Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kirjoitti:
Kiitos tästä keskusteluketjusta. Olen todella tyytyväinen siihen että AV:lta löytyy näinkin tasokasta keskustelua ja vieläpä tällaisesta
perimmäisestä aiheesta. Piti ihan alusta lähteä lukemaan ketjua läpi.Minulla olisi pyyntö jollekin ihmiselle: tämän keskustelun sivulla 9 Etsivä löytää -nimimerkki mainitsee hyttysiä koskevan keskusteluketjun, jossa ilmeisesti olisi Kristityn mystikon mielipide koskien aihetta. Olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi kyseisen keskusteluketjun linkata tähän. Ymmärtääkseni kyseinen keskusteluketju on vuodelta 2016.
Samoin olen tyytyväinen tähän ketjuun. Sitä hyttysketjua voi olla aika vaikea löytää, jos sen ketjun nimi ei ole tiedossa. Mikähän sinua siinä askarrutti? Mystikko voi varmaan vastata siihenkin - luulen. :)
Oikea ketju taisikin jo löytyä.
Itse olen viimeisen kolmen vuoden aikana siirtynyt lähes täysin vegaaniseen ruokavalioon useista syistä, kuten kärsimyksen vähentäminen sekä itseltäni että muilta. Eli yritän parhaani mukaan välttää tarpeetonta väkivaltaa ja tappamista. Suurin syyni vegaaniksi siirtymisessä on nimenomaan se, että olen tuon perimmäisen totuuden perässä aivan kuin KM. Lisäksi tykkään ruokavalion mahdollistamasta esoteeristen ja metafyysisten tasojen tutkimisesta, olen aika herkkä kaikelle mitä ei normaalisti pidetä totena.
Mutta:
Hyttyset. En vain voi sietää sitä, että joku väkivalloin tulee minun kimppuuni ja varastaa minulta minun elämänvoimaani ilman että minä olen siihen erikseen antanut lupaa. Tämän vuoksi ne listin tai karkoitan itsepuolustuksen nimissä. Missään nimessä en näin haluaisi tehdä, mutta saan hyttysenpistoista niin pahat allergiset reaktiot että en ole keksinyt parempaakaan vaihtoehtoa. (Lääkkeitä en ole valmis syömään tällaisen syyn takia.)
Itse ymmärrän tämän asian näin: tietoinen mieleni on sitä mieltä että varastaminen on väärin ja että en salli muiden tehdä sitä minulle, mutta että minulla on vieläkin jokin alitajuinen uskomus joka sallii muiden varastavan minulta ja siksi tätä esiintyy minun todellisuudessani. Ajattelen tämän olevan myös energiaongelma: jokin minussa huutaa vieläkin sitä, että olen uhri ja että minua saa sen takia kohdella huonosti. Eli kyse on myös energeettisen vuorovaikutuksen häiriöstä. Itse olen todella herkkä näille tällaisille jutuille.
Lisäksi en voi sille mitään, että koko tappamisjuttu tuntuu minusta hieman tekopyhältä, aivan kuin esimerkiksi kasvisten syönti olisi jotenkin absoluuttisesti parempi juttu. Johan se on todistettu että myös kasvit tuntevat ja että ne eivät varmasti halua tulla syödyksi vaan ne haluavat elää. Kypsät hedelmät, marjat, siemenet tms. ovat sitten asia erikseen, ne nimenomaan haluavat tulla syödyiksi jotta kyseinen kasvi saisi mahdollisuuden päästä levittäytymään uusille alueille.
Itse tosin ajattelen tämän kasvissyöntiasian nimenomaan esoteeriselta/metafyysiseltä tasolta, eli miten se vauhdittaa kehon ja energiakehojen rakentumista halutunlaiseksi. Ja on nimenomaan energia-asia.
Kristityn mystikon mielipiteen kuulisin kyllä tästä hyttysasiasta ja miksei samalla myös vegaaniudesta ja ruoasta noin yleisestikin. Lisäksi kiinnostaisi tietää, miten hän itse käytännön elämässä toimisi jos olisi minun tilanteessani eli saisi voimakkaan allergisen reaktion hyttysenpistoista. Ja lisäksi olisi kiva tietää mikä hän syö ja miksi.
Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.
"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."
Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.
KM: "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "
"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."
"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."
Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.
vastaanvaikkaenoleKM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KM, miten voin kehittää noitavoimat joiden avulla voin esimerkiksi kirota ihmisiä jotka kohtelevat minua ja muita kanssaihmisiäni huonosti? En usko että nämä psykopaatit ovat vaan rakkautta vailla vaan ne oikeasti tarvitsisivat kurinpalautuksen. Onko toimivia loitsutekniikoita?
En ole Kristitty mystikko, mutta vastaan tähän nyt ihan omien käsityksieni mukaan.
Itse uskon karmaan ja jälleensyntymiseen (toki ymmärrän, että tämäkin on vain uskomus, joka lopulta tuhoutuu kun sen aika on, mutta sitä ennen joudun pelaamaan sääntöjen mukaan tätä peliä). Tämä vaikuttaa mielestäni sellaiselta koston kierteeltä, joka sitten vain jatkuu inkarnaatiosta toiseen ja ihminen on "ikuisesti" looppaamassa ilman ulospääsyä ja uppoaa inkarnaatiosta toiseen syvemmälle ja syvemmälle osittain itsensä kaivamaan kuoppaan, voiden kokoajan huonommin ja huonommin. (Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä, itse olen juuri kaivamassa itseäni ylös kyseisestä kuopasta.) Avainsanat ongelman ratkaisuun ovat asioiden käsittely syvällisellä tasolla, anteeksianto ja Jumalan armo.
En usko, että tulet saamaan KM:ltä apua tähän kysymykseen.
Minulla oli tällainen vaihe, jossa aidosti yritin antaa anteeksi ja siunata vihollisiani. Elin Jeesuksen oppien mukaan. Mutta sitten minulle ei kuitenkaan annettu armoa ylhäältä, joten ajauduin kieltämään kaiken ja ateismiin ja kiroamaan koko maailmaa jonka näin vaan pahaksi. Olen ollut kuten Karamazovin veljesten Ivan. Hyvyydestä ei saanut minkäänlaista palkkaa ja siitä tulin kaksin verroin katkerammaksi. Hylkäsin senkin. Tämä on opettanut minua toki kasvattamaan myös terveet rajat eikä enää olemaan enää hyväksikäytettävissä niin kuin ennen.
Nyt törmäsin ajatukseen että armo tulisi ansaitsematta sitä.
Kunpa minä vielä jaksaisin rakastua elämään.
Jumalaan.
Kysymys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kirjoitti:
Kiitos tästä keskusteluketjusta. Olen todella tyytyväinen siihen että AV:lta löytyy näinkin tasokasta keskustelua ja vieläpä tällaisesta
perimmäisestä aiheesta. Piti ihan alusta lähteä lukemaan ketjua läpi.Minulla olisi pyyntö jollekin ihmiselle: tämän keskustelun sivulla 9 Etsivä löytää -nimimerkki mainitsee hyttysiä koskevan keskusteluketjun, jossa ilmeisesti olisi Kristityn mystikon mielipide koskien aihetta. Olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi kyseisen keskusteluketjun linkata tähän. Ymmärtääkseni kyseinen keskusteluketju on vuodelta 2016.
Samoin olen tyytyväinen tähän ketjuun. Sitä hyttysketjua voi olla aika vaikea löytää, jos sen ketjun nimi ei ole tiedossa. Mikähän sinua siinä askarrutti? Mystikko voi varmaan vastata siihenkin - luulen. :)
Oikea ketju taisikin jo löytyä.
Itse olen viimeisen kolmen vuoden aikana siirtynyt lähes täysin vegaaniseen ruokavalioon useista syistä, kuten kärsimyksen vähentäminen sekä itseltäni että muilta. Eli yritän parhaani mukaan välttää tarpeetonta väkivaltaa ja tappamista. Suurin syyni vegaaniksi siirtymisessä on nimenomaan se, että olen tuon perimmäisen totuuden perässä aivan kuin KM. Lisäksi tykkään ruokavalion mahdollistamasta esoteeristen ja metafyysisten tasojen tutkimisesta, olen aika herkkä kaikelle mitä ei normaalisti pidetä totena.
Mutta:
Hyttyset. En vain voi sietää sitä, että joku väkivalloin tulee minun kimppuuni ja varastaa minulta minun elämänvoimaani ilman että minä olen siihen erikseen antanut lupaa. Tämän vuoksi ne listin tai karkoitan itsepuolustuksen nimissä. Missään nimessä en näin haluaisi tehdä, mutta saan hyttysenpistoista niin pahat allergiset reaktiot että en ole keksinyt parempaakaan vaihtoehtoa. (Lääkkeitä en ole valmis syömään tällaisen syyn takia.)Itse ymmärrän tämän asian näin: tietoinen mieleni on sitä mieltä että varastaminen on väärin ja että en salli muiden tehdä sitä minulle, mutta että minulla on vieläkin jokin alitajuinen uskomus joka sallii muiden varastavan minulta ja siksi tätä esiintyy minun todellisuudessani. Ajattelen tämän olevan myös energiaongelma: jokin minussa huutaa vieläkin sitä, että olen uhri ja että minua saa sen takia kohdella huonosti. Eli kyse on myös energeettisen vuorovaikutuksen häiriöstä. Itse olen todella herkkä näille tällaisille jutuille.
Lisäksi en voi sille mitään, että koko tappamisjuttu tuntuu minusta hieman tekopyhältä, aivan kuin esimerkiksi kasvisten syönti olisi jotenkin absoluuttisesti parempi juttu. Johan se on todistettu että myös kasvit tuntevat ja että ne eivät varmasti halua tulla syödyksi vaan ne haluavat elää. Kypsät hedelmät, marjat, siemenet tms. ovat sitten asia erikseen, ne nimenomaan haluavat tulla syödyiksi jotta kyseinen kasvi saisi mahdollisuuden päästä levittäytymään uusille alueille.
Itse tosin ajattelen tämän kasvissyöntiasian nimenomaan esoteeriselta/metafyysiseltä tasolta, eli miten se vauhdittaa kehon ja energiakehojen rakentumista halutunlaiseksi. Ja on nimenomaan energia-asia.
Kristityn mystikon mielipiteen kuulisin kyllä tästä hyttysasiasta ja miksei samalla myös vegaaniudesta ja ruoasta noin yleisestikin. Lisäksi kiinnostaisi tietää, miten hän itse käytännön elämässä toimisi jos olisi minun tilanteessani eli saisi voimakkaan allergisen reaktion hyttysenpistoista. Ja lisäksi olisi kiva tietää mikä hän syö ja miksi.
Hienosti ilmaisit ajatuksesi. Kerron oman mielipiteeni hyttysistä. Olen myös allerginen hyttysenpistoille. Jos hyttynen pistää, se tarkoittaa minulle monta huonosti nukuttua yötä kera kutisevien paukamien.
En kuitenkaan halua tappaa hyttysiä, mutta joskus, jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja lyön sen hengiltä. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin pyydystän ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos. En vain raski tappaa niitä.
Mielestäni hyvä tapa toimia hyttysten kanssa on karkoittaa ne hyttyssavulla, joka on luonnonmukainen aine, joka on lähtöisin pietaryrtin sukuisesta dalmatianpäivänkakkarasta.
Ymmärrän myös esim. niitä vanhempia, jotka hommaavat tehokkaammat hyttysentappokeinot, jos heillä on pieniä lapsia, jotka ovat allergisia.
Pointtini on tässä jonkin sortin rakkaudelliset valinnat. Haluan toimia niin, että vahingoitan toisia lajeja mahdollisimman vähän, olipa sitten kyse ihmisistä, kasveista tai vaikka hyttysistä.
En ajattele hyttysiä väkivaltaisina energiavarkaina, verenimijöinä, jotka tulevat kimppuuni, vaan että hekin yrittävät oman luontonsa/vaistojensa ohjaamina saada itselleen ravintoa, kuten me ihmisetkin, mutta sillä erolla, että meillä ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja ja kykyä tehdä valintoja.
Uskon, että jos vastustamme hyttysiä tai mitä tahansa, niin saamme kokea vain enemmän sitä, mitä vastustamme. Sen sijaan rakkaudellinen ymmärtäminen ja hyvien asioiden korostaminen tuo paremmat tulokset.
Kysymys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kirjoitti:
Kiitos tästä keskusteluketjusta. Olen todella tyytyväinen siihen että AV:lta löytyy näinkin tasokasta keskustelua ja vieläpä tällaisesta
perimmäisestä aiheesta. Piti ihan alusta lähteä lukemaan ketjua läpi.Minulla olisi pyyntö jollekin ihmiselle: tämän keskustelun sivulla 9 Etsivä löytää -nimimerkki mainitsee hyttysiä koskevan keskusteluketjun, jossa ilmeisesti olisi Kristityn mystikon mielipide koskien aihetta. Olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi kyseisen keskusteluketjun linkata tähän. Ymmärtääkseni kyseinen keskusteluketju on vuodelta 2016.
Samoin olen tyytyväinen tähän ketjuun. Sitä hyttysketjua voi olla aika vaikea löytää, jos sen ketjun nimi ei ole tiedossa. Mikähän sinua siinä askarrutti? Mystikko voi varmaan vastata siihenkin - luulen. :)
Oikea ketju taisikin jo löytyä.
Itse olen viimeisen kolmen vuoden aikana siirtynyt lähes täysin vegaaniseen ruokavalioon useista syistä, kuten kärsimyksen vähentäminen sekä itseltäni että muilta. Eli yritän parhaani mukaan välttää tarpeetonta väkivaltaa ja tappamista. Suurin syyni vegaaniksi siirtymisessä on nimenomaan se, että olen tuon perimmäisen totuuden perässä aivan kuin KM. Lisäksi tykkään ruokavalion mahdollistamasta esoteeristen ja metafyysisten tasojen tutkimisesta, olen aika herkkä kaikelle mitä ei normaalisti pidetä totena.
Mutta:
Hyttyset. En vain voi sietää sitä, että joku väkivalloin tulee minun kimppuuni ja varastaa minulta minun elämänvoimaani ilman että minä olen siihen erikseen antanut lupaa. Tämän vuoksi ne listin tai karkoitan itsepuolustuksen nimissä. Missään nimessä en näin haluaisi tehdä, mutta saan hyttysenpistoista niin pahat allergiset reaktiot että en ole keksinyt parempaakaan vaihtoehtoa. (Lääkkeitä en ole valmis syömään tällaisen syyn takia.)Itse ymmärrän tämän asian näin: tietoinen mieleni on sitä mieltä että varastaminen on väärin ja että en salli muiden tehdä sitä minulle, mutta että minulla on vieläkin jokin alitajuinen uskomus joka sallii muiden varastavan minulta ja siksi tätä esiintyy minun todellisuudessani. Ajattelen tämän olevan myös energiaongelma: jokin minussa huutaa vieläkin sitä, että olen uhri ja että minua saa sen takia kohdella huonosti. Eli kyse on myös energeettisen vuorovaikutuksen häiriöstä. Itse olen todella herkkä näille tällaisille jutuille.
Lisäksi en voi sille mitään, että koko tappamisjuttu tuntuu minusta hieman tekopyhältä, aivan kuin esimerkiksi kasvisten syönti olisi jotenkin absoluuttisesti parempi juttu. Johan se on todistettu että myös kasvit tuntevat ja että ne eivät varmasti halua tulla syödyksi vaan ne haluavat elää. Kypsät hedelmät, marjat, siemenet tms. ovat sitten asia erikseen, ne nimenomaan haluavat tulla syödyiksi jotta kyseinen kasvi saisi mahdollisuuden päästä levittäytymään uusille alueille.
Itse tosin ajattelen tämän kasvissyöntiasian nimenomaan esoteeriselta/metafyysiseltä tasolta, eli miten se vauhdittaa kehon ja energiakehojen rakentumista halutunlaiseksi. Ja on nimenomaan energia-asia.
Kristityn mystikon mielipiteen kuulisin kyllä tästä hyttysasiasta ja miksei samalla myös vegaaniudesta ja ruoasta noin yleisestikin. Lisäksi kiinnostaisi tietää, miten hän itse käytännön elämässä toimisi jos olisi minun tilanteessani eli saisi voimakkaan allergisen reaktion hyttysenpistoista. Ja lisäksi olisi kiva tietää mikä hän syö ja miksi.
Hienosti ilmaisit ajatuksesi. Kerron oman mielipiteeni hyttysistä. Olen myös allerginen hyttysenpistoille, kuten sinäkin. Jos hyttynen minua pistää, siitä seuraa monta huonosti nukuttua yötä kera kutisevien paukamien.
En kuitenkaan halua tap paa hyttysiä, mutta joskus, jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja lähetän sen henkimaailman puolelle. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin pyydystän ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos. En vain raski tap paa niitä.
Mielestäni hyvä tapa toimia hyttysten kanssa on karkoittaa ne hyttyssavulla, joka on luonnonmukainen aine, joka on lähtöisin pietaryrtin sukuisesta dalmatianpäivänkakkarasta.
Ymmärrän myös esim. niitä vanhempia, jotka hommaavat tehokkaammat keinot, jos heillä on pieniä lapsia, jotka ovat allergisia.
Pointtini on tässä jonkin sortin rakkaudelliset valinnat. Haluan toimia niin, että vahingoitan toisia lajeja mahdollisimman vähän, olipa sitten kyse ihmisistä, kasveista tai vaikka hyttysistä.
En ajattele hyttysiä väkivaltaisina energiavarkaina, verenimijöinä, jotka tulevat kimppuuni, vaan että hekin yrittävät oman luontonsa/vaistojensa ohjaamina saada itselleen ravintoa, kuten me ihmisetkin, mutta sillä erolla, että meillä ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja ja kykyä tehdä valintoja.
Uskon, että jos vastustamme hyttysiä tai mitä tahansa, niin saamme kokea vain enemmän sitä, mitä vastustamme. Sen sijaan rakkaudellinen ymmärtäminen ja hyvien asioiden korostaminen tuo paremmat tulokset.
Esim. niin, että älä vastusta väkivaltaa, ole rauhan puolella, tai älä vastusta huumeita, ole terveiden elämäntapojen puolella.
Hei nimimerkki Kysymys!
Hienosti ilmaisit ajatuksesi. Kerron oman mielipiteeni hyttysistä. Olen myös allerginen hyttysenpistoille, kuten sinäkin. Jos hyttynen minua pistää, siitä seuraa monta huonosti nukuttua yötä kera kutisevien paukamien.
En kuitenkaan halua nirhata hyttysiä, mutta joskus, jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja hyttyselle käy huonosti - valitettavasti. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin pyydystän ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos. En vain raski nirhata niitä.
Mielestäni hyvä tapa toimia hyttysten kanssa on karkoittaa ne hyttyssavulla, joka on luonnonmukainen aine, joka on lähtöisin pietaryrtin sukuisesta dalmatianpäivänkakkarasta.
Ymmärrän myös esim. niitä vanhempia, jotka hommaavat tehokkaammat keinot, jos heillä on pieniä lapsia, jotka ovat allergisia.
Pointtini on tässä jonkin sortin rakkaudelliset valinnat. Haluan toimia niin, että vah.ingoitan toisia lajeja mahdollisimman vähän, olipa sitten kyse ihmisistä, kasveista tai vaikka hyttysistä.
En ajattele hyttysiä energiavarkaina, jotka tulevat kimppuuni, vaan että hekin yrittävät oman luontonsa/vaistojensa ohjaamina saada itselleen ravintoa, kuten me ihmisetkin, mutta sillä erolla, että meillä ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja ja kykyä tehdä valintoja.
Uskon, että jos vastustamme hyttysiä tai mitä tahansa, niin saamme kokea vain enemmän sitä, mitä vastustamme. Sen sijaan rakkaudellinen ymmärtäminen ja hyvien asioiden korostaminen tuo paremmat tulokset.
Esim. niin, että älä vastusta väk.ivaltaa, ole rauhan puolella, tai älä vastusta hu.umeita, ole terveiden elämäntapojen puolella.
Nuo pisteet sanojen välillä siksi, että tiettyjen sanojen käytön vuoksi en saa muuten tekstiäni julkaistua - huomasin.
Hienosti ilmaisit ajatuksesi nimimerkki Kysymys.
Olen myös allerginen hyttysenpistoille, kuten sinäkin. Jos hyttynen minua pistää, siitä seuraa monta huonosti nukuttua yötä kera kutisevien paukamien.
En kuitenkaan halua nir – hata hyttysiä, mutta joskus, jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja hyttyselle käy huonosti - valitettavasti. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin pyydystän ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos.
Mielestäni hyvä tapa toimia hyttysten kanssa on karkoittaa ne hyttyssavulla, joka on luonnonmukainen aine, joka on lähtöisin pietaryrtin sukuisesta dalmatianpäivänkakkarasta.
Ymmärrän myös esim. niitä vanhempia, jotka hommaavat tehokkaammat keinot, jos heillä on pieniä lapsia, jotka ovat allergisia.
Pointtini on tässä jonkin sortin rakkaudelliset valinnat. Haluan kohdella toisia lajeja mahdollisimman hyvin, olipa sitten kyse ihmisistä, kasveista tai vaikka hyttysistä.
En ajattele hyttysiä energiavarkaina, jotka tulevat kimp - puuni, vaan että hekin yrittävät oman luontonsa/vaistojensa ohjaamina saada itselleen ravintoa, kuten me ihmisetkin, mutta sillä erolla, että meillä ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja ja kykyä tehdä valintoja.
Uskon, että jos vastustamme hyttysiä tai mitä tahansa, niin saamme kokea vain enemmän sitä, mitä vastustamme. Sen sijaan rakkaudellinen ymmärtäminen ja hyvien asioiden korostaminen tuo paremmat tulokset.
Vierailija kirjoitti:
vastaanvaikkaenoleKM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KM, miten voin kehittää noitavoimat joiden avulla voin esimerkiksi kirota ihmisiä jotka kohtelevat minua ja muita kanssaihmisiäni huonosti? En usko että nämä psykopaatit ovat vaan rakkautta vailla vaan ne oikeasti tarvitsisivat kurinpalautuksen. Onko toimivia loitsutekniikoita?
En ole Kristitty mystikko, mutta vastaan tähän nyt ihan omien käsityksieni mukaan.
Itse uskon karmaan ja jälleensyntymiseen (toki ymmärrän, että tämäkin on vain uskomus, joka lopulta tuhoutuu kun sen aika on, mutta sitä ennen joudun pelaamaan sääntöjen mukaan tätä peliä). Tämä vaikuttaa mielestäni sellaiselta koston kierteeltä, joka sitten vain jatkuu inkarnaatiosta toiseen ja ihminen on "ikuisesti" looppaamassa ilman ulospääsyä ja uppoaa inkarnaatiosta toiseen syvemmälle ja syvemmälle osittain itsensä kaivamaan kuoppaan, voiden kokoajan huonommin ja huonommin. (Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä, itse olen juuri kaivamassa itseäni ylös kyseisestä kuopasta.) Avainsanat ongelman ratkaisuun ovat asioiden käsittely syvällisellä tasolla, anteeksianto ja Jumalan armo.
En usko, että tulet saamaan KM:ltä apua tähän kysymykseen.
Minulla oli tällainen vaihe, jossa aidosti yritin antaa anteeksi ja siunata vihollisiani. Elin Jeesuksen oppien mukaan. Mutta sitten minulle ei kuitenkaan annettu armoa ylhäältä, joten ajauduin kieltämään kaiken ja ateismiin ja kiroamaan koko maailmaa jonka näin vaan pahaksi. Olen ollut kuten Karamazovin veljesten Ivan. Hyvyydestä ei saanut minkäänlaista palkkaa ja siitä tulin kaksin verroin katkerammaksi. Hylkäsin senkin. Tämä on opettanut minua toki kasvattamaan myös terveet rajat eikä enää olemaan enää hyväksikäytettävissä niin kuin ennen.
Nyt törmäsin ajatukseen että armo tulisi ansaitsematta sitä.
Kunpa minä vielä jaksaisin rakastua elämään.
Jumalaan.
Voimia sinulle! Ymmärrettävää on katkertoituminen, jos hyvistä teoista ja valinnoista ei saa mitään hyvää takaisin. Saman tyyppisiä kokemuksia on minullakin. Ajattelen, että vaikka olen kohdannut tosi ikäviäkin ihmisiä ja tapahtumia, niin en suostu pilaamaan itseäni enkä tekemään itsestäni liian negatiivista, vaikka se tuntuukin olevan paljon helpompaa kuin myönteisenä pysyminen.
Hienosti ilmaisit ajatuksesi nimimerkki Kysymys. Kerron oman mielipiteeni hyttysistä. Olen myös allerginen hyttysenpistoille, kuten sinäkin. Jos hyttynen minua pistää, siitä seuraa monta huonosti nukuttua yötä kera kutisevien paukamien.
En kuitenkaan halua nir – hata hyttysiä, mutta joskus, jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja hyttyselle käy huonosti - valitettavasti. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin pyydystän ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos.
Mielestäni hyvä tapa toimia hyttysten kanssa on karkoittaa ne hyttyssavulla, joka on luonnonmukainen aine, joka on lähtöisin pietaryrtin sukuisesta dalmatianpäivänkakkarasta.
Ymmärrän myös esim. niitä vanhempia, jotka hommaavat tehokkaammat keinot, jos heillä on pieniä lapsia, jotka ovat allergisia.
Pointtini on tässä jonkin sortin rakkaudelliset valinnat. Haluan kohdella toisia lajeja mahdollisimman hyvin, olipa sitten kyse ihmisistä, kasveista tai vaikka hyttysistä.
En ajattele hyttysiä energiavarkaina, jotka tulevat kimp - puuni, vaan että hekin yrittävät oman luontonsa/vaistojensa ohjaamina saada itselleen ravintoa, kuten me ihmisetkin, mutta sillä erolla, että meillä ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja ja kykyä tehdä valintoja.
Uskon, että jos vastustamme hyttysiä tai mitä tahansa, niin saamme kokea vain enemmän sitä, mitä vastustamme. Sen sijaan rakkaudellinen ymmärtäminen ja hyvien asioiden korostaminen tuo paremmat tulokset.
Olen myös allerginen hyttysenpistoille, kuten sinäkin nimimerkki Kysymys. Jos hyttynen minua pistää, siitä seuraa monta huonosti nukuttua yötä kera kutisevien paukamien.
Jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja hyttyselle käy köpelösti - valitettavasti. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin laitan ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos.
Mielestäni hyvä tapa toimia hyttysten kanssa on karkottaa ne hyttyssavulla, joka on luonnonmukainen aine. Ymmärrän silti myös esim. niitä vanhempia, jotka hommaavat tehokkaammat keinot, jos heillä on pieniä lapsia, jotka ovat allergisia.
Pointtini on tässä jonkin sortin rakkaudelliset valinnat. Haluan kohdella toisia lajeja mahdollisimman hyvin, olipa sitten kyse ihmisistä, kasveista tai vaikka hyttysistä.
En ajattele hyttysiä energiavarkaina, vaan että hekin yrittävät oman luontonsa/vaistojensa ohjaamina saada itselleen ravintoa, kuten me ihmisetkin, mutta sillä erolla, että meillä ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja ja kykyä tehdä valintoja.
Uskon, että jos vastustamme hyttysiä tai mitä tahansa, niin saamme kokea vain enemmän sitä, mitä vastustamme. Sen sijaan rakkaudellinen ymmärtäminen ja hyvien asioiden korostaminen tuo paremmat tulokset.
Olen myös allerginen hyttysenpistoille, kuten sinäkin nimimerkki Kysymys. Jos hyttynen minua pistää, siitä seuraa monta huonosti nukuttua yötä kera kutisevien paukamien.
jatkuu...
Jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja hyttyselle käy köpelösti - valitettavasti. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin laitan ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos.
jatkuu...
Mielestäni hyvä tapa toimia hyttysten kanssa on karkottaa ne hyttyssavulla, joka on luonnonmukainen aine..
Ymmärrän myös esim. niitä vanhempia, jotka hommaavat tehokkaammat keinot, jos heillä on pieniä lapsia, jotka ovat allergisia.
jatkuu...
Pointtini on tässä jonkin sortin rakkaudelliset valinnat. Haluan kohdella toisia lajeja mahdollisimman hyvin, olipa sitten kyse ihmisistä, kasveista tai vaikka hyttysistä.
En ajattele hyttysiä energiavarkaina, vaan että hekin yrittävät oman luontonsa/vaistojensa ohjaamina saada itselleen ravintoa, kuten me ihmisetkin, mutta sillä erolla, että meillä ihmisillä on enemmän vaihtoehtoja ja kykyä tehdä valintoja.
jatkuu...
Uskon, että jos vastustamme hyttysiä tai mitä tahansa, niin saamme kokea vain enemmän sitä, mitä vastustamme. Sen sijaan rakkaudellinen ymmärtäminen ja hyvien asioiden korostaminen tuo paremmat tulokset.
Näin jaksottamalla sain tämän viestini lähetettyä. Just samat sanat, paitsi lisättynä se jatkuu -sana.
:)
Joskus täällä keskusteluketjussa käy niin, että vaikkei lähetettävässä viestissä ole mitään sellaisia sanoja, joita ei voisi julkaista, niin silti teksti menee ensin tarkastettavaksi. Teksti luvataan julkaista tarkastuksen jälkeen, mutta niin ei yleensä kuitenkaan käy. Jännä, että sama teksti kuitenkin onnistuu lähettää noin jaksottamalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos huomaan hyttysen jo ihoani imevän, reagoin spontaanisti ja hyttyselle käy köpelösti - valitettavasti. Jos meillä on kotona sisällä hyttysiä tai mitä tahansa öttiäisiä, niin laitan ne kirkkaaseen purkkiin ja vien ulos.
jatkuu...
Toki vapautan ne siitä purkista heti ulkona. Sehän siinä pyydystämisessä on tarkoituskin, etten raski niitä tappaa, vaan pelastaa takaisin luontoon. :)
Vierailija kirjoitti:
Siinä hyttysketjussa eräs kirjoitti mm näin.
"Hyttyset on aggressiivisia lihansyöjiä jotka hyökkäävät viattoman kasvissyöjän kimppuun, joten ne sietääkin kuolla."Kristitty Mystikko kirjoitti tuossa linkissä olevassa hyttysketjussa ao. vastauksen 29.5.2016. En tarkkaa tiedä, mihin hän otti kantaa, mutta aiemmat kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että hyttysiä voi tappaa.
KM: "Tässä radikaalisti erilainen näkemys. Minulle hyttysetkin ovat Jumalan ikuisia ilmentymiä, pohjimmiltaan henkisiä olentoja, joilla ei ole mitään pahoja ja vahingoittavia ominaisuuksia. Ihmiset tosin näkevät ne joukkouskomustensa mukaan, vahingoittavina ja vaivaa aiheuttavina materiaalisina verenimijöinä, ja kokevat sen mihin uskovat. Minä en näe niitä niin, joten minä en koe niistä mitään haittaa. Tunnen rakkautta ja sisaruutta niitä kohtaan. "
"Jos alkaisin huitoa tai tappaa hyttysiä, esimerkiksi siksi että joku ihmettelee miksi en niin tee, aika pian voisin olla itsekin liukunut näkemään ihmisten illuusion, eikä se todennäköisesti edes rajoittuisi hyttysiin. Jos alkaa uskoa materialistisen tietoisuuden tason perimmäiseen todellisuuteen vähässä, on kovin helppo luisua uskomaan siihen muussakin, koska lähes koko muu maailma uskoo niin, ja suggestiot siihen suuntaan on hyvin helppo omaksua silti vaikka olisikin nähnyt joskus perimmäisen hengellisen todellisuuden, jossa ei ole muita voimia kuin Jumala, ei mitään pahaa eikä vahingoittavaa."
"Hyttysten kaltaiset asiat on sellaisia joilla hengellisen tien aloittelijakin voi harjoitella vastustamattomuutta, koska ne eivät herätä edes ihmisten uskomusmaailmassa vakavaa vaaraa tai haittaa, joten niiden vielä aiheuttama mahdollinen pieni kiusa on helppo työntää syrjään ja näin heikentää ikuisesti vastustajia näkevää egoa, toisin kuin jos se uhkaava illuusio olisi vaikka kasvain omassa tai läheisen kehossa."
Sinulle nimimerkki Kysymys tässä vinkki. Vaikka ketju on pitkä, niin sen lukemalla löydät sieltä myös vastauksen siihen, mitä KM syö. Hän on kertonut myös suunnilleen niin, että myös kasvit ovat eläviä, ja siten on vaikea vetää rajaa siihen, minkä syöminen on epäeettistä yms., kun tämä maapallomme systeemi on "rakennettu" siten, että jotain pitää kuitenkin syödä.
Luin tuon hyttysketjun kyllä läpi, mutta en sieltä mitään löytänyt, mistä olisin yhtään viisastunut. Ymmärrän kyllä, että egon (usein alitajuiset) uskomukset ovat juuri niitä, jotka sitten luovat kunkin ihmisen todellisuuden ja että uskomukset ovat vain harhaa, joka peittää todellisuuden. Olen tämän myös itse kokenut tarpeeksi syvällisesti, että tiedän itsekin jo että asia todellakin on näin. Ehkä muotoilin kysymykseni hieman huonosti, ennemminkin ehkä kaipaisin KM:ltä (ja miksei muiltakin asiasta kiinnostuneilta) käytännön vinkkejä siitä miten menetellä. Tämän ketjun aion kyllä ajan kanssa lukea läpi, mutta siinä tosiaan mennee aikansa.
Itselleni tämä on muuten kova juttu, että kysyn joltakin neuvoa. Tähän mennessä olen kaiken työn tehnyt itsenäisesti enkä ole neuvoja pyydellyt. Itseasiassa olen alkanut kaipaamaan elämääni ihan oikeata gurua joka voisi minua auttaa eteenpäin.
Mitä mieltä Kysymys olit niistä vinkeistä, jotka olivat noissa jaksotetuissa viestiosioissa?
Mystikko hienosti kirjoitti ao tekstit.
Pohjimmiltani en edes koe olevani kuolevainen. Olen ikuinen henkiolento (kuten kaikki muutkin ovat, myös ne hyttyset), joka tällä hetkellä vielä osin kokee itsensä ihmisen tavoin, syntyvänä ja kuolevana olentona, tietäen samaan aikaan syvemmän todellisuuden illuusion takana. Mutta niin, tämä illuusio aineellisesta ihmiselämästä loppuu joskus, ja jos sen illuusion lopettaa vaikka kasvain-illuusio, niin se on minulle ihan yhtä hyvä tapa suorittaa siirtymä ajasta iäisyyteen kuin mikä tahansa muukin. En vastusta sitä ollenkaan. Elän tässä tietoisuuden tasossa sen aikaa kuin Jumala suo, ja lähden kun on aika, taistelematta vastaan.
En kuitenkaan sano, että ihmiset jotka taistelevat elämästään tekevät väärin. He toimivat oman uskomusjärjestelmänsä mukaan, eivätkä he muuta voisikaan. Jos ei tunne muuta itseään kuin aineellisen kehon, niin silloin lienee väistämätöntä taistella kehon säilymisen puolesta. Itselleni kuitenkin tämä keho on vain illuusio, tai kuin työkalu jolla ikuinen tietoisuuteni tutkii tätä olevaisuuden ulottuvuutta jonkin aikaa, kunnes on oppinut kaiken sen mitä tässä muodossa on opittavissa. Sitten se tekee siirtymän toiseen olemisen tasoon, sen mitä ihmiset sanovat kuolemaksi.