Metatyöt, kotityöt, koulun työt ja uupumus

Niillä lapsilla on isä. Ja puolet valituksista on että isä parkuu yhdessä lasten kanssa äidiltä ruokaa, hoivaa ja kadonneita sukkia? En mä tajua teitä. Isäkin osaa varata harrastukset ja oikomishoidot, käydä kaupassa ja pestä pyykkiä....

Organisointikykyä kiitos kirjoitti:

En kyllä ymmärrä tuota tuskaa. Ei ole ollut koskaan mikään ongelma hoitaa noita kouluun liittyviä asioita. Ja pienellä lapsella ei tarvitse olla ainakaan montaa harrastusta, vähän isompi taas osaa kulkea ja hoitaa harrastuksensa itsenäisesti. Lapsen kun opettaa pienestä asti huolehtimaan omista asioistaan niin ei tarvitse itse passata. Esimerkiksi läksyjä en ole koskaan lapsen puolesta tehnyt enkä hirveästi tarkistellut ja hyvin tuo pärjää koulussa ja hoitaa läksynsä ja muut muistettavat asiat. Isä ei ole koskaan mitään käytännön asioita hoitanut, joten en ymmärrä miten nämä on teille ydinperheen vanhemmille minkäänlainen ongelma. Tuntuu että vanhemmat opettavat lapset siihen, että kaikki passataan valmiiksi. 

Niin. Kun kaikkialla ei lapset todellakaan pääse itse kulkemaan niihin harrastuksiin. Niitä on jopa paikoissa, joihin ei edes mene julkista liikennettä. Ja harrastuksissa kaikkein rasittavinta on se vaihe, kun pitää katsoa miten ne kokonaisuudessaan järjestää, niin että kuskaus onnistuu, missä lapsi notkuu kaksi odotustuntia, miten ne saa niin, ettei niitä ole joka illalle ja sitten se kun näpräät koneella jonkinn onnettoman ilmoittautumisohjelman kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se nyt riitä, että kunhan on luistimet? :-D Meillä ei koskaan terotettu luistimia eikä voideltu suksia kotikotona 80- ja 90-luvuilla... Ja ihan hyvin niillä pystyi liikuntaa harrastaan. Vaikka ei nyt tietty tarvi samaan ruveta, mut ei se ope nyt kai hyvänen aika tarkista, että kaikilta on terotettu luistimet ja anna vanhemmille jälki-istuntoa, jos ei ole? :-)

Relatkaa... Terotatte kerran kaudessa /kun ehdotte ja muistatte ja jos nyt ei ole just ennen kautta terotettu, niin kai ne yhtä hyvin toimii ku vikallakin kerralla viime talvena?

(Oon itsekin aika perfektionisti ja kaikesta turhasta stressaaja, mut tää ketju onkin aika lohduttavaa luettavaa. Sori. :-) )

Itselläni hirveä liikkamaikka joka rakasti julkista nolaamista. Siksi en omia lähetä ikinä vajavaisin varustein jumppatunneille.

Eli sulla on taustalla omat traumat ja neuroosi.

Sit sun täytyy vaan joko kestää itseäsi ja jaksaa tai opetella päästään niistä irti. Mitä lapsesi on kertoneet liikunnanopesta, onko kiva vai voiko olla hirveä? Jos on kiva eikä vaaraa samanlaisista kokemuksista juuri ole, niin silloin kannattaa ainakin vähän opetella hellittään.

Oikeesti, jos luistimilla on luisteltu 100 kertaa viime talvena, niin ei se 101. kerta ole sen kummempi vaikkei olisikaan terotettu eikä tarkoita, että olisit huono äiti ja lähettäisit lapsesi huonoilla varusteilla kouluun. Jos saat tiedon vasta myöhään illalla, kun tulet kotiin, niin ei hätää, sit lapsi menee niillä mitä on, ja sit viette ne toisena päivänä terotettavaksi, tai ennakoit ja terotatte aina kauden lopuksi -jos muistatte. Samalla opetat lapsellesi ennakointia ja rennompaa suhtautumista, mutta että asiat kuitenkin hoidetaan ja jos keväällä unohtuu, niin ei hätää -hoidettavissa myöhemminkin. Lapsikin oppii laittaan asiat tärkeysjärjestykseen samalla eikä kärsi paniikkikiukuista ja opi "nyt tuli katastrofi, apua, apua" -ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ärsyttää monia, mutta sanon kuitenkin... Omassa tuttavapiirissä olen huomannut ihmisiä olevan kahta tyyppiä (siis vain minun tuttavapiirissä, en väitä että tämä on yleismaailmallinen ja absoluuttinen totuus).

On ihmisiä, jotka koko ajan luettelevat niitä töitään ja puuskuttavat ja puhisevat ja stressaavat. Nämä ihmiset ovat koko ajan kireitä ja uupuneita.

Sitten on ihmisiä, jotka tekevät ne samat asiat valittamatta, luetteloimatta ja puhisematta. Näillä henkilöillä se arki sujuu, ilman turhaa stressiä.

Lopettakaa nyt ensimmäisenä se läksyjen tekeminen. Ne on sen lapsen läksyt! Meillä ainakin homma menee näin: lapsi kertoo / näyttää, mitä läksyjä on. Sitten hän alkaa tekemään niitä. Tämän ajan minä käytän siivoukseen / ruoanlaittoon tai muuhun hiljaiseen kotityöhön (eli imuroida ei voi). Lapsi tekee itse ensin kaikki läksyt. Kun hän on valmis, minä keskeytän työni ja tarkistan yhdessä lapsen kanssa läksyt. Virheet korjataan ja mahdollisia vaikeita asioita käydään yhdessä läpi. Vanhempi lapsi tekee läksyt itse huoneessaan ja tulee kysymään, jos kaipaa neuvoa. Kokeita varten kuulustelen, jos haluaa. Lapsen täytyy oppia kantamaan itse vastuuta koulusta.

Meillä lapset on mukana siivouksessa ja ruoanlaitossa. Tiskit ja pyykit hoitaa kone. Harrastukset on onneksi olleet samoja jo monta vuotta ja kuljetuksia helpottaa, kun osa harrastuksista on samaan aikaan (eivät siis harrasta samoja asioita, mutta samassa kaupungissa sentään ja osittain samaan aikaan).

Olen yh. Käyn töissä, opiskelen ja hoidan lapset + omakotitalon + koiran ja autan mummoa (kaupassakäynti / lääkärit yms). Rakastan elämääni ja lapsiani :)

Toki, olen onnekas monessa suhteessa, lapseni ovat terveitä ja se mummokin tarvitsee apua vain kuljetuksiin ja satunnaisesti siivoukseen. Eli ymmärrän kyllä täysin, että on erilaisia elämäntilanteita ja välillä rankempaa. Tiedostan myös sen, että esim erityislapsen kanssa ei minunkaan arkeni toimisi näin.

Tätä lukiessani tajusin myös, että kuppi menisi varmasti nurin, jos mulla olisi tässä mies, joka vain valittaisi. Lukemani perusteella mun on paljon parempi ilman miestä ;)

Täydellinen ihminen! kerrotko vielä kuinka hoidat tilanteen, jossa tulet TÖISTÄ kotiin klo 19.30, ovella juoksee vastaan kolme lasta, joilla jokaisella on joku kouluun liittyvä ongelma tai tieto, että huomiseksi pitää olla terävät luistimet. Olet väsynyt ja vittuuntunut ja nälissäsi, mutta on pakko lähteä tätä setvimään. Niin ja valittaa ei saa eikä puuskuttaa eikä puhista eikä mitenkään muutenkaan näyttää epätoivoiselta!

Mitä sinä hyödyt siitä valittamisesta tuossa kohtaa? Mä olen kai sitten onnekas, kun en ikinä tule töistä 19:30.

Jos luistimia tarvittaisiin heti seuraavana päivänä ja ne olisi teroittamatta vielä tuohon aikaan, niin peli olisi menetetty. Täällä menee urheiluliikkeet kiinni klo 17:00. Eli valittaminen ei auttaisi mitään. Opettajalle laittaisin viestin, että luistimia ei nyt ole. Maailma ei kaadu. Näin ei tosin käy, koska opettajat ilmoittavat tarvittavat liikuntakamppeet hyvissä ajoin.

En ole täydellinen, kaukana siitä. En silti ymmärrä, mitä hyötyä siitä valittamisesta on. Ajan ja energian tuhlausta.

Kyllä meille voi tulla opettajalta vaatimuksia kello 19.50. Kaikki ei tod ilmoita hyvissä ajoin. Minä en tajua mikä motiivi on tuossa itsekehussa...

Tuollaiselle opelle vastataan, että ei niitä luistimia huomenna ole ja viestiin cc:nä rehtori ja vaikka koulutoimenjohtaja.

Tai vanhempien kesken sovitte ettei kellään ole seuraavana päivänä luistimia mukana.

Itse luen Wilman työpäivän päätteeksi klo 17....ihan sama mitä viestejä sinne illalla tulee, ne luetaan seuraavana päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se nyt riitä, että kunhan on luistimet? :-D Meillä ei koskaan terotettu luistimia eikä voideltu suksia kotikotona 80- ja 90-luvuilla... Ja ihan hyvin niillä pystyi liikuntaa harrastaan. Vaikka ei nyt tietty tarvi samaan ruveta, mut ei se ope nyt kai hyvänen aika tarkista, että kaikilta on terotettu luistimet ja anna vanhemmille jälki-istuntoa, jos ei ole? :-)

Relatkaa... Terotatte kerran kaudessa /kun ehdotte ja muistatte ja jos nyt ei ole just ennen kautta terotettu, niin kai ne yhtä hyvin toimii ku vikallakin kerralla viime talvena?

(Oon itsekin aika perfektionisti ja kaikesta turhasta stressaaja, mut tää ketju onkin aika lohduttavaa luettavaa. Sori. :-) )

Itselläni hirveä liikkamaikka joka rakasti julkista nolaamista. Siksi en omia lähetä ikinä vajavaisin varustein jumppatunneille.

Eli sulla on taustalla omat traumat ja neuroosi.

Sit sun täytyy vaan joko kestää itseäsi ja jaksaa tai opetella päästään niistä irti. Mitä lapsesi on kertoneet liikunnanopesta, onko kiva vai voiko olla hirveä? Jos on kiva eikä vaaraa samanlaisista kokemuksista juuri ole, niin silloin kannattaa ainakin vähän opetella hellittään.

Oikeesti, jos luistimilla on luisteltu 100 kertaa viime talvena, niin ei se 101. kerta ole sen kummempi vaikkei olisikaan terotettu eikä tarkoita, että olisit huono äiti ja lähettäisit lapsesi huonoilla varusteilla kouluun. Jos saat tiedon vasta myöhään illalla, kun tulet kotiin, niin ei hätää, sit lapsi menee niillä mitä on, ja sit viette ne toisena päivänä terotettavaksi, tai ennakoit ja terotatte aina kauden lopuksi -jos muistatte. Samalla opetat lapsellesi ennakointia ja rennompaa suhtautumista, mutta että asiat kuitenkin hoidetaan ja jos keväällä unohtuu, niin ei hätää -hoidettavissa myöhemminkin. Lapsikin oppii laittaan asiat tärkeysjärjestykseen samalla eikä kärsi paniikkikiukuista ja opi "nyt tuli katastrofi, apua, apua" -ajatteluun.

Valitettavasti edelleen on paljon opettajia joilla julkinen nolaaminen on ihan arkea. Esim kuopuksen kaveri ei päässyt itsenäisyystanssimaan koululla, koska äitinsä ei ollut tiennyt, että seuraavanakin päivänä vielä tanssitaan. Ainutkertainen tilanne sitten meni läskiksi sekä sille tytölle että partnerille. Omaa lastani on kyykyttänyt englannin ope. Ja kyllä, valitin lopulta Aluehallintovirastoon.

En oo koskaan ymmärtänyt veloja. Paitsi nyt vähän. On juuri muutettu ja osa kamoista vieläkin hakusessa, yksi menee kouluun, toinen aloittaa hoidon (ei tule enempää muksuja näiden aivojen vastuulle), mulla uudet työt. Kukaan ei viitsi lasten jutuista mitään paperi-infoa antaa kun ollaan niin ekologisia, pitää muistaa tarkistaa infojärjestelmästä. Jonne pitää muistaa tunnukset. Onko niillä lapsilla yksi järjestelmä käytössä? No ei tietenkään, muista siis kahdet tunnukset ja opettele kahdet järjestelmät. Töissä samaan aikaan opettelet kaikki uudet järjestelmät. Oon vasta +30 ja tekus mieli karjua et EI ENÄÄ YHTÄÄN FUKIN TUNNAREITA!!!!

Mitä jos tsekkaisit ne luistimet valmiiksi jo syksyllä. niitä kuitenkin tarvitaan joka talvi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ärsyttää monia, mutta sanon kuitenkin... Omassa tuttavapiirissä olen huomannut ihmisiä olevan kahta tyyppiä (siis vain minun tuttavapiirissä, en väitä että tämä on yleismaailmallinen ja absoluuttinen totuus).

On ihmisiä, jotka koko ajan luettelevat niitä töitään ja puuskuttavat ja puhisevat ja stressaavat. Nämä ihmiset ovat koko ajan kireitä ja uupuneita.

Sitten on ihmisiä, jotka tekevät ne samat asiat valittamatta, luetteloimatta ja puhisematta. Näillä henkilöillä se arki sujuu, ilman turhaa stressiä.

Lopettakaa nyt ensimmäisenä se läksyjen tekeminen. Ne on sen lapsen läksyt! Meillä ainakin homma menee näin: lapsi kertoo / näyttää, mitä läksyjä on. Sitten hän alkaa tekemään niitä. Tämän ajan minä käytän siivoukseen / ruoanlaittoon tai muuhun hiljaiseen kotityöhön (eli imuroida ei voi). Lapsi tekee itse ensin kaikki läksyt. Kun hän on valmis, minä keskeytän työni ja tarkistan yhdessä lapsen kanssa läksyt. Virheet korjataan ja mahdollisia vaikeita asioita käydään yhdessä läpi. Vanhempi lapsi tekee läksyt itse huoneessaan ja tulee kysymään, jos kaipaa neuvoa. Kokeita varten kuulustelen, jos haluaa. Lapsen täytyy oppia kantamaan itse vastuuta koulusta.

Meillä lapset on mukana siivouksessa ja ruoanlaitossa. Tiskit ja pyykit hoitaa kone. Harrastukset on onneksi olleet samoja jo monta vuotta ja kuljetuksia helpottaa, kun osa harrastuksista on samaan aikaan (eivät siis harrasta samoja asioita, mutta samassa kaupungissa sentään ja osittain samaan aikaan).

Olen yh. Käyn töissä, opiskelen ja hoidan lapset + omakotitalon + koiran ja autan mummoa (kaupassakäynti / lääkärit yms). Rakastan elämääni ja lapsiani :)

Toki, olen onnekas monessa suhteessa, lapseni ovat terveitä ja se mummokin tarvitsee apua vain kuljetuksiin ja satunnaisesti siivoukseen. Eli ymmärrän kyllä täysin, että on erilaisia elämäntilanteita ja välillä rankempaa. Tiedostan myös sen, että esim erityislapsen kanssa ei minunkaan arkeni toimisi näin.

Tätä lukiessani tajusin myös, että kuppi menisi varmasti nurin, jos mulla olisi tässä mies, joka vain valittaisi. Lukemani perusteella mun on paljon parempi ilman miestä ;)

Täydellinen ihminen! kerrotko vielä kuinka hoidat tilanteen, jossa tulet TÖISTÄ kotiin klo 19.30, ovella juoksee vastaan kolme lasta, joilla jokaisella on joku kouluun liittyvä ongelma tai tieto, että huomiseksi pitää olla terävät luistimet. Olet väsynyt ja vittuuntunut ja nälissäsi, mutta on pakko lähteä tätä setvimään. Niin ja valittaa ei saa eikä puuskuttaa eikä puhista eikä mitenkään muutenkaan näyttää epätoivoiselta!

Riippuen ongelmasta, jos olisi oikeasti akuutti, se ratkottaisiin illalla, jos sen vielä pystyisi hoitaan. Jos ei (kuten noi luistimet), se olisi "no voi hitsi, nyt ei enää ehdi, meet näillä tällaisenaan huomenna ja terotutetaan ne myöhemmin viikolla".

Jos tulee oikeasti myöhään illalla kotiin, niin se on vain pakko opettaa lapsetkin huolehtimaan asioista ajoissa ja opettaa muistaa kertomaan jo vähintään muutamaa päivää ennen asioista. Ja jos ope laittelee pyyntöjä edellisenä iltana, niin hänelle pyyntö, että tiedottaa aiemmin. Jotkut nyt vain joutuu käymään iltavuorossa töissä esim. klo 12-24, niin aina ei vain voi mitään...

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos tsekkaisit ne luistimet valmiiksi jo syksyllä. niitä kuitenkin tarvitaan joka talvi?

No niinhän minä sanoinkin tekeväni...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla, että sulla on ADHD?

Ai minullako? Kysyy ap. Ei minulla ole mitään oireyhtymää. Olen vain totaalisen väsynyt.

Lähinnä mietin, että mahdollisesti diagnosoimaton ja huomaamattasi? Googlaapa ADHD aikuisella. Aloitusviestisi vain kuulosti kovasti juuri sellaiselta, mitä moni ADHD-aikuinen valittelee. En siis tarkoittanut pilkata tms.

Mut enivei, koita ottaa rennommin, ei kaiken tarvi olla aina niin täydellistä ja täydellisesti. Ja koita ottaa välillä joku lepohetki itsellesi, vaikka kun aloitusrumba on ohi.

Niin. Oikeasti minä olen ahkera, aikaansaava ja supertehokas. Nyt olen niin poikki, etten saa enää mitään muuta aikaan kuin listoja siitä mitä pitäisi tehdä. Joka piakkaan kun katson huomaan vaan kaiken mikä on tekemättä. Koko kesän ollut tosi kamala olo ja nyt alkaa syksy enkä todellakaan tunne itseäni lomailleeksi.

Oot ylisuorittaja ja liian tarkka kaikesta, polttanut itsesi loppuun itsesi kanssa. Mieti, miksi sinun on aina suoritettava kaikkea niin superisti?

Opettele, että ei aina tarvi olla niin ahkera, aikaansaava ja supertehokas. Mieti, mitkä asiat on oikeasti tärkeitä ja koitat tehdä hyvin ne, muilla ei oo niin väliä ovatko niin justiinsa vaiko ollenkaan tehtyjä, ainakaan heti. Eli priorisoi ja ala säästää itseäsi. Oletko tärkeintä sinä ja lapsesi ja teidän hyvinvointi vaiko "ne kaikki tehtävät"?

Tarvittaessa mene lääkäriin puhumaan tilanteestasi ja hakemaan apua. Ei aina tarvitse jaksaa kaikkea ja avun hakemista/ tarvitsemista ei tarvi hävetä. Olet hyvä äiti, jos huolehdit myös itsestäsi!

Mä kiroilen ja huudan joskus kippaan pahanolon puolisolle kuin se olisi ikävien asioiden kaatis mutta mitäs ei hemmetti auta! Kaksi kouluikäistä ja taapero. Vasta toka päivä koulua ja minä olen ihan uupunut. Syksykin plösähti päälle ja ei ole sateenkestäviä lenkkareita ja muuta sälää. Koko vkonloppu menee kirjoja päällystäessä. Voi vidu, että mä vihaan kirjojen päällystämistä.

Vierailija kirjoitti:

Niillä lapsilla on isä. Ja puolet valituksista on että isä parkuu yhdessä lasten kanssa äidiltä ruokaa, hoivaa ja kadonneita sukkia? En mä tajua teitä. Isäkin osaa varata harrastukset ja oikomishoidot, käydä kaupassa ja pestä pyykkiä....

Tottakai osaa. Mutta miksi se sitten ei tee????

Vierailija kirjoitti:

Olen koko viikon käynnistellyt täällä koulujen alkua. Tuntuu etten vaan enää jaksa! Päässä ei pysy mikään ja sälää on liikaa. Koko koti hävityksen kauhistus, kaikki hukassa, vaatteet pitäisi huoltaa. Bussiliput, bussireitit, kalvot, kaikki.

En jaksa! Tekisi mieli karata jonnekin kauas.

Mä autan sua priorisoinnissa:

Kato eka, että on muutamat vaatteet seuraaviksi päiviksi/viikoksi ja paa ne pyykkiin ja kuivuun.

Sit käyt hoitaan bussiliput valmiiksi ja katotte ne reitit.

Etsit ne hukassa olevat oikeasti tarvittavat kamat.

Sit jotain, mitä vielä oli, mikä oikeasti on tärkeätä ja pitää olla "nyt heti".

Kodin ehtii siivoamaan sit myöhemmin, ku ehdit ja jaksat ja ota lapset mukaan hommiin.

Ruoaksi voitte tilata vaikka pizzaa koulun alun kunniaksi.

Ja lopuksi, mitkä hiton kalvot??? (Joo, mun lapsi on vielä kotihoidossa...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla, että sulla on ADHD?

Ai minullako? Kysyy ap. Ei minulla ole mitään oireyhtymää. Olen vain totaalisen väsynyt.

Lähinnä mietin, että mahdollisesti diagnosoimaton ja huomaamattasi? Googlaapa ADHD aikuisella. Aloitusviestisi vain kuulosti kovasti juuri sellaiselta, mitä moni ADHD-aikuinen valittelee. En siis tarkoittanut pilkata tms.

Mut enivei, koita ottaa rennommin, ei kaiken tarvi olla aina niin täydellistä ja täydellisesti. Ja koita ottaa välillä joku lepohetki itsellesi, vaikka kun aloitusrumba on ohi.

Niin. Oikeasti minä olen ahkera, aikaansaava ja supertehokas. Nyt olen niin poikki, etten saa enää mitään muuta aikaan kuin listoja siitä mitä pitäisi tehdä. Joka piakkaan kun katson huomaan vaan kaiken mikä on tekemättä. Koko kesän ollut tosi kamala olo ja nyt alkaa syksy enkä todellakaan tunne itseäni lomailleeksi.

Oot ylisuorittaja ja liian tarkka kaikesta, polttanut itsesi loppuun itsesi kanssa. Mieti, miksi sinun on aina suoritettava kaikkea niin superisti?

Opettele, että ei aina tarvi olla niin ahkera, aikaansaava ja supertehokas. Mieti, mitkä asiat on oikeasti tärkeitä ja koitat tehdä hyvin ne, muilla ei oo niin väliä ovatko niin justiinsa vaiko ollenkaan tehtyjä, ainakaan heti. Eli priorisoi ja ala säästää itseäsi. Oletko tärkeintä sinä ja lapsesi ja teidän hyvinvointi vaiko "ne kaikki tehtävät"?

Tarvittaessa mene lääkäriin puhumaan tilanteestasi ja hakemaan apua. Ei aina tarvitse jaksaa kaikkea ja avun hakemista/ tarvitsemista ei tarvi hävetä. Olet hyvä äiti, jos huolehdit myös itsestäsi! <3

Loistavaa logiikkaa. Olen siis laiska tai adhd tai ylisuorittaja. Vika aina minussa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen koko viikon käynnistellyt täällä koulujen alkua. Tuntuu etten vaan enää jaksa! Päässä ei pysy mikään ja sälää on liikaa. Koko koti hävityksen kauhistus, kaikki hukassa, vaatteet pitäisi huoltaa. Bussiliput, bussireitit, kalvot, kaikki.

En jaksa! Tekisi mieli karata jonnekin kauas.

Mä autan sua priorisoinnissa:

Kato eka, että on muutamat vaatteet seuraaviksi päiviksi/viikoksi ja paa ne pyykkiin ja kuivuun.

Sit käyt hoitaan bussiliput valmiiksi ja katotte ne reitit.

Etsit ne hukassa olevat oikeasti tarvittavat kamat.

Sit jotain, mitä vielä oli, mikä oikeasti on tärkeätä ja pitää olla "nyt heti".

Kodin ehtii siivoamaan sit myöhemmin, ku ehdit ja jaksat ja ota lapset mukaan hommiin.

Ruoaksi voitte tilata vaikka pizzaa koulun alun kunniaksi.

Ja lopuksi, mitkä hiton kalvot??? (Joo, mun lapsi on vielä kotihoidossa...)

Kalvot... jos hän onkin opettaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen koko viikon käynnistellyt täällä koulujen alkua. Tuntuu etten vaan enää jaksa! Päässä ei pysy mikään ja sälää on liikaa. Koko koti hävityksen kauhistus, kaikki hukassa, vaatteet pitäisi huoltaa. Bussiliput, bussireitit, kalvot, kaikki.

En jaksa! Tekisi mieli karata jonnekin kauas.

Mä autan sua priorisoinnissa:

Kato eka, että on muutamat vaatteet seuraaviksi päiviksi/viikoksi ja paa ne pyykkiin ja kuivuun.

Sit käyt hoitaan bussiliput valmiiksi ja katotte ne reitit.

Etsit ne hukassa olevat oikeasti tarvittavat kamat.

Sit jotain, mitä vielä oli, mikä oikeasti on tärkeätä ja pitää olla "nyt heti".

Kodin ehtii siivoamaan sit myöhemmin, ku ehdit ja jaksat ja ota lapset mukaan hommiin.

Ruoaksi voitte tilata vaikka pizzaa koulun alun kunniaksi.

Ja lopuksi, mitkä hiton kalvot??? (Joo, mun lapsi on vielä kotihoidossa...)

Bussliput tulee koulusta, bussireitti riippuu tieremontista ja siivoaminen ja hukassa olevien tavaroiden löytäminen riippuu toisistaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teette niitä lasten läksyjä heidän puolestaan? Läksy on lapselle, ei vanhemmalle. Ei niitä opettajaa varten tehdä, ja mielummin laitan opettajana lapselle wilma merkinnän unohduksesta kuin tarkistan sen äidin tai isän tekemän työn.

Mistä tulee näitä lapsensa koulua suorittavia vanhempia? Lopettakaa ensimmäisenä se läksyjen teko ja älkää lähtekö vanhempaintoimintaan jos ei kiinnosta. huoh.

Leirikoulukampanjoihin on pakko osallistua. Kouluverkkotarkasteluihin on pakko osallistua. Vanhempainiltoihin on pakko osallistua. Kouluterkalla oli asiaa.

Lapset läksyt on netissä ja kotikone juntturassa. Kyllä hän ne itse tekee, jos vaan kone toimii.

Ei ole pakko. Leirikoulukampanjoihin ei ole pakko osallistua eikä myöskään vanhempainiltoihin. Jos kotikone ei toimi, läksyt voi tehdä koulussa.

On pakko, jos haluaa lapsensa leirikouluun ja vanhempainiltoihin nyt vaan pitää mennä. Alakoulussa ei ole koneita oppilaiden käyttöön ja se tunti jolle läksyt oli oli heti aamusta kello 8.

Meillä on riittänyt että lapset on itse osallistuneet noihin kampanjoihin. Ei ne liity vanhempiin mitenkään. Ja edelleen ei ne vanhempainillat ole pakollisia! Älkää ottako stressiä asioista joista ei tartte ottaa stressiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teette niitä lasten läksyjä heidän puolestaan? Läksy on lapselle, ei vanhemmalle. Ei niitä opettajaa varten tehdä, ja mielummin laitan opettajana lapselle wilma merkinnän unohduksesta kuin tarkistan sen äidin tai isän tekemän työn.

Mistä tulee näitä lapsensa koulua suorittavia vanhempia? Lopettakaa ensimmäisenä se läksyjen teko ja älkää lähtekö vanhempaintoimintaan jos ei kiinnosta. huoh.

Leirikoulukampanjoihin on pakko osallistua. Kouluverkkotarkasteluihin on pakko osallistua. Vanhempainiltoihin on pakko osallistua. Kouluterkalla oli asiaa.

Lapset läksyt on netissä ja kotikone juntturassa. Kyllä hän ne itse tekee, jos vaan kone toimii.

Ei ole pakko. Leirikoulukampanjoihin ei ole pakko osallistua eikä myöskään vanhempainiltoihin. Jos kotikone ei toimi, läksyt voi tehdä koulussa.

On pakko, jos haluaa lapsensa leirikouluun ja vanhempainiltoihin nyt vaan pitää mennä. Alakoulussa ei ole koneita oppilaiden käyttöön ja se tunti jolle läksyt oli oli heti aamusta kello 8.

Meillä on riittänyt että lapset on itse osallistuneet noihin kampanjoihin. Ei ne liity vanhempiin mitenkään. Ja edelleen ei ne vanhempainillat ole pakollisia! Älkää ottako stressiä asioista joista ei tartte ottaa stressiä!

Meillä ei ole riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teette niitä lasten läksyjä heidän puolestaan? Läksy on lapselle, ei vanhemmalle. Ei niitä opettajaa varten tehdä, ja mielummin laitan opettajana lapselle wilma merkinnän unohduksesta kuin tarkistan sen äidin tai isän tekemän työn.

Mistä tulee näitä lapsensa koulua suorittavia vanhempia? Lopettakaa ensimmäisenä se läksyjen teko ja älkää lähtekö vanhempaintoimintaan jos ei kiinnosta. huoh.

Leirikoulukampanjoihin on pakko osallistua. Kouluverkkotarkasteluihin on pakko osallistua. Vanhempainiltoihin on pakko osallistua. Kouluterkalla oli asiaa.

Lapset läksyt on netissä ja kotikone juntturassa. Kyllä hän ne itse tekee, jos vaan kone toimii.

Ei ole pakko. Leirikoulukampanjoihin ei ole pakko osallistua eikä myöskään vanhempainiltoihin. Jos kotikone ei toimi, läksyt voi tehdä koulussa.

On pakko, jos haluaa lapsensa leirikouluun ja vanhempainiltoihin nyt vaan pitää mennä. Alakoulussa ei ole koneita oppilaiden käyttöön ja se tunti jolle läksyt oli oli heti aamusta kello 8.

Meillä on riittänyt että lapset on itse osallistuneet noihin kampanjoihin. Ei ne liity vanhempiin mitenkään. Ja edelleen ei ne vanhempainillat ole pakollisia! Älkää ottako stressiä asioista joista ei tartte ottaa stressiä!

Meillä ei ole riittänyt.

Mitä teidän on ollut pakko tehdä liittyen leirikoulukampanjoihin? Johan se on laissa säädetty ettei noihin tarvitse osallistua mutta silti lapsella on oikeus päästä leirikouluun. Meillä on lapset leiponeet ja pitäneet myyjäisiä ja diskoja ym. Ei mun ole tarvinnut tehdä mitään.

Laita koirat pois 6.