Lue keskustelun säännöt.
Onko 26-vuotiaan enää järkeä yrittää yhtään mitään?
11.08.2016 |
Niin monia tuhlattuja vuosia. Opiskelusta takana lukio ja ammattitutkinto. Työkokemusta takana joku puoli vuotta, yhteensä. Ei vakituisia ystäviä, ei työpaikkaa. Sillä tavalla olen onnekas, että ihmisiin on helppo tutustua ja kavereita löytyy, esimerkiksi mukaan jonkun bändin keikalle tai rannalle.
En ole muistaakseni koskaan ollut tyytyväinen itseeni. Olen aina pettynyt tosi helposti ja etsinyt vikoja itsestäni. Surin huonoja(7-8,5) koenumeroita tosi kauan ja ulkonäön kanssa aina joku kriisi, milloin pituudesta, painosta, jaloista tai kasvonpiirteitstä. Halusin aina olla hoikka ja kaunis. En vaan pystynyt näkemään itseäni koskaan sellaisena.
Koen olevani huono ja epäonnistunut, kaiken suhteen.
Kommentit (42)
Ei ole. Kaiva hauta ja hyppää odottamaan loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko ihan hullu??! Mulla asiat paljon huonommin, mut mua lohduttaa, että elämä on vasta edessä ja tämän ikäisenä sitä vasta onkin valmis tekemään "oikeita" valintoja! Mietis nyt vielä :) T. 26-vuotias
Olet liian materialistinen ja konformistinen 9-5 puurtaja. Liian moni on. Jos haluat mitata menestystä muiden laatimilla epäreiluilla säännöillä niin se on sinun asiasi.
Itse olen ikäisesi. Hetki sitten olin samassa tilanteessa, sitten kaikki vain tapahtui ryminällä silloin kun sitä vähiten odotti.
Ps. Opiskelu ei ole koskaan liian myöhäistä.
Tähän ikään (36) mennessä on oppinut, että koskaan ei ole liian myöhäistä! Muistan itsekin ajatelleeni 26-vuotiaana, että nyt olen aikuinen, valmis ja tällaisena pysyn. Toki tuon ikäinen jo aikuinen onkin, mutta niinpä sitä vaan ihminen kasvaa, kehittyy ja muuttuu. Kun katsoo taaksepäin, niin 26-vuotiaana olisi mainiosti voinut vielä aloittaa jonkun koulun tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi. Samoja ajatuksia välillä, olen samanikäinen nainen. Silti, jos heität toivon pois niin silloin ei ainakaan tapahdu mitään hyvää. Niin kauan kun on toivoa, on mahdollisuus paremmasta elämästä !
Siis täh? Miten noin nuoret miettii tuollaisia? Teillä on vielä jotain 50 vuotta tehdä jotain. Itse aion opiskella avoimessa, en aio enää normaalia väylää yrittää, ne paikat jätän nuorille, enkä ehkä pääsisikään. Olisin kyllin vanha ap:n ja seiskan äidiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 28-vuotias ja vasta nyt tunnen, että maailma on mulle avoin. Elän elämäni parasta aikaa just nyt.
Ihmiset toki on erilaisia.
Ei tuossa iässä ole järkeä enää opiskella, oot liian vanha ja työpaikatkin menee nuoremmille ja kauniimmille sekä ystävyyssuhteista on turha haaveilla kun kaikilla on jo omat piirit tuossa iässä. Huono itsetuntokin on sellanen ettei sitä enää tuossa iässä voi paikata, se olisi pitänyt tehdä viimeistään 20v:nä :/ Luuseri mikä luuseri, voit kaivaa haudan itsellesi ja mennä makaamaan sinne kunnes kuolet pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän voi ottaa myös rennomman kautta ilman mitään sen kummempia opiskeluja ja töitä. Jos pysyy kohtalaisesti erossa viinasta ja päihteistä, niin sossuraha riittää ruokaan ja päivät menee kotioloissa pohtien itseä kiinnostavia juttuja. Olen tenhyt näin suurin piirtein yhtä kauan kuin sinä olet elänyt.
Niin monia tuhlattuja vuosia. Opiskelusta takana ammattitutkinto. Työkokemusta takana 4 vuotta, yhteensä. Ei yhtään ystävää, ei työpaikkaa. Sillä tavalla en olen onnekas, että ihmisiin on vaikea tutustua eikä kavereita löydy, esimerkiksi mukaan jonkun bändin keikalle tai rannalle.
t. yli 30v, aika lailla toivo jo menetetty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kannata yrittää enää yhtään mitään juna meni jo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
26-vuotiaana olisi mainiosti voinut vielä aloittaa jonkun koulun tms.
Mitä hyötyä siitä koulusta on, jos ei pärjää siellä tai saa töitä sen jälkeen? Masentaa vaan enemmän, kun turhaan yritti ja taas epäonnistui.
Ei toki, heitä vaan hanskat tiskiin:)
Mä olen 56v enkä vieläkään ole lakannut yrittämästä, opiskelemaankin lähdin 30+ ikäisenä 3 lapsen äitinä. Paljon olen jo saanut mutta siihen on tarvittu sitkeyttä ja unelmia:D Nykyään annetaan välittömästi periksi kun ei saada kaikkea heti...
Mitä ihmettä! Missä sulla niitä tuhlattuja voisia on? Vastaus kysymykseesi on TOTTA KAI ON JÄRKEÄ! Ihan mitä tahansa voit vielä, siis ihan mitä tahansa.
Ei se iästä ole kiinni. Sitä paitsi sähän olet *vasta* 26-vuotias. Mitä ihmettä sä mesoat ihan ku olisit 60-vuotias leski jossain slummissa. Sulla on vasta elämä edessä! Lopeta katkera itsesääli ja keskity positiivisiin asioihin.
Tässä vähän pohdittavaa: Muista, että kymmenen vuoden päästä ajattelet olleesi 26-vuotiaana todella nuori ja koko elämä edessä. Ja taas siitä kymmenen vuoden päästä ajattelet olleesi 36-vuotiaana todella nuori. Alat nyt vaan tekemään asioita vähitellen kohti unelmiasi. Ihmiset yleensä haluavat saada heti muutoksia aikaan. On viisasta ajatella pidemmälle ja tehdä asioita pitkäjänteisesti, kunnes lopulta pääseekin tavoitteisiinsa.
Ei ketään kiinnosta kenenkään toisen ongelmat. Itsesääli on paskaa.
Elämän voi saa uudelle uralle muutamassa kuukaudessa, jopa viikoissa, uuden opiskelu- tai työpaikan myötä.