Lapseni on lihava
Nyt yläasteen aloittava lapseni on parissa vuodessa muuttunut hoikasta huolestuttavan lihavaksi. Minä ja isänsä olemme hoikkia, joten mistään geneettisestä ei ole kyse. Ongelma on syöminen. Syömme normaalia kotiruokaa, jota lapsi syö noin kolminkertaisen määrän minuun verrattuna. Iltapalaksi saattaa vetää 8 leipäviipaletta ja valittaa vielä senkin jälkeen nälkää. Herkkujen syömistä on jo kauan rajoitettu. Olen yrittänyt rajoittaa lapsen syömistä esim. sanomalla, että nyt on jo kaksi lautasta syöty, kolmatta ei enää oteta. Tästä suuttuu ja alkaa huutamaan, että pidän häntä nälässä. Mitä ihmettä voin tehdä? Olen myös yrittänyt saada lasta liikkumaan, koska itse liikun paljon ja olen houkutellut lasta mukaan, mutta ei suostu lähtemään. Tuntuu niin pahalta kun ennen niin hoikka ja urheilullinen lapsi on lihonut ylipainoiseksi :(
Myönnän, että ennen paheksuin vanhempia, joiden lapset olivat lihavia enkä uskonut, että omani koskaan voisi lihoa ylipainoiseksi. No, nyt ymmärrän, että kuka tahansa voi.
Lasta itseään ei ylipaino haittaa, joten laihduttamaan kannustaminen on erittäin vaikeaa. Miten minun tulisi toimia? Voinko rajoittaa ruokailujen annoskokoja? Voinko pakottaa lapsen liikkumaan? Olen todella huolissani, koska tällä menolla lihominen vain jatkuu ja jatkuu.
Kommentit (58)
Meillä kukaan ei ota leipää kahta palaa enempää, jos jää vielä nälkä niin sitten otetaan jotain muuta. Ruuan kanssa ei ole leipää muuten kuin sosekeiton kanssa. Sinuna tekisin myös näin, enkä ostaisi muuta kuin ruisleipää, ja leivälle aina kunnon päälliset. Kasviksia paljon, ruuan kanssa aina salaattia ja aamu- ja iltapaloillekin iso kasa kurkkua, tomaattia yms. Ruokaa antaisin ottaa kaksi kertaa, sen jälkeen ainoastaan salaattia lisää.
Ja olisin erittäin tiukkana vaikka kuinka tuntuisi pahalta, tuollaisessa syömisessä olemattomalla liikunnalla ei todellakaan ole kyse nälästä. Veisin myös lasta paljon uimaan ja pyöräilemään, ilman että puhuisin varsinaisesta liikunnasta mitään. Lisäisin siis liikkumista huomaamattomasti. Jos mahdollista niin veisin lasta kivoihin juttuihin kuten seinäkiipeilyyn tai hyppimään trampalla. Kannattaa tutkailla lähialueiden tarjontaa.
Kannattaa käydä ravitsemusterapeutilla! (huom. ole tarkkana, että on laillistettu ravitsemusterapeutti, eikä mikään itseoppinut ravintoneuvoja)
Hah. Omassa tuttavapiirissäni ylipainoisimpia on just ne "aidon" kerman ja voin kannattajat. Meidän perheessä ne eivät kuulu jokapäiväiseen arkiruokaan.
Syömme paljon täysjyvää, kasviksia, kalaa, maitotuotteet ja lihat vähärasvaisina, rasvaa ei syödä överimääriä ja rasvasta suurin osa on kasvirasvaa. Hoikkia ja terveitä ollaan :)
Lautasmalli on hyvä ohje. Oman työpaikkani lounasruokalassa tehtiin sellainen muutos, että erilliset salaattilautaset poistettiin käytöstä. Salaattia otetaan ruokalautaselle ENNEN pääruokaa. Tällä tavalla monella lisääntyi kasvisten syönti, vieden tilaa muulta ruualta. Toimisiko Ap:n perheessä sama? Tai että ennen varsinaista ruokaa syödään reilusti salaattia? Se vie pahimman nälän ja täyttää vatsaa.
Kieltolinjalle en lähtisi. Herkuttelukin on siis sallittua kohtuudella.
Vierailija kirjoitti:
Hah. Omassa tuttavapiirissäni ylipainoisimpia on just ne "aidon" kerman ja voin kannattajat. Meidän perheessä ne eivät kuulu jokapäiväiseen arkiruokaan.
Syömme paljon täysjyvää, kasviksia, kalaa, maitotuotteet ja lihat vähärasvaisina, rasvaa ei syödä överimääriä ja rasvasta suurin osa on kasvirasvaa. Hoikkia ja terveitä ollaan :)
Lautasmalli on hyvä ohje. Oman työpaikkani lounasruokalassa tehtiin sellainen muutos, että erilliset salaattilautaset poistettiin käytöstä. Salaattia otetaan ruokalautaselle ENNEN pääruokaa. Tällä tavalla monella lisääntyi kasvisten syönti, vieden tilaa muulta ruualta. Toimisiko Ap:n perheessä sama? Tai että ennen varsinaista ruokaa syödään reilusti salaattia? Se vie pahimman nälän ja täyttää vatsaa.
Kieltolinjalle en lähtisi. Herkuttelukin on siis sallittua kohtuudella.
Ei helvetti, kaikkia niitä onkin!!!
Täällä on joitain ihan hyviä vinkkejä. Kannattaa siis tehdä terveellistä ruokaa. Lautasella pitäisi aina olla puolet kasviksia. Jos siis hakee lisää ruokaa, ottaa lisää sitä salaattiakin jne. Tuo että pitää 30 min taukoa on mielestäni hyvä sääntö, aivoilla menee 20 minuuttia tajuta ettei ole enää nälkä!
Lisäksi kannattaisi juoda tarpeeksi. Itse olen ylipainoinen ja nälkä ja jano sekoittuvat joskus, niin typerältä kuin se kuulostaakin. Jos keho tarvitsee nestettä ja janon tunteella sitä ei saa, niin nälän tunteella sitten, vaikka siinä tulisikin ruokaakin syötyä. Ylipainoisilla monesti keho varastoi nimenomaan kaiken nesteen, koska ei tule juotua tarpeeksi.
Onko tässä nyt kyse oikeasta lihomisesta vai siitä että lapsi kasvaa? Siskonpoikani söi vuosi sitten kuin hevonen kun tuli kasvupyrähdys, nyt tilanne on normalisoitunut kun kasvu hidastuu. Joillakin se syöminen jää päälle kun on tottunut syömään paljon, mutta energiaa ei tarvitsisi enää niin paljoa.
Liikuntaa harrastamaan ei ehkä liikaa kannata pakottaa, mutta välillä voi sanoa että mene ulos/lähde käymään jossain. Toinen saa itse päättää mitä tekee. Voit myös ehdotella jotain erikoisempia lajeja joita ei ehkä koulussa tule kokeiltua. Jokaiselle luulisi löytyvän joku kiinnostuksen aihe.
Täysrasvaisista tuotteista tehtyä ruokaa automaattisesti syö vähemmän, koska siitä lähtee nälkä, ja jatkuva nälkä nimenomaan on lapsen ongelma. Kun tuossa alkaa äiti vahtia annoskokoja ja muuta, niin kohta on lapsella sitten syömishäiriö ja vain sen takia, ettei hänelle tarjottu oikeanlaista ruokaa. Se ei tietenkään ole äidin vika, ettei oikeaa ruokaa ole juuri kaupassa tarjolla. Mutta ihan oikeasti Ap, ihan kokeilun vuoksi vaihda ruokakerma kuohuun, margariini voihin, polarit ym kermajuustoon, lihat rasvaisempiin, osta pähkinöitä ja avokadoa ja oliiviöljyä salaattiin, täysrasvaista jogurttia (ainoa vaihtoehto taitaa olla turkkilainen) jota voi syödä pähkinöiden ja marjojen kanssa ja vähennä vähän perunan, riisin, pastan ja leivän tarjoilua. Takaan, että asiat alkaa muuttua, lapsi on kylläisempi ja paino alkaa tippua. Vaihda ruoan koostumusta, älä määrää!
Vähän ot, mutta minkähän takia ns. karppaajat kommentoi usein aika aggressiivissävytteiseen tyyliin (esim. "älä jauha sontaa", "ei helvetti..." ym.)?
Onko lapsesi siis oikeasti ylipainoinen vai hiukan vain pulskistunut, mikä on tyypillistä tuossa varhaismurkkuiässä, kun kerätään painoa pituuskasvua varten? Siis ei mitään isoa massaa, mutta usein lapset on siinä 11-12 -vuotiaana hiukan pyöreämpiä kuin sitten hetken päästä. Onko kyse siis tytöstä vai pojasta? Ja kuinka pitkä lapsi on nyt?
Ei sun auta kuin tehdä vähemmän ruokaa, sillai naftisti, että voi santsata vain hiukan. Sitten varaan tosiaan mahdollisimman rukiista leipää, annat leipien hiukan kuivua (tuore leipä on niin hyvää) ja päällysteet jotain 5% Emmental-kumia, niin ei taatusti tule syötyä ylimääräistä.
Lapseni on 12v. ja kaverinsa on pyöristynyt selvästi viime vuoden aikana. Pituutta kaverilla on vasta 155cm ja vanhemmat on aika pitkiä, joten kasvanee sinne 170cm ainakin. Äitinsä vaan valittaa, että syö varmaan yhtä paljon kuin muu perhe ja huomaa meilläkin, kun tarjoan ruokaa, niin syö varmaan tuplat omaani verrattuna. Omakin on aika syöppö tätä nykyä.
Vierailija kirjoitti:
Täysrasvaisista tuotteista tehtyä ruokaa automaattisesti syö vähemmän, koska siitä lähtee nälkä, ja jatkuva nälkä nimenomaan on lapsen ongelma. Kun tuossa alkaa äiti vahtia annoskokoja ja muuta, niin kohta on lapsella sitten syömishäiriö ja vain sen takia, ettei hänelle tarjottu oikeanlaista ruokaa. Se ei tietenkään ole äidin vika, ettei oikeaa ruokaa ole juuri kaupassa tarjolla. Mutta ihan oikeasti Ap, ihan kokeilun vuoksi vaihda ruokakerma kuohuun, margariini voihin, polarit ym kermajuustoon, lihat rasvaisempiin, osta pähkinöitä ja avokadoa ja oliiviöljyä salaattiin, täysrasvaista jogurttia (ainoa vaihtoehto taitaa olla turkkilainen) jota voi syödä pähkinöiden ja marjojen kanssa ja vähennä vähän perunan, riisin, pastan ja leivän tarjoilua. Takaan, että asiat alkaa muuttua, lapsi on kylläisempi ja paino alkaa tippua. Vaihda ruoan koostumusta, älä määrää!
Voi kauheeta. Ja seuraavaksi ihmetellään kun sairastutaan sepelvaltimotautiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko sellainen salakavala rajoittaminen? Omat esimerkkini voivat kuulostaa oikeasti kömpelöiltä, mutta jos niistä olisi edes jotakin apua:
- Ruoasta rakennetaan huomattavasti kasvisvoittoisempaa. Keitot ovat varmasti myös hyvä keino keventää ruokaa.
- Millaista leipää lapsi syö? Onnistuisiko leipälaadun vaihtaminen vaikka sellaiseen tosi tummaan, jotka ovat maultaan ehkä lasta ajatellen oudomman makuisia kuin muut leivät?- Tämä ehkä voi olla hankalaa, mutta auttaisiko, jos ruokaa valmistaisi kerralla vain rajatun määrän, tai sitten laittaa vain tietyn määrän tarjolle, ja loput pakataan heti pois silmistä?
- Pystyisikö liikuntaakin lisäämään ikään kuin koko perheen harrasteina, kun kerran kaikki liikutte? Monipuolista ja kokeilevaa (vaikkapa joskus uintia tai sulkapalloa esim.), ja... no, minusta on ihan ok olla tässä asiassa jämäkkä. Ei ole varmastikaan fiksua pakottaa lasta harrastamaan väkisin epämieluisaa lajia, mutta kyllä lasta saa komentaa ns. television edestä ulos reippailemaan, ja vaikkapa koko perheen voimin.Ei tule onnistumaan noin se ruuan vähentäminen.
Olisiko sinulta mitään kattavampaa näkemystä tai vastaehdotusta ihan vaikka keskustelun ilosta...?
Syödyn ruuan määrää ei pysty vähentämään keventämällä sitä, vaan koostamalla sen siten, että se syöty ruoka tekee kylläiseksi eikä näin ollen ylensyöntiin ei ole tarvetta.
Joo, tämä on tullut monen monta kommenttia sitten selväksi, mutta miten ihan konkreettisesti koostaisit tämän ruoan? En halua nyt vastaukseksi mitään enemmän proteiinia, vaan ihan rehdisti: millaisia ruokia sinä tekisit tällaisessa tapauksessa?
Proteiinia ei liikaa kannatakaan syödä eikä energiaansa siitä ottaa. Ruuat ihan normaalirasvaisena ilman keinotekoisia aineita tai korvikkeita. Kun ruoka on hyvää ja oikeaa niin nälänhallinta toimii eikä esiinny ylensyöntiä.
En nyt rehellisesti ihan niele tällaisenaan tätä normaalirasvaisten tuotteiden ylistystä. Ymmärrän terveydellisellä tasolla täysin sen, että ihmiset kyseenalaistavat suoranaisten kevyttuotteiden merkityksen, mutta kyllä ihmiset itsensä ovat onnistuneet lihottamaan itsensä ihan rehdillä voilla, täysmaidolla ja kuohukermallakin. Kyllä lihominen ja lihavuus on useamman osan summa, eikä se korjaannu ainoastaan sillä, että kevyttuotteet vaihdetaan täysrasvaisiin.
Ei sun tarvitsekaan sitä niellä. Eihän monikaan enää ymmärrä oikean ruuan merkitystä hyvinvointiin. Korvikkeita korvikkeiden perään syödään. Ne lihottavat, ei voi, kerma tai täysmaito.
Ruoasta tekee lihottavan se, että sitä syödään suurissa määrin, tai että se on erityisen energiapitoista. Eli minusta on turha tehdä joistakin täysrasvaisista tuotteista lihomisongelman taikasanaa (koska me olisimme kaikki jo laihoja, jos ongelma olisi vain siinä, että otamme kaupan hyllyltä väärän kermapurkin).
Ja itse asiassa: minusta arkiruoanlaitto ei edes vaadi runsain määrin mitään kermoja, voita ja täysmaitoa, kun monipuolisia aterioita voi saada jo esim. käyttämällä monipuolisesti kasviksia ruoanlaitossa. Joka itse asiassa vaatisi tässä keskustelussa paljon enemmän huomiota, koska kasviksia tulisi syödä sen puoli kiloa päivässä.Suuri määrä ruokaa tietenkin lihottaa. Miten voi syödä vähän ruokaa? Syömällä sellaista ravintoa, joka vie nälän ja pitää tyytyväisenä seuraavaan ruokailuun. Kevyt-ruualla ja korvikkeilla tämä ei onnistu. Ei ruokaan tarvitse paljon kermaa, voita, vain sopivasti. Kasviksia tietenkin syödään, mutta ei niistä sitä energiaa saada.
Ruoka ei tarvitse oikeastaan lainkaan kermaa tai voita ollakseen hyvää ja ravitsevaa. Ja... kyllä niiden aitokermapohjaisten ylensyönti onnistuu hienosti siinä missä kevytversioruokienkin. Eli minusta on idealismia väittää, että pelkästään kevyttuotteiden vaihto täysrasvaisiin olisi avain onneen, kun se ei sitä ole. Runsas syönti on myös tottumiskysymys, tottumista suuriin määriin, tottumista tiettyihin ruokiin - eikä sillä välttämättä ole tekemistä sen kanssa, että se syöty ruoka olisi liian ravintoköyhää.
Meillä on myös sama ongelma. Suvussa ylipainoa, on siis varmasti jokin geneettinen alttius myös. Voi että kun ahdistaa tämä homma. Olen itse normipainoinen. Syömme tavallista kotiruokaa, hedelmiä ja vihanneksia on aina tarjolla. Ongelma on juuri nuo ap:n kuvaamat annoskoot. Voi syödä paljon enemmän kuin muut perheessä. Tonkii kaapit herkuista silloin, kun niitä on, söi jopa muille tarkoitetut joululahjakarkit. Ruoka mielessä koko ajan. Ruuan jälkeen alkaa heti suunnitella, mitä syö iltapalaksi. Yksinäinen ei ole, kavereita löytyy paljonkin.
Kun sanon että et syö enempää, odotat pari tuntia, alkaa huuto että "teen hänestä anorektikon". Olen muutamaan otteeseen meinannut suoraan sanoa että jos syö tuohon tahtiin, lihoo. Pelkään kuitenkin aiheuttavani syömishäiriön. Emme koskaan voi nauttia herkuista kun yksi vahtii muidenkin syömistä ja ottaa aina isoimman palan, syö niin paljon kuin napa vetää. Nyt joku koulussa haukkunut lihavaksi:(
Urheiluun olen kannustanut ja urheiluharrastus onneksi löytyy. Mutta se ei näytä riittävän. Tämä on todella hankala aihe.
Vierailija kirjoitti:
Älä ala rajoittaa ruokamääriä. Kiinnitä sen sijaan sisältöön huomiota. Esim. leipää kun syö, niin se vaan lisää nälkää. Syökää normaalirasvaista ruokaa, se tekee kylläiseksi eikä ruokamäärä kasva suureksi. Vältä kaikkea keinotekoista ja korvikeruokia, ne eivät vie nälkää.
Jos syö paljon leipää niin sitten pitää tehdä kevyempää leipää kotona. Juurekset ovat luonnollisia ruoka-aineita ja niitä voi käyttää leivissä. Itse asiassa pullapitkon muotoon leivottu sämpylätaikinasta tehty leipä, jossa kolmasosaan on lisätty porkkanaa soseena tai raasteena, kolmasosaan pinaattia ja kolmasosaan palsternakkaa raasteena tai soseena on sekä kaunis että herkullinen leipä.
Toinen seikka on kuitu. Kannattaa todellakin laittaa reilulla kädellä kauraleseitä sämpylätaikinaan koska ne eivät ole kitkeriä kuten vehnäleseet ja pitävät nälkää sekä vähentävät haitallista LDL-kolesterolia. Itse laitan kaurapuuron jämätkin sämpylöihin, jotka teen kauraisesta sämpyläjauhosta.
Entä jos tekisi ei niin herkullista ruokaa. Lipeäkalaa ja munuaispataa, ei niitä lapset montaa lautasellista syö.
Vierailija kirjoitti:
No, toisin kuin tuo eka vastaaja tuossa sanoo, niin nimenomaan se on se määrä millä on väliä. Mutta, muutama juttu ensin: onko murrosikä jo lapsella ohi? Kasvupyrähdys ollut? Mikä on mielestäsi lihava? Sekin kun tuntuu olevan tällä palstalla aika monella hakusessa... Onko kouluterveydenhuolto kommentoinut asiaa jotenkin? Jos ei, niin sitten ei ole lihava.
Ja sitten tuo "nälässä pitäminen": meillä on myös kolmesta lapsesta yksi söisi ja söisi ikuisesti, varsinkin silloin, kun on hyvää ruokaa. Annan hänen syödä saman verran kuin isänsä ja siis muutakin kuin pääruokaa (eli salaatit, maidot, leivät), ja sitten käsken pois pöydästä ja toivotan tervetulleeksi takaisin 30min päästä, jos oikeasti on nälkä. Ikinä ei ole vielä takaisin palannut, nyt ikää 12v.
Saman voi toteuttaa myös etukäteen: 20min ennen ruokaa yksi pienehkö voileipä. Tuleepa ruoalla syötyä pallllljon vähemmän. Ruokapöytään ei kannata mennä supernälkäisenä. Siitä seuraa vaan liiat kalorit ja mahakipu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko sellainen salakavala rajoittaminen? Omat esimerkkini voivat kuulostaa oikeasti kömpelöiltä, mutta jos niistä olisi edes jotakin apua:
- Ruoasta rakennetaan huomattavasti kasvisvoittoisempaa. Keitot ovat varmasti myös hyvä keino keventää ruokaa.
- Millaista leipää lapsi syö? Onnistuisiko leipälaadun vaihtaminen vaikka sellaiseen tosi tummaan, jotka ovat maultaan ehkä lasta ajatellen oudomman makuisia kuin muut leivät?- Tämä ehkä voi olla hankalaa, mutta auttaisiko, jos ruokaa valmistaisi kerralla vain rajatun määrän, tai sitten laittaa vain tietyn määrän tarjolle, ja loput pakataan heti pois silmistä?
- Pystyisikö liikuntaakin lisäämään ikään kuin koko perheen harrasteina, kun kerran kaikki liikutte? Monipuolista ja kokeilevaa (vaikkapa joskus uintia tai sulkapalloa esim.), ja... no, minusta on ihan ok olla tässä asiassa jämäkkä. Ei ole varmastikaan fiksua pakottaa lasta harrastamaan väkisin epämieluisaa lajia, mutta kyllä lasta saa komentaa ns. television edestä ulos reippailemaan, ja vaikkapa koko perheen voimin.Ei tule onnistumaan noin se ruuan vähentäminen.
Olisiko sinulta mitään kattavampaa näkemystä tai vastaehdotusta ihan vaikka keskustelun ilosta...?
Syödyn ruuan määrää ei pysty vähentämään keventämällä sitä, vaan koostamalla sen siten, että se syöty ruoka tekee kylläiseksi eikä näin ollen ylensyöntiin ei ole tarvetta.
Joo, tämä on tullut monen monta kommenttia sitten selväksi, mutta miten ihan konkreettisesti koostaisit tämän ruoan? En halua nyt vastaukseksi mitään enemmän proteiinia, vaan ihan rehdisti: millaisia ruokia sinä tekisit tällaisessa tapauksessa?
Proteiinia ei liikaa kannatakaan syödä eikä energiaansa siitä ottaa. Ruuat ihan normaalirasvaisena ilman keinotekoisia aineita tai korvikkeita. Kun ruoka on hyvää ja oikeaa niin nälänhallinta toimii eikä esiinny ylensyöntiä.
En nyt rehellisesti ihan niele tällaisenaan tätä normaalirasvaisten tuotteiden ylistystä. Ymmärrän terveydellisellä tasolla täysin sen, että ihmiset kyseenalaistavat suoranaisten kevyttuotteiden merkityksen, mutta kyllä ihmiset itsensä ovat onnistuneet lihottamaan itsensä ihan rehdillä voilla, täysmaidolla ja kuohukermallakin. Kyllä lihominen ja lihavuus on useamman osan summa, eikä se korjaannu ainoastaan sillä, että kevyttuotteet vaihdetaan täysrasvaisiin.
Ei sun tarvitsekaan sitä niellä. Eihän monikaan enää ymmärrä oikean ruuan merkitystä hyvinvointiin. Korvikkeita korvikkeiden perään syödään. Ne lihottavat, ei voi, kerma tai täysmaito.
Ruoasta tekee lihottavan se, että sitä syödään suurissa määrin, tai että se on erityisen energiapitoista. Eli minusta on turha tehdä joistakin täysrasvaisista tuotteista lihomisongelman taikasanaa (koska me olisimme kaikki jo laihoja, jos ongelma olisi vain siinä, että otamme kaupan hyllyltä väärän kermapurkin).
Ja itse asiassa: minusta arkiruoanlaitto ei edes vaadi runsain määrin mitään kermoja, voita ja täysmaitoa, kun monipuolisia aterioita voi saada jo esim. käyttämällä monipuolisesti kasviksia ruoanlaitossa. Joka itse asiassa vaatisi tässä keskustelussa paljon enemmän huomiota, koska kasviksia tulisi syödä sen puoli kiloa päivässä.Suuri määrä ruokaa tietenkin lihottaa. Miten voi syödä vähän ruokaa? Syömällä sellaista ravintoa, joka vie nälän ja pitää tyytyväisenä seuraavaan ruokailuun. Kevyt-ruualla ja korvikkeilla tämä ei onnistu. Ei ruokaan tarvitse paljon kermaa, voita, vain sopivasti. Kasviksia tietenkin syödään, mutta ei niistä sitä energiaa saada.
Ruoka ei tarvitse oikeastaan lainkaan kermaa tai voita ollakseen hyvää ja ravitsevaa. Ja... kyllä niiden aitokermapohjaisten ylensyönti onnistuu hienosti siinä missä kevytversioruokienkin. Eli minusta on idealismia väittää, että pelkästään kevyttuotteiden vaihto täysrasvaisiin olisi avain onneen, kun se ei sitä ole. Runsas syönti on myös tottumiskysymys, tottumista suuriin määriin, tottumista tiettyihin ruokiin - eikä sillä välttämättä ole tekemistä sen kanssa, että se syöty ruoka olisi liian ravintoköyhää.
Ei vatsa tajua, että minkä kalorimäärän sinne syö. Ei vatsa erottele laisinkaan tuleeko kylläisyys rasvaisesta vaiko rasvaisesta ruoasta. Kaikista pisimmän aikaa viipyy vatsalaukussa kuitupitoinen ruoka.
Monesti pysyy vieläpä kylläisempänä syömällä paksuhkoa mutta vähärasvaista kasvissosekeittoa kuin kasvisminestronekeittoa koska nesteet menevät aina ensimmäisenä vatsalaukusta ohutsuoleen.
Silkkaa tyhmyyttä täyttää vatsalaukkua runsaasti energiaa sisältävillä rasvoilla ja kermoilla. En ymmärrä laisinkaan suomalaisten kiintymystä voihin ja kermaan. Itse olen opetellut käyttämään mausteita ja saan niillä maittavaa ruokaa ilman liikaa rasvaa.
Järki sanoo, että jo ruokaa tehdessä voi tehdä siitä lautasmallin mukaisen eli laittaa puolet kasviksia, neljäsosan hiilareita ja neljäsosan proteiininlähdettä jos vaikka tekee keittoa tai pataruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Syö varmaan masennukseen tms eli mitä pahaa on lapselle tapahtunut ? Onko kiusattu?
Kuule: lapsi tai nuori voi olla ihan fyysisesti sairas ilman kiusaamistakin. On sairauksia, jotka lisäävät ruokahalua. En viitsi kirjoittaa enempää aiheesta etteivät huolestuneet ryntää pyytämään kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin. Ensin kannattaa ihan kaikessa rauhassa kerätä mahdollisimman tarkka selvitys kotona lapsen tai nuoren terveydestä ja painon sekä pituuden kehityksestä.
Nyt voit sitten syytellä itseäsi. Paha saa aina palkkansa. Kärsitkö itse jostain syömishäiriöstä esim. ortoreksiasta, kun toisten ihmisten lasten paino on sinua näin pohdituttanut? Saitko itsellisi tärkeän olon, kun lapsesi olivat laihoja? Tuliko nyt kolaus ja kostat sen lapsellesi? Tokihan kasvava nuori tarvitsee enemmän ruokaa, kuin keski-ikäinen tantta, jolla on jo aineenvaihdunta hidastunut.