Lue keskustelun säännöt.
Menee hermo koiran kanssa lenkkeilyyn!!!
11.08.2016 |
Siis vituttaa ihan suunnattomasti lähteä ton koiran kanssa lenkkeilemään. 1v uros eikä kirveelläkään mene päähän miten siinä hihnassa mennään nätisti. Vetää koko ajan, repii ja riuhtoo eestaas, "syöksyy" hajujen perään, seilaa mun edestä ja takaa koko ajan eikä voi mennä yhdellä puolella. Jää haisteleen jotain yhtä hajua puoleks tunniks eikä kuuntele kun sanon että mennään tai tule, eikä viitsisi itse repiä koiraa jatkamaan matkaa kun se ei ainakaan tohon vetämisongelmaan auta. Todella raivostuttavaa lähteä ton kanssa ulos, ei kestä hermo enää! On vielä sen verran vahva, että ei ole ihan helppo homma pidellä sitä. Kaikkien vastaantulijoiden perään täytyy päästä ja lintujen perään vetää kaikilla voimillaan. Ei tuu mitään ja rupee keinot loppumaan.
Ei auta namit, olen pitäny koiraa namin kanssa vasemmalla puolella niin, että kun koira tulee nätisti vetämättä vieressä, saa namin kävellessä. Mutta ei se nami kiinnostakkaan enää, jos sitä ei saa heti. Myös sekään ei auta, että pysähdyn aina, kun koira vetää ja odotan, että kiinnittää huomion muhun. Sen kaksi askelta pääsen ja taas koira vetää hihna piukalla. 100m matkaankin menee tällä tyylillä 50minuuttia.
Olisiko jotain neuvoja, jolla koiran saisi tulemaan nätisti hihnassa? Ei huvittais enää edes lähteä ton kanssa
Kommentit (87)
Koira on vielä todella nuori. Jatka vain sitkeästi ja rauhallisesti koiran koulutusta :) Jos ei kehitystä tapahdu ja tilanne vain pahenee, niin uroskoiralla voi olla mahdollisesti vähän liikaa testosteronia kropassaan. Silloin ei auta kuin piipahtaa eläinlääkärillä. Kastrointi auttaa yleensä paljonkin tuohon ongelmaan. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koiralla on mahdollisesti aivan liikaa energiaa, keskittykää enemmän aivotyöskentelyyn ja kontaktiin. Ja ennenkaikkea teidän molempian täytyy olla johdonmukainen koiraa kouluttaessa!
Itselläni oli aikanaan sekarotuinen koira joka oli tosi kova vetämään. Sitä helpotti hiukan se, että ulos lähdettiin vain rauhallisena. Tuo koira kun sattui iha vauhkoontumaan kun näytti remmiä.. heitin aina remmin lattialle ja menin sohvalle makaamaan. En sanonut tai katsonut koiraa päin. Sen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Oppipa mokoma kummiskin.
Toinen hyvä neuvo on että et seuraa koiraa. Joko pysähdyt taikka vaihdat suuntaa HETI kun remmi kiristyy. Luultavasti ette tule edes kunnon lenkkiä tekemään kun yksinkertaisesti eteenpäin ei pääse. Itselläni oli joku sana, tai lähinnä huomautus kun huomasin remmin kiristyvän. Koira hidasti silloin tahtia.
Kehut eivät välttämättä mitää auta, saatika namit. Ulkona on niin paljon mielenkiintoisempaa. Siksi tuo pysähtyminen ja suunan vaihto toimii mielestäni paremmin.
Joo, meilläkin on vaadittu tuota rauhoittumista ennen kuin lähdetään mihinkään. Jos koira kiihtyy jo alussa, sama meininki vallitsee koko lenkin.
Ei koiraa saa nameilla tottelemaan, jos sille ei ole selvää kuka on lauman johtaja. Selvästikään se johtaja et ole sinä. Opettelepa ensin ihan perusteet koiran laumakäyttäytymisestä ja johtajuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontakti, kontakti, kontakti.
Pari yksityistuntia koirakoulussa, jos et itse saa kontaktia aikaiseksi. Koirakin nauttii siitä, että joku asettelee rajat ja se voi vastata odotuksiin.
Minä en kyllä ymmärrä, miten kontakti auttaa vetämiseen. En minä ainakaan haluaisi koirani tuijottavan minua ulkona, vaan haluan että se nuuskii pusikoita ja kulkee rauhallisesti vierelläni. Ainoa sääntö on, että hihna ei saa olla kireä. Meille lenkit on rauhoittumista kaikille. T: joku edellinen, se pevin koulutuksessa ollut.
No se, että saat sen kontaktin aikaiseksi halutessasi. Eihän sitä pidetä koko ajan yllä...
"Katso mua, ja mene sitten taas vetämään".
Ei. Vaan. Katso mua koko ajan, jos vedät. Kun et vedä, voit mennä. Kyllä ne sen verran fiksuja on, että tajuavat kyllä jutun juonen.
Ap, minkä verran koiraa on koulutettu muuten? Mitä tottelevaisuuskäskyjä osaa ja mitä temppuja? Miten palkitset koulutuksessa? Osaako naksuttimen? Siitä voisi olla hyvinkin apu, jos vain keksit sopivan palkan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontakti, kontakti, kontakti.
Pari yksityistuntia koirakoulussa, jos et itse saa kontaktia aikaiseksi. Koirakin nauttii siitä, että joku asettelee rajat ja se voi vastata odotuksiin.
Minä en kyllä ymmärrä, miten kontakti auttaa vetämiseen. En minä ainakaan haluaisi koirani tuijottavan minua ulkona, vaan haluan että se nuuskii pusikoita ja kulkee rauhallisesti vierelläni. Ainoa sääntö on, että hihna ei saa olla kireä. Meille lenkit on rauhoittumista kaikille. T: joku edellinen, se pevin koulutuksessa ollut.
No se, että saat sen kontaktin aikaiseksi halutessasi. Eihän sitä pidetä koko ajan yllä...
"Katso mua, ja mene sitten taas vetämään".
Ei. Vaan. Katso mua koko ajan, jos vedät. Kun et vedä, voit mennä. Kyllä ne sen verran fiksuja on, että tajuavat kyllä jutun juonen.
Ap, minkä verran koiraa on koulutettu muuten? Mitä tottelevaisuuskäskyjä osaa ja mitä temppuja? Miten palkitset koulutuksessa? Osaako naksuttimen? Siitä voisi olla hyvinkin apu, jos vain keksit sopivan palkan.
Koira osaa hyvin muun perustottelevaisuuden. Istuu käskystä, odottaa nätisti niin kauan kuin sanotaan että saa mennä, menee maahan hienosti, tulee luokse käskystä, osaa alas -käskyn kun täytyy mennä pois sohvalta. Kaikki tämmöiset perusjutut menee hienosti. Ei olla opetettu mitään kikkailuja. Mutta ulkona tuntuu, että kaikki nää unohtuu. Siellä onkin niin paljon kaikkea mielenkiintoista, että minä en kiinnostakkaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ääh, kuulostat ihan minulta 4 vuotta sitten. Meidän pässinpää vaan vetää edelleen. :(
Tiedän niin sen epätoivoisen fiiliksen kun koiraa ei motivoi mikään, ei namit, ei lelut, ei kehut, ei rapsutukset, ei mikään voi voittaa sitä omaa tahtoa. Ei auta koirakoulut, ei kirjat, ei koulutusvideot, ei ystävien vinkit eikä mikään.
Hyvä uutinen sulle on että kun kassit lähtee niin helpottaa, mutta täytyy se koira silti kouluttaa ennen sitäkin.
Sanoisin että paras apu sinulle on kun löydät hyvän koirankouluttajan (ongelmakoirista kokemusta) ja jos vielä sellaisen millä on ko. rodusta kokemusta. EI mitään tavan koirakerhon harrastelijaa "opettamassa" , jolla on säyseä ja tottelevainen paimenkoira joka toteuttaa jokaisen omistajansa toiveen sekunnissa.
Jo ihan muutamat tunnit varmasti auttavat ja saat keinoja joita harjoitella kotona ja lenkillä.
Tsemppiä! Älä luovuta ja älä anna sen miehen perseillä sen koiran kanssa, lenkitä ennemmin vaikka itse jos ei suostu harjoittelemaan ja tekemään kunnolla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontakti, kontakti, kontakti.
Pari yksityistuntia koirakoulussa, jos et itse saa kontaktia aikaiseksi. Koirakin nauttii siitä, että joku asettelee rajat ja se voi vastata odotuksiin.
Minä en kyllä ymmärrä, miten kontakti auttaa vetämiseen. En minä ainakaan haluaisi koirani tuijottavan minua ulkona, vaan haluan että se nuuskii pusikoita ja kulkee rauhallisesti vierelläni. Ainoa sääntö on, että hihna ei saa olla kireä. Meille lenkit on rauhoittumista kaikille. T: joku edellinen, se pevin koulutuksessa ollut.
No se, että saat sen kontaktin aikaiseksi halutessasi. Eihän sitä pidetä koko ajan yllä...
"Katso mua, ja mene sitten taas vetämään".
Ei. Vaan. Katso mua koko ajan, jos vedät. Kun et vedä, voit mennä. Kyllä ne sen verran fiksuja on, että tajuavat kyllä jutun juonen.
Ap, minkä verran koiraa on koulutettu muuten? Mitä tottelevaisuuskäskyjä osaa ja mitä temppuja? Miten palkitset koulutuksessa? Osaako naksuttimen? Siitä voisi olla hyvinkin apu, jos vain keksit sopivan palkan.
Koira osaa hyvin muun perustottelevaisuuden. Istuu käskystä, odottaa nätisti niin kauan kuin sanotaan että saa mennä, menee maahan hienosti, tulee luokse käskystä, osaa alas -käskyn kun täytyy mennä pois sohvalta. Kaikki tämmöiset perusjutut menee hienosti. Ei olla opetettu mitään kikkailuja. Mutta ulkona tuntuu, että kaikki nää unohtuu. Siellä onkin niin paljon kaikkea mielenkiintoista, että minä en kiinnostakkaan enää.
Opettaisin niitä kikkailuja ihan siksi, että siinä on koiralle tekemistä (lisäksi juoksua vapaana ja namien jemmaamista sisälle tai maastoon - mutta ei kadulle ettei ala syödä roskia) ja etenkin siksi, että kontakti tiivistyy ja koira tottuu enemmän kuuntelemaan ja miettimään, mitä haluat sen tekevän. Se käytös sitten toistuu helpommin lenkillä.
Voin kuvitella koirasi olevan vain täynnä energiaa ja höntyilevä. Yksi koiristani on myös. Sillä vaan on tosi lyhyt keskittymiskyky, vaikka miellyttämisenhalua on paljon. Pitää siis toistaa ja toistaa ja toistaa eikä siltikään aina mene putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kuulostaa oudolta mutta ole sille KILTTI.. Eli kontakti saadaan siten ,että koira haluaa olla sun lähellä. Aloitat sisätiloissa kutsut luokse ihan vaan käymään, hymyilet annat joskus namipalan kehut pieni rapsutus ja sitten jatkat hommias. Teet tota usein ja lähdet siitä aina ite pois. Pikkuhiljaa siirrät ton käytöksen ulos ja simsalabim: ennen kuin huomaatkaan se on sun paras kaveri ja sellainen kultaheppuli jollaisen sä olet aina halunnut 😀Eli ÄLÄ KOSKAAN korota sille ääntäs tai kovistele sellainen vaan pilaa luottamuksen. Ja tsemppiä..
Jos koiralle antaa kehuja, rapsutuksia ja nameja kun se vetää, silloinhan sitä palkitaan huonosta käytöksestä. Älkää tehkö niin, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ylivirtaiseen koiraan auttoi se, että ennen varsinaista lenkkiä sai purkaa ylimääräisen vauhdin pois. Eli sai juosta vaikka pihalla vapaana ja heitettiin keppiä ja ihan mitä vaan, että koiralta saatiin ensin turha hössötys pois. Lenkin aluksikin vielä jaksoi jotain hyppimisiä ja riuhtomisia, mutta sitten vaadittiinkin jo jotain. Eli kun lähti vetämään tai tekemään jotain ei-toivottua, niin annoin jonkun käskyn, minkä koira osasi ja teki mielellään, eli istu tai seiso. Eli en jäänyt passiivisesti perässä vedettäväksi tai hokemaan jotain sellaista, minkä tiesin menevän kuuroille korville. Sitten kun näitä tehtiin jonkin aikaa ja koiralla oli kivaa, se oli selvästi kuuliainen ja minua ei vituttanut suurensuuresti, alettiin opettamaan seuraa -käskyä. Ihan pieniä hetkiä kerrallaan ja siitä se sitten sen oppi. Nyt seuraa on ihan yhtä kiva kuin istu tai maahan tms. Koira on 8v ja aina silloin tällöin meinaa lähteä kiskomaan, mutta kun annan jonkun käskyn ajoissa, niin ettei korvat ole vielä menneet täysin lukkoon, lenkki jatkuu mukavissa merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koira vetää, niin kiskaise kunnolla hihnasta niin että koira lentää nurin. Tyhmäkin koira oppii varomaan kipua.
Joo, ja samalla ei varmaan haluakaan juosta, kun on niskavamma ja nikamat paskana. Sivistä itseäsi, noin syntyy ihan oikeita vaurioita.
Mutta ihan yhtälailla ne syntyy koiran itsensä vetäessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos koira vetää, niin kiskaise kunnolla hihnasta niin että koira lentää nurin. Tyhmäkin koira oppii varomaan kipua.
No toihan on just niin miten EI todellakaan pitäis tehdä... Ei se koira oikeasti opi tollasesta että ei saa vetää, kun sille koiralle on nimenomaan opetettava että ei saa. Ei meidän puupäälle olis tollasesta mitään vaikutusta, jatkais vaan vetämistä. Kun ongelma tässä nyt oli se, että pitäisi oikeasti saada jollain sen koiran kalloon, että ei hihnassa saa vetää ja rellestää miten itse tahtoo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos koiralle antaa kehuja, rapsutuksia ja nameja kun se vetää, silloinhan sitä palkitaan huonosta käytöksestä. Älkää tehkö niin, kiitos.
Ei sitä koiraa siitä vetämisestä palkita vaan siitä että se tulee luokse pyydettäessä. Eli jos se vetää mutta tulee kutsuttaessa luokse niin palkinto tulee siitä luoksetulosta 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä neuvoja tänne onkin jo jotkut kirjoittaneet, esimerkiksi tuo kaiken ruuan antaminen lenkillä. Oikeasti tuon ikäinen koira on vielä ihan pentu eikä siltä voi odottaa kovin kummoisia ja tilanne voi vaikuttaa jopa täysin toivottomalta, mutta helpottaa useimmilla koiran kypsyessä. Toki on myös koiria, jotka ovat nuorina jo nätisti hihnassa kulkevia. Esim. jotkut koirat kiintyvät vahvasti omistajaansa, eivätkä juuri muusta ole kiinnostuneita.
Jatka harjoituksia kurinalaisesti, vaikka tuntuisikin ettei niistä ole mitään hyötyä. Tärkeää on myös painottaa miehellesi, että molempien täytyy tehdä lenkillä samalla tavalla. Sanoit, että koirasi on vahva, eikä se siitä ainakaan voimiltaan heikkene - on siis kyse sinun ja koiran sekä muiden ihmisten turvallisuudesta ettei koira poukkoile minne sattuu. Tämän luulisi miehesikin ymmärtävän.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Siis vituttaa ihan suunnattomasti lähteä ton koiran kanssa lenkkeilemään. 1v uros eikä kirveelläkään mene päähän miten siinä hihnassa mennään nätisti. Vetää koko ajan, repii ja riuhtoo eestaas, "syöksyy" hajujen perään, seilaa mun edestä ja takaa koko ajan eikä voi mennä yhdellä puolella. Jää haisteleen jotain yhtä hajua puoleks tunniks eikä kuuntele kun sanon että mennään tai tule, eikä viitsisi itse repiä koiraa jatkamaan matkaa kun se ei ainakaan tohon vetämisongelmaan auta. Todella raivostuttavaa lähteä ton kanssa ulos, ei kestä hermo enää! On vielä sen verran vahva, että ei ole ihan helppo homma pidellä sitä. Kaikkien vastaantulijoiden perään täytyy päästä ja lintujen perään vetää kaikilla voimillaan. Ei tuu mitään ja rupee keinot loppumaan.
Ei auta namit, olen pitäny koiraa namin kanssa vasemmalla puolella niin, että kun koira tulee nätisti vetämättä vieressä, saa namin kävellessä. Mutta ei se nami kiinnostakkaan enää, jos sitä ei saa heti. Myös sekään ei auta, että pysähdyn aina, kun koira vetää ja odotan, että kiinnittää huomion muhun. Sen kaksi askelta pääsen ja taas koira vetää hihna piukalla. 100m matkaankin menee tällä tyylillä 50minuuttia.
Olisiko jotain neuvoja, jolla koiran saisi tulemaan nätisti hihnassa? Ei huvittais enää edes lähteä ton kanssa
Miksi sinä ylipäänsä hankit koiran jos hermo ei kestä sen lenkittämistä?
Auttaisiko namien tilalla joku lelu? Mun yks koira ei välittänyt nameista, mutta sellanen pieni vinkulelu oli parasta mitä tiesi. Käytin sitä vain kävelyillä leikittämiseen, joten koiran mielenkiinto pysyi yllä.
Nykyisin mulla on pieni koira, ja vastaan tulevat riehulenkkeilevät koirat on sille kauhistus.
Näi se menee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koiralle antaa kehuja, rapsutuksia ja nameja kun se vetää, silloinhan sitä palkitaan huonosta käytöksestä. Älkää tehkö niin, kiitos.
Ei sitä koiraa siitä vetämisestä palkita vaan siitä että se tulee luokse pyydettäessä. Eli jos se vetää mutta tulee kutsuttaessa luokse niin palkinto tulee siitä luoksetulosta 😊
Minne luokse se siinä metrin taluttimen päässä tulee? Jos koira vetää, pitää kieltää ja pysähtyä paikoilleen. Ainut palkinto on liikkeelle lähteminen, kun koira on rauhoittunut ja hihna löysällä.
Näin se menee kirjoitti:
Tämä kuulostaa oudolta mutta ole sille KILTTI.. Eli kontakti saadaan siten ,että koira haluaa olla sun lähellä. Aloitat sisätiloissa kutsut luokse ihan vaan käymään, hymyilet annat joskus namipalan kehut pieni rapsutus ja sitten jatkat hommias. Teet tota usein ja lähdet siitä aina ite pois. Pikkuhiljaa siirrät ton käytöksen ulos ja simsalabim: ennen kuin huomaatkaan se on sun paras kaveri ja sellainen kultaheppuli jollaisen sä olet aina halunnut 😀Eli ÄLÄ KOSKAAN korota sille ääntäs tai kovistele sellainen vaan pilaa luottamuksen. Ja tsemppiä..
Sun neuvon perusoletus on että koira on kiinnostunut siitä omistajasta, mutta mitä sitten jos ei omistaja kiinnosta, ei kiinnosta makupalat eikä yhtään mikään muu kuin ympäristö, hajut jne.?
Olen itse ollut lenkkipolulla vinguttavassa raivostuttavaa vinkulelua, toisessa kädessä makkaranpalanen ja kutsunut koiraa korkealla äänellä, samalla äännellen mitä ihmeellisemmin äänin ja vihellyksi ja mitä tekee koira? Kävelee toiseen suuntaan kun siellä näkyi mielenkiintoinen ruohontupsu ja haju.
Päänaukojia ja "kaikesta kaiken tietäviä" löytyy aina, jätä moinen kommentti huomiotta. Sen tarkoitus on vaan ja ainoastaan loukata ja olla ilkeä. Älä lähde samalle linjalle.
Jos nami kiinnostaa vaan niin kauan kun niitä saa, niin anna namia koko ajan. Päivän ruuankin voi antaa liikkuessa. Jossain vaiheessa jos pääset tilanteeseen, että koira kulkee vieressä haistellen kättä (kun siellä on sitä namia valmiina) koita pidentää namin antoa sekunti sekuntilta pidemmäksi. Kyllä se saattaa hiljalleen iskostua koiralle päähän, että kuuluu kulkea vierellä.
Onko vedonestovaljaat käytössä?
Kanssaihmisten kouluttaminen on välillä vaikein osa koirankoulutusta.