Lue keskustelun säännöt.
Menee hermo koiran kanssa lenkkeilyyn!!!
11.08.2016 |
Siis vituttaa ihan suunnattomasti lähteä ton koiran kanssa lenkkeilemään. 1v uros eikä kirveelläkään mene päähän miten siinä hihnassa mennään nätisti. Vetää koko ajan, repii ja riuhtoo eestaas, "syöksyy" hajujen perään, seilaa mun edestä ja takaa koko ajan eikä voi mennä yhdellä puolella. Jää haisteleen jotain yhtä hajua puoleks tunniks eikä kuuntele kun sanon että mennään tai tule, eikä viitsisi itse repiä koiraa jatkamaan matkaa kun se ei ainakaan tohon vetämisongelmaan auta. Todella raivostuttavaa lähteä ton kanssa ulos, ei kestä hermo enää! On vielä sen verran vahva, että ei ole ihan helppo homma pidellä sitä. Kaikkien vastaantulijoiden perään täytyy päästä ja lintujen perään vetää kaikilla voimillaan. Ei tuu mitään ja rupee keinot loppumaan.
Ei auta namit, olen pitäny koiraa namin kanssa vasemmalla puolella niin, että kun koira tulee nätisti vetämättä vieressä, saa namin kävellessä. Mutta ei se nami kiinnostakkaan enää, jos sitä ei saa heti. Myös sekään ei auta, että pysähdyn aina, kun koira vetää ja odotan, että kiinnittää huomion muhun. Sen kaksi askelta pääsen ja taas koira vetää hihna piukalla. 100m matkaankin menee tällä tyylillä 50minuuttia.
Olisiko jotain neuvoja, jolla koiran saisi tulemaan nätisti hihnassa? Ei huvittais enää edes lähteä ton kanssa
Kommentit (87)
Onneks koira ei räyhää, ei ole ikinä vihainen muille, on vain iloinen vastaantulijoista ja haluaisi tervehtimään. Vetää siksi luokse, koska on niin innoissaan[/quote]
Koita opettaa esim maahan meno niin, että vain odottamalla pääsee moikkaamaan toista koiraa. Tarvitset tähän tutun ja rauhallisen koirakaverin ja malttia. Lähestyminen vain raauhallisesti, heti vedosta maahan ja odottamaan (ja kaverikaan ei silloin lähesty). Vaihtoehtoisesti voitte itse pysyä koko ajan paikallaan ja maassa kun kaveri lähestyy, mutta kaveri lähestyy vain silloin kun sun koira maassa. Jos nousee niin stoppaa. Menee aikaa ja lukemattomia toistoja että koira hiffaa, jos on hiffatakseen. Malttia ja toistoja.
Ennen pitkää koirakin rauhottuu ja tulee omistajan vierelle odottamaan, jos omistaja jää rauhallisena ja reagoimattomana odottamaan. Viimeistään kun yltävät hajut on nuuskittu jne ja alkaa tylsistyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa mennä ammattitaitoiseen koirakouluun oppimaan itse opettamista. Ei se koira itsestään yhtäkkiä voi tietää, miten pitää käyttäytyä!
Aiemmin kirjoitin miten koiralle pitää olla kiltti.. ihmiset eivät näytä oikeasti sisäistävän kontaktia ja sitä minä tuossa aiemmin yritin tiivistää. Eli koira katsoo emäntäänsä ja kuuntelee mitä sanotaan. Siinä se kontakti äärimmäisessä pähkinänkuoressa. Ei se koulutus ole pelkästään sitä, että otetaan makupalapussi tai lelu ja emäntä laittaa koulutusliivin päälleen ja lähtee karjumaan komentoja kentälle 😀Sellainen tapakoulutus on ihan pieniä tekoja ja eleitä eikä sitä pidä ylenkatsoa vaikka kuinka olisi agilitykentät tai tokomestaruus tähtäimessä. Eli jos saat koirasi edes vilkaisemaan sinua palkitse heti. Ja usko pois kullä se joskus vielä vilkaisee joten usko vaan itseesi jaksa harjoitella.
Ongelmana on myös että sinä et kiinnosta koiraa pätkääkään ulkona. Eikä mikään mikä tulee sinulta (kehut, namit, leikittäminen ym)Olet itsestäänselvyys koiralle. Tuolle tarvitsisi tehdä muutosta. Ymmärsin että koira tottelee kummiskin sisällä? Vahvistakaa aluksi sisällä kontaktia, tehkää yhdessä jotai kivaa kuten namien etsintää. Opeta uusia temppuja, ja leikkikää yhdessä. Pikkuhiljaa alatte lisäämään häiriötä. Yksi hyvä kikka on antaa päivän ruoka ulkona lenkkeilessä taikka kun leikitte ja opetat temppuja.
Harrastatteko mitään? Joku jäljestys ja haku voisi olla kivaa ja samalla kehitätte parempaa suhdetta.
Sitä koiraa pitää näpäyttää kuonoon et saat sen huomion, eli se pitää alistaa et se tietää kuka on lauman päällikkö... Koira pitää alistaa, muuten se koira on yhtä tyhjän kanssa ja kokoajan namien perässä... Jengi luulee et koira on joku hymyilevä ja ymmärtäväinen psykiatri. "Namilla houkutellaan ja koulutellaan". Ei todellakaan oo aina näin, sä joko alistat sen tai sitten katot sen urpoiluja, eli saa tehdä mitä lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antakaapa hermoheikot eläimenne pois. Heti.
Sinuna menisin uudestaan koirakouluttajalle. Ehkä paremmalle sitten kuin se edellinen. Hän voisi arvioida tämän hetkisen tilanteen ja antaa ohjeet sen mukaan. Sä voisit myös kokeilla ennen treenaamista väsyttää pahimmat energiat koirasta. Esimerkiksi autolla ensin koirapuistoon ja sitten sen jälkeen treenaamaan kävelyä. Tai pyörälenkille tai sitten jotain aivotyöskentelyä kotona tai pihalla ennen kävelyä. Kävelyä voisi treenata myös jossain missä ei ole niin paljon hajuja ja kaikkea jännää. Siitä sitten lähteä siirtämään harjoittelua muuallekin. Koira tarvitsee usein satoja toistoja, toiset enemmän kuin toiset. Voisit myös kokeilla oikein pitkää remmiä jos sillä saisit remmin löysäksi eikä koiraan kohdistuisi painetta. Sitten koitat saada koiran pysymään lähellä. Joillekin koirille ruoka ei ole tarpeeksi hyvä motivaatio. Kokeille antaa koiralle palkaksi lelu tai pieni leikki. Hanki jotain ihan superhyvää herkkua jos herkuilla koitat. Esimerkiksi keitä sydäntä ja tee siitä paloja. Pitäisi kelvata. Voit kokeilla myös palkita sillä että pääsee haistelemaan jos se tuntuu olevan koiralle tärkeintä. Ja ehkä sitten niin että koko lenkkiä ei haistella. Todella tärkeää on myös muistaa olla itse rauhallinen. Koira aistii heti kireyden ja turhautunaisuuden. Rauhoita myös tilanne jo ennen kuin lähdette ulos. Ole neutraali, äläkä villitse koiraa millään. Jos koira on jo valmiiksi kiihtynyt, sen on vaikea rauhoittua ulkonakaan. Toivotan onnea ja kärsivällisyyttä. Omani kanssa opin oikean sille sopivan tyylin vasta koiran ollessa n.5vuotias. Nykyään 9vuotiaana alkaa olla jo aikast mukava lenkitettävä vaikka luonteeltaan vaan sattuu olemaan kovin reaktiivinen ja impulsiivinen joten siihen on vaan totuttava. :)