siellä olla joku merkkivaatekin seassa. Nettotulot yhteensä on siinä 8000e/kk...
Mutta... työsuhdeauto on tavallaan palkan lisä, siitä kertyy eläkettä. Kannattaa miettiä sitten vanhempana myös tuolta kannalta.
Tunnen esimerkiksi lääkäri-lääkäri-pariskuntia, joiden tausta on vähintään mukavasti keskiluokkainen. Vaikka vanhemmat eivät olisi varsinaisesti antaneet rahaa, he ovat kuitenkin kannustaneet säästämään ja hankkimaan ensimmäisen asunnon varhain, tod.näk. antaneet omaa omaisuutta vakuudeksi.
Emme ihan vastaa kuvaustasi, mutta meillä on iso asunto Helsingin kantakaupungissa, oma kesämökki ja makustelemme useamman kerran vuodessa. Varallisuuden perustana on mieheni isoisältään erittäin edullisesti ostama ensimmäinen asunto, eräänlainen ennakkoperintö siis. Siitä ollaan siirrytty vähitellen isompaan asuntoon. Meillä on jo toinen kolarikorjattu auto ajossa. Ts. melko uusi auto, jonka vakuutusyhtiö on lunastanut ja jonka mies on pystynyt omalla rahalla ostamaan ja korjauttamaan.
Pienituloisen on myös usein vaikea muistaa, että tässä kaupungissa on monta ihmistä joiden nettopalkka on viisinumeroinen. Kyllä sillä jo ihan erilaisen elämäntyylin kustantaa kuin peruspalkansaajan tuloilla. Ja jos perii ihan normaalin kerrostaloasunnon puolikkaan, niin siitäkin saa jo 100-200 000 euron pääoman esim. omakotitalon hankintaan.
Tällaista taustaa löytyy mun tuttavapiiristä: perintö, suuret tulot, vanhempien taloudellinen apu, lainat, työsuhdeautot, sijoittaminen, oma firma ja firman myynti jne. Eli ihan normaaleja asioita, joilla tuonlainen elämäntyyli voidaan rahoittaa.
Meillä on kahden aikuisen yhteenlasketut bruttotulot n. 140 000€/vuosi ja aika mukavasti elellään vaikka ihan kaikkeen ei olekaan varaa. Esimerkiksi autot eivät meillä ole kummoiset.. tai voisivat olla, mutta silloin meillä pitäisi asuntolainassakin nykyistä pidempi maksuaika.
Eräs tuttuni tienaa yleensä tuon verran vuosittain ihan yksinään ja heillä on varmasti aika leppoisaa taloudellisesti tai ainakin siltä näyttää. :)
Meidän bruttopalkka on yhteensä noin 6000e ja just ostettiin eka asunto, noin 220k maksava, omaa säästöä oli vaadittavat. Ehkä 10v. kuluttua on varaa tuplasti kalliimpaan asuntoon, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Jos "uusi iso omakotitalo" on ihan itse ostettu, siinä pitää olla perittyä rahaa käytettävissä. Palkkatuloista on vaikea saada sellaista summaa kokoon. Autot voivat olla työsuhdeautoja, joten ei paljon kuluja niistäkään. Ja nuo loput onnistuvatkin jo helposti, jos palkkaa on vaikka vain tuplasti mediaanin verran eli tuommoiset 6500 e/kk.
Joo:) Oli meilläkin perintörahoja kun ruvettiin ekaa taloa rakentamaan, peräti 100 000 markkaa. Se riitti osamaksuksi tontista. Kaikki muut rahat on ihan työllä ansaittuja, enempää perintöä ei ole odotettavissakaan.
Ps, 6500 brutosta jää autoedun jälkeen vähän yli 3000€ käteen. Siitä sitten maksellaan asuntolainaa yms kuluja. Ei sillä vielä juhlita
18
Nyt pitää sanoa että jos mulla ois summa mikä pitää sijoittaa ok-taloon joka on stadin hinnoissa eli min. 500 000 e omalla tontilla, ostaisin kyllä sillä rahalla talon ihan jostain muualta ja muuttaisin Suomesta. Itä on liian liki.
Meillä, kaksi normaalia palkansaajaa, ei ole perintöjä eikä vanhempien rahoja. Miettimällä järkevästi mihin rahansa laittaa ne riittävät paremmin :) Nyt on omakotitalo, kaksi autoa, lapset harrastavat, matkustellaan jne.
Miksi luettelette bruttopalkkoja, ei sillä tiedolla mitään tee?
Vierailija kirjoitti:
No aika harva kai perii uuden ison omakotitalon pääkaupunkiseudulta?????????? Vanhoja taloja voidaan pääkaupunkiseudulla periä, mutta niiden arvo onkin sitten pääsääntöisesti ihan toista.
Vaikka olisi vanha talo, mutta tontti voi maksaa puolmiljoonaa
Meillä on varaa vain vanhaan ok-taloon mutta ei noihin muihin. Vaimo lisäksi sairas ettei pääse edes mihinkään matkustamaan täältä .Teini ostaa vaatteensa HM:stä tai New Yorkerista.
Jotkut niissa taloissa asuu. Ja jotkut ovat ostaneet talot jo 90l. Osalla on kamala velka. Osa perii. Joku voittaa lotossa joku karajilla.
Joku tekee 24/7 toita. Joku on jaakiekkoilija. Joku on rikas joku vuokraa.
Ei kai mikaan mene yhdella kaavalla.
Viikareilla. Kaikkihan sen tietää, kukaan ei vaan myönnä.
Mun mies on rikas. Perinyt rahaa ja kiinteistöjä, ja niillä sitten tehnyt lisää rahaa. Niin simppeliä.
Vierailija kirjoitti:
No aika harva kai perii uuden ison omakotitalon pääkaupunkiseudulta?????????? Vanhoja taloja voidaan pääkaupunkiseudulla periä, mutta niiden arvo onkin sitten pääsääntöisesti ihan toista.
Vanhat talot on usein isoilla tonteilla, joista voi parhaassa tapauksessa lohkaista tontit parille rivarille postimerkin kokoisine pihoineen. Arvaatko tonttimaan arvon?
Meillä on uusi omakotitalo (suurin osa jo maksettu) Helsingisssä ja 1 auto. Rahaa (itse työllä hankittua) on ihan mukavasti ja ikää 33 molemmilla. Palkkaa saadaan molemmat 3500-4000 euroa/kk, tekniikan alalla ollaan. Olemme lapsettomia, ja siksi taloudellinen tilanteemme on näinkin hyvä. Lapsettomuus on tähän asti ollut valinta ihan minun työstä johtuen. Olen alalla jolla työpaikat ovat usein määräaikaisia (varsinkin lisääntymisiässä oleville naisille) ja jokaista paikkaa hakee parisataa ihmistä. Jos olisin jättäytynyt tästä pätkäputkesta äitiyslomalle olisin saanut sanoa heihei koulutusta vastaavalle työlle ikiajoiksi kuten vastaavassa tilanteessa olleet opiskelukaverit.
Voin 100 % varmuudella sanoa, että jos lapsia olisi, ei olisi tätä taloa, ei työtä eikä varmaan autoakaan. Joku voi nimitellä minua itsekkääksi, mutta työni on minulle todella rakas, ja lapsen takia en ole ollut valmis luopumaan siitä, varsinkaan kun päälle tulisi vielä taloudellinen epävarmuus ja riippuvuun aviomiehen armosta. Jos vakipaikan olisin onnistunut saamaan, olisi varmaan lapsi ja joku halvempi talo.