Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Tuo ao. lainattu teksti on niin hyvin kerrottu, että halusin laittaa sen tänne uudestaan, ettei se jää huomaamatta. Olisin halunnut boldata osan tekstistä, mutta laitankin tekstin toisen osan alle. (En tarkoita boldauksilla huutaa, vaan yritän niiden avulla selkeyttää lukemista tai merkitä, mitä asiaa pitkässä lauseessa pidän tärkeänä tai yritän selvittää).
Mystikko: "
"Ihmiset joskus haluavat esim. tietokonepeleistä ja roolileikeistä immersiokokemuksia, päästä syvälle toiseen todellisuuteen ja toiseen hahmoon. Pelin ajan parhaimmillaan voi uskoa olevansa vaikka keskiajan voittamaton miekkasankari ja elää voimakkaasti pelin tapahtumissa, vaikka todellisuudessa istuu tietokoneen ääressä 2020-luvulla."
"Se on periaattessa samanlaista leikkiä kuin mitä Tietoisuus tekee kokiessaan illuusioita niiden sisältä päin, unohtaen tahallaan todellisen luonteensa leikin ajaksi voidakseen kokea toisen näkökulman."
Vierailija kirjoitti:
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos Mystikko taas. Voitko kertoa kuitenkin tähän vastauksen vielä, vaikka muuten kysymykseni olisikin vaatinut liian laajan vastauksen.
Voiko sanoa, että sielu on se Jumalan yksilöllistynyt osa, joka voi ns. valaistumisessa huomata, ettei hän olekaan yksilöllistynyt ihmiseksi (egomieliolennoksi) eikä lopulta edes sieluksi?
Tuo on juuri se pointti. Yksilösieluista voi puhua vain tietystä näkökulmasta käsin, koska jos ei ole aikaa, miten olisi yksilöitymistä ja siitä takaisin ykseyteen palaamista ja sen sellaista. Valaistuneet voivat katsoa asiaa lukemattoman erilaisten olentojen näkökulmasta, mutta usein siihen ei ole juurikaan halua, paitsi silloin jos jonkun näkökulman omaksuminen ja siitä käsin näkemysten laajentaminen hyödyttäisi etsijää kohti absoluuttisen näkemistä.
Viittaatko puhuessasi sieluista mm. Austin Osman Sparen ajatuksern Kiasta?
Kyllä kyseessä on sama asia pääpiirteiltään, samoin kuin esim. kiinalaisen perinteen Tao - universaali tietoisuus jonka aspekteja näennäiset yksilöt on. Eri oppijärjestelmissä on toki vivahde-eroja varsinkin siinä vaiheessa kun aletaan puhua miten kokemusta lähestytään ja eri menetelmät sopivat eri ihmisille, mutta tosiaan perusteiltaan kyse on samasta asiasta.
Etsivä löytää (ei kirjautunut) kirjoitti:
Kristitty mystikko,
Olisiko konkreettisia vinkkejä siihen, miten ohittaa mielen viimeisetkin vastustelut tällä polulla? Olen alkanut saada hetkellisiä kauhukohtauksia ja niitä tulee yleensä juuri ennen nukahtamista, kun mieli pienen välähdyksen ajan ymmärtää oman olemattomuutensa. Se kauhu on hyvin kuristava ja todellisen tuntuinen, vaikka tiedänkin jo omasta kokemuksesta monia tässä ketjussa mainittuja asioita.
Kertoisitko myös näkemyksesi kundaliinienergiasta? Muistaakseni mainitsit, että minulla se alkaisi herätä spontaanisti, mutta hallitusti ilman suuria psyyken järkytyksiä. Noita lyhyitä kauhukohtauksia lukuunottamatta niin olen asian kokenutkin.
Ja vielä kolmas kysymys: millainen psyyke täytyy olla, että pystyy kulkemaan sinun valitsemasi tien? Itse tiedän, ettei kyseinen polku ole minulle, mutta olen joskus miettinyt, että se vaatisi melkein yli-inhimillisyyttä psyyken tavanomaisten suojamekanismien vuoksi. Ei ihmekään, että se tie on vain harvoille.
Tuo tapahtuu lähes kaikille ennen heräämistä tai valaistumista, että ego ja mieli järkyttyy syvästi siitä mitä alkaa vaistota. Se on raakaa egon välittömän kuoleman uhan pelkoa, eikä sellainen pelko ole koskaan kevyttä ja mukavaa. Lopulta ainoa tie on läpi siitä pelosta, hypätä sinne rotkoon joka pelottaa sietämättömästi. Tarvittaessa voit toki hidastaa ja viivyttää asiaa, mutta usein se pitkittää kärsimyksiä - tulee ehkä lievemmät kauhut mutta niitä on pidempään.
Kundalinienergia on sinun omaa energiaasi, joka on osin ollut pois käytöstäsi sen takia, millainen on tämän mailman yleinen tietoisuudentila. Se tulee asteittain osaksi omaa normaalia elämänenergiaasi ja tukee ja auttaa kaikessa, mikä vaatii voimia. Myös samaistutun minän perimmäisen tyhjyyden kokemuksen kohtaamisessa silmästä silmään. Sinä OLET se elämän energia joka on kaiken elävöittävä energia, ja kun kundalinienergian vapautuessa enemmän koet sen kehossasi niin vahvana että tuntuu kuin se olisi täynnnä sähköä, ja tajuat ettei se rajoitu sinun kehoosi, samaistuminen yhteen ajalliseen muotoon on ohi. Tämä on yksi tie heräämiseen, on muitakin.
On totta että minun kaltainen tie vaatii sekä aika erikoisen energeettisen olemuksen tälle tasolle, että psyyken joka ei pelkää mitään ja joka ei tarvitse kiinnekohtia ja turvaa mistään, joka on valmis hajottamaan itsensä ympäri maailmankaikkeutta tai maailmaan jossa ajan tuttu koordinaatti ei pidä yllä järjestystä jota psyyke yleensä kaipaa. Se on osin tietoisen harjoittelun tulos, sekä tässä elämässä että muissa, osin kokemusten pakottamaa vastoin minun tahtoani (koska jossain vaiheessa tarvittava muutos aiheuttaa valtavaa kärsimystä). Se tulee luonnostaan jos on tullakseen.
Heips Mystikko, kertoisitko mitä tarkoittaa käytännössä, että omaa "erikoisen energeettisen olemuksen"?
Muutama selvänäkijä (ns. kontaktihenkilö myös) on sanonut minulle että olen elänyt useita entisiä elämiä eri planeetoilla (maapallollakin välillä) ja olen kai muka jotain humanoidien "perhettä", ja minulla näkijöiden mukaan ns. kaksoisidentiteetti, jonka vuoksi kehoni energiat ovat siksi niin erikoiset. Olen keholtani monipuolisesti hyvin herkkä ja lisäksi minulla on ollut lapsesta saakka yliluonnollisia kokemuksia.
Tuli mieleen, onko sinulla sama juttu tuon energeettisyyden suhteen? Rohkeutta minulta ei löydy siten kuin sinulta.
En tiedä uskoako noita näkijöiden kertomia juttuja. Tosin useammassa meditaatiossa olen muistanut, kuinka olen katsellut avaruuteen pyöreän aluksen pienistä ikkunoista. Aluksella oli "metalliset kylmät lavitsat", joissa makoili useampia ihmisiä, joille tehtiin jotain kokeita.
"Kääntykää usein sisäänpäin – älkää puhuaksenne, yrittääksenne luoda, pakottaaksenne jotain tapahtumaan tai pyrkiäksenne johonkin lopputulokseen, vaan pelkästään harmonisoituaksenne SEN kanssa. Älkää yrittäkö ymmärtää, mikä SE on, sillä ihmismieli ei kykene ymmärtämään SITÄ. Monet yrittävät ja monet luulevat onnistuneensa, mutta ääretöntä ei voi koskaan ymmärtää rajallisella, joten älkää edes yrittäkö. Kun olette valmis, SE paljastaa ITSENSÄ teille."
"Meditointi ei voi koskaan tuoda teille sellaista, mikä ei ole jo täysin läsnä TEISSÄ. Jokaisen vakavamielisen henkisyyden opiskelijan on tullut aika hyväksyä, että hän on jo SE ja että meditointi on pelkästään aikaa levätä tässä tietoisuudessa, kunnes jossain kohtaa meditoinnista tulee pysyvä tietoisuustila ja se vain eletään."
"Vetäytykää tämän päivän jatkuvasta uutisten ja ihmismielipiteiden ristitulesta. Se ei merkitse, että te ette voi olla informoituja, vaan ette enää katsele, kuuntele tai osallistu 24/7 kolmen ulottuvuuden maailman illuusioihin. Tämän tekeminen saa aikaan jättiaskeleen niillä, jotka ovat tottuneet pysymään informoituna ja antamaan mielipiteitä kaikesta, mitä tapahtuu kolmen ulottuvuuden maailmassa."
"Silloin kun harmonisoidutte fyysisesti, tunteellisesti, mentaalisesti ja henkisesti maailman hyvään ja pahaan, annatte voiman/vallan ja todellisuuden vaikutelmille, jotka ovat ilmentymiä valheellisista uskomuksista ja joilla ei ole todellista lakia tukemassa tai pitämässä paikoillaan. Kun teette jostain voiman, annatte sille substanssin, koska energia ylläpitää muodon. Jokainen "sota" joka käydään jotain sairautta, tilannetta tai uskomusta vastaan, pelkästään luo sitä lisää, ei vähennä."
Lähde: http://www.luxonia.com/viestit/78-marilyn-raffaele/8824-2352021-viesti-…
"Alkakaa tulkita kaikki vaikutelmat todellisuudeksi, joka on niiden taustalla. (Sota – ykseys väärintulkittuna erillisyysuskomuksilla). Tarkkailkaa, ja älkää kieltäkö ulkoista näkymää, vaan tulkitkaa se oivaltaen, että Jumala ei koskaan ole ilmaissut, ei koskaan ilmaise eikä voi koskaan ilmaista itseään sotana, sairautena, tuskana, puutteena jne."
"Luottakaa, rentoutukaa ja sallikaa oivaltamalla, että teidän ei koskaan tarvitse kertoa oman ITSENNE äärettömälle älykkyydelle, mitä tarvitsette, koska tietoinen harmonianne SEN kanssa ilmaistaan automaattisesti ulospäin tavoilla, jotka edustavat eheyttä ja kokonaisuutta teille."
"Kuunnelkaa ja levätkää usein siinä oivalluksessa, että SE on aina täysin tietoinen ITSESTÄÄN TEINÄ."
Lähde sama kuin edellisessä.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty mystikko:
"Valaistuneet voivat katsoa asiaa lukemattoman erilaisten olentojen näkökulmasta, mutta usein siihen ei ole juurikaan halua, paitsi silloin jos jonkun näkökulman omaksuminen ja siitä käsin näkemysten laajentaminen hyödyttäisi etsijää kohti absoluuttisen näkemistä."
Sorry tämä loputon haluni ymmärtää. Voisitko avata tuota boldattua tekstin osaa, siis jos haluat, kiitos.
Olisiko niin että KM haluaa tavoittaa sen tilan, minkä esim. Nisargadatta tavoitti?
N on sanonut:
"I am actually the absolute only, and nothing else REALLY exists at all! Everything else is no more real than a dream."
Ensin hän käskee meitä ymmärtämään, että olemme todella "läsnäolo" tai "olemisen tunne", ja kun lopulta ymmärrämme sen, niin hän kääntää meidät seuraavaan korkeampaan oivallukseen ja sanoo: "EI, sinä et ole" Minä olen". Olet olemisen ulkopuolella, tajunnan ulkopuolella, läsnäolotunteen ulkopuolella, olet vain puhdas tietoisuus, jonka avulla tietoinen on pystynyt syntymään : olet vain täysin puhdas alkuperäinen tietoisuus."
Tämä jälkimmäinen oivallus voi edetä vain edellisestä oivalluksesta. Ensin minun on tajuttava, että olen "Olen", universaali tietoisuus, sitten voin tajuta, että en ole "Minä olen!" Olen itse asiassa ainoa absoluuttinen, eikä mitään muuta ole TODELLA ollenkaan olemassa!
The awareness, on the other hand, does not depend on any way whatsoever on the consciousness, and is not even touched by it. The consciousness comes and goes, waking and sleeping, birth and death, but the awareness is always there. The consciousness suddenly appears in the morning on top of the birthless and deathless ever existing pure nondual awareness. Other than that absolute, there is really nothing.
Minä olen "on universaali, eli kaikki elävät olennot tuntevat sen samalla tavalla.
Enkä lopulta ole oikeastaan "Minä olen", vaan pikemminkin Se, joka on tietoinen siitä I am - Olemisesta.
Kymmeniä vuosia olen ollut totuuden etsijä. Minulle on usein kerrottu, ettei valaistumisaihetta voi älyllisesti ymmärtää, sen sanoma ei ole älylle vaan tajunnalle/tietoisuudelle suunnattu. Olen aina inttänyt vastaan, että kyllä voin ymmärtää sen älyllisesti.
Nyt voin sanoa kokemuksesta, kun olen kokenut monenlaista mystistä, että kyllä voi hyvin pitkälle, ja paljon pitemmälle, mitä luvattiin, ymmärtää valaistumista totuutta elämästä älyllisesti. Toki paljon jää myös ymmärtämättä.
Nyt olen siinä pisteessä, että ymmärrän esim. nuo viimeisimpienkin viestien sisällöt hyvin, ja se minulle riittää. En pyri kohti valaistumista, se tulee, jos on tullakseen. Mieluummin elän mahdollisimman tavallista elämää päivä kerrallaan, otan vastaan sen, mitä on tullakseen . "Seurailen tilannetta".
Ymmärrän, että moni valaistunut jää siihen Minä olen -tilaan. Vaatii paljon rohkeutta pyrkiä siitä eteenpäin, absoluuttiin, vaikka mitään eteenpäin tilaa tai aikaa tms. ei ole edes olemassa. Luopua ensin kaikesta, sitten olemisestakin - siinä on haastetta.
Vielä joku aika sitten minulla tuli paha mieli siitä, jos mystikko ei minulle vastannut, kun olin reilun kuukauden intensiivisesti odottanut hänen vastaustaan. Sain vastaukset muualta, ja jotain tapahtui, tulin joltain osin valmiiiksi.
Mitä järkeä on niissä sielun tekemissä sopimuksissa, jos ne on tehty ennen syntymää eikä niistä muista mitään? Sitten elämässä kokee vastoinkäymisiä, koska niistä on tehty sopimus ja niiden on tarkoitus opettaa meille jotain. Niinkö te kasvatatte lapsiannekin, että maanantaina he tekevät jonkun erheen ja torstaina te hakkaatte heitä kertomatta, että tämä on nyt "opetus" siitä maanantaina tehdystä typeryydestä? Miten sen opetuksen ymmärtää, kun ei enää edes muista sitä alunperin tehtyä typeryyttä?
Loki
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on niissä sielun tekemissä sopimuksissa, jos ne on tehty ennen syntymää eikä niistä muista mitään? Sitten elämässä kokee vastoinkäymisiä, koska niistä on tehty sopimus ja niiden on tarkoitus opettaa meille jotain. Niinkö te kasvatatte lapsiannekin, että maanantaina he tekevät jonkun erheen ja torstaina te hakkaatte heitä kertomatta, että tämä on nyt "opetus" siitä maanantaina tehdystä typeryydestä? Miten sen opetuksen ymmärtää, kun ei enää edes muista sitä alunperin tehtyä typeryyttä?
Loki
Loki, sanon nyt kaikella lempeydellä, että viestisi usein naurattavat minua. Eivät mitenkään pilkkaamismielessä tai muutenkaan ylemmyydentunnosta vaan siksi, että osaat jotenkin tosi hyvin sanoittaa kaikki ne turhautumat, mitä varmasti moni henkisen tien kulkija on joutunut kohtaamaan. Kristitty mystikko taisi olla oikeassa ja sinulla voisi hyvinkin olla kirjoittajan lahjoja. :)
Pahoittelut off-topicista, mutta tuntui, että haluan vain sanoa tämän sinulle. Toivottavasti saat kysymyksiisi vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on niissä sielun tekemissä sopimuksissa, jos ne on tehty ennen syntymää eikä niistä muista mitään? Sitten elämässä kokee vastoinkäymisiä, koska niistä on tehty sopimus ja niiden on tarkoitus opettaa meille jotain. Niinkö te kasvatatte lapsiannekin, että maanantaina he tekevät jonkun erheen ja torstaina te hakkaatte heitä kertomatta, että tämä on nyt "opetus" siitä maanantaina tehdystä typeryydestä? Miten sen opetuksen ymmärtää, kun ei enää edes muista sitä alunperin tehtyä typeryyttä?
Loki
Kunpa voisikin saada osoitteen, mihin lähettää reklamaatio huonosti suunnitellusta elämästä tai lukuisista niistä. Ja saisi sitten reklamaation johdosta pahoittelut ja perustelut, miksi elämienkulut on niin tyhmästi suunniteltu, ja sitten tietenkin saisi jonkinlaisen hyvityksen. Jumala ei kai ole voinut hankkia vastuuvakuutusta mistään "korkeammalta" taholta, joka tietenkin olisi ollut hyvä olla, jos täällä immeisillä menee asiat pahasti pieleen hänen suunnitelmiensa vuoksi.
No joo, eikös ne sielut itse suunnittele tulevan elämänsä henkioppaidensa avustamana? Toisaalta, kuka on keksinyt sen, että yleensäkään pitää nämä elämät ja moninaiset ilmentymät täällä ilmentyä. Varsinkin kärsimys tuntuu niin turhalta, vaikka se kai eniten meitä kasvattaa.
Vastaakohan kristitty mystikko enää täällä? Olen lukenut kirjoituksiasi toki paljon muitakin. Kysymykseeni en kuitenkaan ole saanut tolkkua. Onko madollista, että aiheutin itse jotenkin lapsettomuuteni? Jos olisin uskonut, jotenkin enemmän niin olisiko lopputulos ollut erilainen? Olen alkanut epäillä, että en osannut uskoa riittävästi tai olin liian epäuskoinen, että mitkään hoidot olisivat voineet auttaa ja sitä kautta aiheutin itse onnettoman tilanteeni. Olen miettinyt voiko kenenkään elämäntehtävä olla surullinen loppuelämänsä ajan, kun tämä suru ei ole yli kymmenessä vuodessa helpottanut?
Kuolemanjälkeisestä elämästä... Kun minä, joka olen tiukasti liimattuna illuusioon, kuolen, pääsenkö vielä toteuttamaan ihmisunelmia "rajan takana" kunnes valaistun?
Vierailija kirjoitti:
Kymmeniä vuosia olen ollut totuuden etsijä. Minulle on usein kerrottu, ettei valaistumisaihetta voi älyllisesti ymmärtää, sen sanoma ei ole älylle vaan tajunnalle/tietoisuudelle suunnattu. Olen aina inttänyt vastaan, että kyllä voin ymmärtää sen älyllisesti.
Nyt voin sanoa kokemuksesta, kun olen kokenut monenlaista mystistä, että kyllä voi hyvin pitkälle, ja paljon pitemmälle, mitä luvattiin, ymmärtää valaistumista totuutta elämästä älyllisesti. Toki paljon jää myös ymmärtämättä.
Nyt olen siinä pisteessä, että ymmärrän esim. nuo viimeisimpienkin viestien sisällöt hyvin, ja se minulle riittää. En pyri kohti valaistumista, se tulee, jos on tullakseen. Mieluummin elän mahdollisimman tavallista elämää päivä kerrallaan, otan vastaan sen, mitä on tullakseen . "Seurailen tilannetta".
Ymmärrän, että moni valaistunut jää siihen Minä olen -tilaan. Vaatii paljon rohkeutta pyrkiä siitä eteenpäin, absoluuttiin, vaikka mitään eteenpäin tilaa tai aikaa tms. ei ole edes olemassa. Luopua ensin kaikesta, sitten olemisestakin - siinä on haastetta.
Vielä joku aika sitten minulla tuli paha mieli siitä, jos mystikko ei minulle vastannut, kun olin reilun kuukauden intensiivisesti odottanut hänen vastaustaan. Sain vastaukset muualta, ja jotain tapahtui, tulin joltain osin valmiiiksi.
Mikä saa sinut päättelemään että olet älyllinen?
Ihminen on ainoa eläin joka ymmärtää että elämä loppuu joskus.
Jos se riittää niin ole sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kuolemanjälkeisestä elämästä... Kun minä, joka olen tiukasti liimattuna illuusioon, kuolen, pääsenkö vielä toteuttamaan ihmisunelmia "rajan takana" kunnes valaistun?
Kerro lisää?
Oletko voittanut elämän lotossa: olet
ruma
lihava
köyhä
yksin
siitä syystä etsit elämän tarkoitusta?
Kävin päiväkävelyllä. Oli aika lämmintä. Aurinkokin paistoi.
Voimia sinulle Etsivä löytää. Toivottavasti Mystikko pian sinulle vastaa.